Minun työpäiväni – Ajatuksia työn ja taiteen tuottamasta ilosta

Blogin kirjoittaja on Salla Jämsén, jonka taiteenlajina on lähinnä haaveilu, mutta ompelu sekä historialliset tarinat ja mystiikka ruokkivat myös sisäistä luovuutta. Salla toimii Hyvinvoiva Perhe HYPE –hankkeessa Perhetoiminnan kehittäjänä ja nauttii työn tuomasta ilosta! Salla on työskennellyt yhdistyksellä yhteensä noin seitsemän vuotta.

Herään aamulla ja peiton alla palautan mieleeni tulevan päivän kulun. Totean tyytyväisenä alkavan työpäivän olevan jälleen kerran mieluisa ja mietin hiljaa, kuinka arvokas tunne minulla juuri nyt on. Kuinka tärkeä tunne on avata tyytyväisenä työpaikan ovi kerta toisensa jälkeen. Tunnen kiitollisuutta. Työssäni on mahdollisuus kokeilla asioita, testata uutta, onnistua ja joskus erehtyäkin. Tänään on jälleen sellainen päivä, jolloin pääsen tekemään jotain uudenlaista, kivaa ja inspiroivaa.

Aurinko paistaa lämpimästi. Sen valo tuntuu ihanalta sateisten päivien jälkeen. Työkaverini Tiian auto kaartaa klo 12:00 kotipihalleni ja hyppään kyytiin. On ilo asua työtovereiden kanssa lähekkäin, jolloin yhteiskyydit monesti onnistuvat. Pian kuulenkin, että työtoverillani on noussut kuume aamun aikana ja selviää, että hänen työpäivänsä meneekin kotona sairaslomapäivällä levähtäen. Tunnollisena työntekijänä hän kuitenkin ajatteli viedä minut töihin, jälleen kerran tunnen kiitollisuutta vahvasta tiimistäni ympärilläni. En kuitenkaan malta olla torumatta häntä turhasta ajelusta. Peiton alla olisi oikea paikka flunssaiselle. Työmatkalla nappaamme tiimimme kolmannen jäsenen auton kyytiin ja palautamme samalla eilisen työhyvinvoinninpäivän frisbeet Byströmin talolle. Lopuksi hurautamme Ommaiskortteeriin ja kannamme tavarat sisään. Taiteiden yön valmistelut alkavat!

Olemme saaneet ilon tehdä yhteistyötä oululaisen taidemaalarin Sampo Kaikkosen kanssa. On hyvä löytää uudenlaisia keinoja tuttuihin asioihin. Perinteisen yhdistysesittelyn päätimmekin hoitaa hieman erilaisella tavalla. Keksimme yhdistää asioita, jossa kaikki hyötyvät. Kokeilemme ensimmäistä kertaa järjestää tapahtuman osana Taiteiden yö –tapahtumakokonaisuutta. Ommaiskortteeri saa hienoisen muodonmuutoksen. Rakennamme taiteilijaa varten pienen Popup –ateljeen. Virittelemme videotykeistä virtuaalisen ateljeevierailumahdollisuuden sekä toinen tykki heijastaa upean esityksen taulun maalaamisesta alusta loppuun. Huikeaa!

Taiteen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin tukena ei sovi vähätellä. Vahva usko kompensoi vaikeasti tutkittavaa aihetta, mutta loppujen lopuksi kokemusperäiset kertomukset siitä, millaisia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutukset ovat, vakuuttavat meidät sen tärkeydestä. Tarinat kertovat, kuinka ihmiset voivat paremmin löytäessään ympärilleen visuaalista kauneutta tai sisäistä maailmaa ruokkivia taide-elämyksiä. Usein totuuden käsittely symbolisesti auttaa meitä lempeämmin prosessoimaan vaikeita asioita. Mutta yhtä kaikki, usein pelkkä taiteesta nauttiminen ihan vain sellaisenaan ilman sen suurempaa syytä, toimii myös.

Rakennamme vielä ennen illan alkua LogoArt –työpajan sermin taakse. LogoArt-taideterapian avulla ihminen voi tutustua sisäiseen maailmaansa, tarkastella toimintatapojaan ihmissuhteissa ja elämässä sekä herättää sisäiset voimavarat. Tarkoituksenamme on tarjota syksyllä erityisperheillemme mahdollisuutta osallistua aikuisen ja lapsen yhteiseen LogoArt –ryhmään, jossa keskeisenä tavoitteena on mm. vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä suhdetta. Työpajaa vetää monipuolinen ja lahjakas työtoverini Marja-Liisa. Pian illan taiteilijakin saapuu Ommaiskortteeriin ja teemme vielä viime hetken parannuksia tilaan. Sampo Kaikkonen asettuu ”ateljeeseensa” ja asettaa tulevan taulun lähtövalmiiksi. Illan aikana vierailijoilla on mahdollisuus seurata, kuinka taulu syntyy sekä vaihtaa ajatuksia taiteilijan kanssa. Me työntekijät puolestamme edustamme yhdistystä ja jaamme tietoa toiminnastamme.

Kello on 17:00 ja pian ensimmäiset taiteiden yön vierailijat saapuvatkin ja ilta käynnistyy. Rauhallisen tasaiseen tahtiin Ommaiskorteeriin pistäytyy ihmisiä, kukin mistäkin syystä. Rupatellaan, juodaan teetä ja nautitaan rauhallisen musiikin tuomasta seesteisestä tunnelmasta. Mielessäni käy ajatus, kuinka hetki vie meidät kaikki maailmaan, jossa saa haaveilla. Inspiraatio iskee – osaisinkohan minäkin? Mitä jos kaivaisin vanhat maalituubit ja koittaisin. Vierailijat ajattelevat ihan samoin ja kertovat kuinka terapeuttista käsillä tekeminen on. Joku kertoo soittavansa kitaraa, toinen neuloo ja yksi on jo vuosia käynyt opiston maalausryhmässä. Eräs viihtyy teatterin lavalla. Jokaisella kuitenkin sama syy, löytää iloa ja hyvää oloa.

Suljemme ovet tyytyväisenä klo 21:00 ja rupeamme siivoamaan. Puramme ateljeen ja kannamme tavaroita omille paikoilleen. Käymme samalla läpi myös illan kulkua ja onnistumista. Olemme kaikki tyytyväisiä. Taiteilija Sampo Kaikkonen kiittää myös yhteistyöstä ja kertoo haluavansa lahjoittaa illan aikana syntyneen teoksen yhdistyksellemme. Olemme ihastuneita! Kiitos! Taululle pitää keksiä arvoisensa käyttötarkoitus.

Illalla ennen nukkumaan menoa ajattelen vielä iltaa. Ollappa näyttelijä, kirjojen lukija, tai haaveilija, kaikki me olemme taiteilijoita omalla tavallamme. Luomme omaa todellisuutta ympärillemme kokoajan. Välillä on hyvä astua askel taaksepäin ja tarkastella valintojamme hieman kauempaa. Täytyykö jotain muuttaa? Onhan valon määrä riittävä omassa taideteoksessamme?

 

Salla Jämsén

Perhetoiminnan kehittäjä

 

pullo

Posted in Yleinen.