Tiedote: Miten siellä kotona pärjätään?

Jouluna mennään käymään kotona vanhempien luona ja nähdään sukulaisia pitkästä aikaa. Silloin on yleensä aikaa olla vanhempien kanssa, seurustella ja vaihtaa kuulumisia. Samalla voi myös tarkkailla, että miten siellä kotona oikeastaan pärjätään. Puhelinsoittojen perusteella on vaikeaa muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä. Jokaista meistä painaa huoli vanhempien ikääntymisestä. Jossain vaiheessa tuo huoli muuttuu vastuuksi. Se tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmat eivät enää pärjääkään kotona ilman apua. Miten saan selville, milloin he eivät enää selviä arjesta itsekseen?

Paras tapa arvioida läheisesi toimintakykyä ja pärjäämistä on vierailla säännöllisesti heidän luonaan. Jos olet huolissasi, kannattaa sinun seurata läheisesi selviämistä jokapäiväisistä toimista, kuten pukeutuminen, peseytyminen, syöminen ja liikkuminen. Entäs miten häneltä onnistuu talouden hoito ja raha-asiat? Onko läheisesti arviointikyvyssä tai muistissa tapahtunut muutoksia? Omaisesi kotona pärjäämisen arvioinnissa voi käyttää ihan perusaisteja. Tässä muutamia kysymyksiä havainnointisi tueksi:
Tarkkaile asunnon kuntoa ja siisteyttä:

  • Onko muutoksia siisteydessä? Onko pöydillä kasaantuneena postia? Onko avaamattomia laskuja?
  • Miltä asunnossa haisee? Onko johonkin jäänyt pilalle mennyttä ruokaa tai roskia?
  • Onko kaapeissa ruokaa? Jos on, niin onko se vielä tuoretta vai ovatko parasta ennen päivät paukkuneet yli kauan aikaa sitten?
  • Kun saavut läheisesi luo, ovatko verhot auki ja valot päällä, vai onko asunnossa pimeää?
  • Onko asunnossa merkkejä siitä, ettei lääkkeitä ole otettu ohjeiden mukaan?

Huomaatko läheisesi olemuksessa tai toimissa muutoksia:

  • Huomaatko muutoksia läheisesi henkilökohtaisessa hygieniassa?
  • Onko muutoksia läheisesi painossa?
  • Millainen hänen tasapainonsa on, kun hän esimerkiksi nousee tuolista tai istahtaa alas?
  • Onko merkkejä virtsan karkailusta? Haiseeko asunnossa pissa?
  • Miten hänen muisti pelaa? Onko hän aikaisempaa unohtelevaisempi?
  • Onko läheisesi yhtä aktiivinen kuin aikaisemminkin, vai ovatko yhteydenotot perheenjäseniin ja ystäviin vähentyneet?
  • Vaikuttaako läheisesi poissaolevalta?
  • Onko läheisesi unohtanut tapaamisia, sovittuja aikoja tai eksynyt tuttuihin paikkoihin?

Ihmiset, jotka ovat useammin tekemisissä läheisesi kanssa, voivat huomata avun tarpeen ennen sinua ja kertoa siitä. Kanattaa jakaa huolesi läheisesi kunnon heikkenemisestä sukulaistesi kanssa. Näin jokainen osaa kiinnittää paremmin huomiota läheisesi hyvinvointiin vierailukäynneillään.

On tärkeää muistaa, että päätöksien teossa on huomoioitava läheisesi mielipiteet, kenen pärjäämistä arvioitiin. Häntä on kuunneltava päätöksen teko vaiheessa, jos huomataan, että kotia tarvitaan apua. Voi myös olla, että läheisesi toiveet voivat olla ristiriidassa sinun toiveidesi kanssa. Avun tarjoaminen voi tuntua läheisestäsi tungettelevalta ja loukkaavaltakin, vaikka sinun aikomuksesi ovatkin hyvät.

Kun huoli muuttuu vastuuksi, syntyy etäomaishoivatilanne. Etäällä asuvat omaiset toimivat asioiden järjestäjinä, etäisenä tukena ja turvana. He mahdollistavat ikäihmisten kotona asumisen.Puhelimessa ollaan päivittäin. Viikonloppuisin etäomaishoitajat reissaavat pitkiäkin matkoja omaistensa luo auttamaan. Tuolloin apu on kodinhoitoa, juoksevien asioiden hoitamista, ruuanlaittoa ja niin edelleen. Päässä on lista asioista, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta omainen pärjäisi kotona seuraavaan käyntiin saakka. Testaa oletko sinä etäomaishoitaja: www.osol.fi/testi
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lähes puolet etäomaishoitajista käyttää täyden työpäivän verran viikossa aikaa etäomaishoivaan. Suomessa on tutkittu, että yli 65000 suomalaista hoitaa omaisiaan etänä. Etäomaishoitaja on yleisimmin 41-65 -vuotias työssäkäyvä nainen. Etäomaishoivakyselyyn (2013) vastanneista 48% toimi pääasiallisena auttajana ja hieman yli puolella hoivaan osallistui myös sisko, veli tai muu läheinen. Matkaa kertyy 45 prosentilla kyselyyn osallistuneista etäomaishoitajista alle 50 kilometriä, mutta 39 prosenttia ilmoitti kulkevasta säännöllisesti yli 100 kilometrin matkaa hoidettavan luo.

Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä on tutkittu ja pyritty tuomaan ilmiötä esille valtakunnallisesti. Yhdistys kehittää myös erilaisia toimintamuotoja tukemaan etäomaishoitajia. Etäällä asuvat omaiset eivät ole oikeutettuja omaishoidon tukeen, vaikka hoitaminen onkin aikaa vievää ja henkisesti raskasta. He eivät myöskään saa minkäänlaisia korvauksia menetetystä vapaa-ajasta tai kuljetuista matkoista. Marraskuun ajan yhdistys on kerännyt netissä olevaan karttaan etäomaishoitajien ja heidän omaistensa välimatkoja. Kartasta on selkeästi nähtävissä yleinen maan muuttoliikenne, Etäomaishoitajat asuvat kasvukeskuksissa ja hoidettavat syrjäseuduilla.

Lisätietoa
Marjo Pekonen
Viestintäkoordinaattori
Oulun omaishoitajat ja läheiset ry
p. 040 770 9969
marjo.pekonen(at)osol.fi

Lähteet:

  1. Since you care in cooperation with the national alliance for caregiving. MetLife Mature Market Institute 2008. Ladattavissa osoitteessa: https://www.metlife.com/assets/cao/mmi/publications/since-you-care-guides/mmi-long-distance-caregiving.pdf
  2. Etäomaishoivakysely 2013. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry
  3. Tutkija Petri Vuorijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on tutkinut etäomaishoitajuuden ilmiötä. Tutkimus valmistui 27.10.2010. Luettavissa: https://www.osol.fi/etaomaishoitajille/tietoa-etaomaishoivasta/
  4. Etäomaishoitaja testi ja kartta www.osol.fi/testi
Posted in Yleinen.