Jyrki Katainen tiivisti sen hyvin. Välittämistä eikä välittämisen vastuuta voida ulkoistaa. Suomesta ei saada lämmintä hyvinvointiyhteiskuntaa, jos välittämisen voi ulkoistaa kylmästi maksamalla veroja.
Minulle lämmin hyvinvointiyhteiskunta on sellainen, jossa jokainen välittää lähimmäisestään. Jokainen on valmis antamaan osan ajastaan toisen hyväksi. Jokainen kantaa huolta toisen hyvinvoinnista, yhteiskunnan tehdessä osuutensa.
Tästä syystä esitinkin kirjallisen kysymyksen peruspalveluministeri Huoviselle etäomaishoitajien asemasta kesäkuussa 2014 kysyen mitä hallitus aikoo tehdä, että myös etäomaishoitajien työ tunnustetaan ja että heidän asemansa omaishoitolain mukaisina omaishoitajina vakiinnutetaan.
Yhteiskunnassamme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ikäihmisten tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tavoite on myös julkisen talouden kestävyyden ehdoton edellytys. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty lukuisia lainsäädännöllisiä muutoksia sekä erilaisia toimenpideohjelmia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuoden 2014 alussa toimenpidesuunnitelman iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi. Se koostuu sekä lakimuutoksista että kohdennetusta ohjauksesta, valvonnasta, seurannasta, arvioinnista ja viestinnästä. Suunnitelman keskeinen tavoite on muuttaa iäkkäiden henkilöiden palvelujen rakennetta.
Suomessa asuu noin 65 000 omaishoitajaa, jotka pitävät huolta omaisestaan tai läheisestään etänä, vaikka suurin osa on myös samaan aikaan työelämässä. Etäomaishoitajat tukevat läheistensä kotihoitoa siten, että he voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. He välittävät lähimmäisestään. He antavat osan ajastaan toisen hyväksi ja kantavat huolta toisen hyvinvoinnista. Sitä on lähimmäisen rakkaus.
Kirjallinen kysymys ja peruspalveluministeri Susanna Huovisen vastaus löytyvät kokonaisuudessaan tästä.
Kirjoittanut Esko Kurvinen 11.11.2014.
Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Me tuemme heitä.