Emma & Elias verkostopäivä 13.6.2016, Lastensuojelun kesäpäivät 14.-15.6.2016 Joensuu

Olen Hanna-Leena Suorsa, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Oulun yliopistosta. Teen varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävän harjoittelun Hyvinvoiva Perhe -hankkeeseen, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistykseen.

Hyvinvoiva Perhe HYPe -hanke kuuluu Emma ja Elias -avustusohjelmaan, joka on Ray:n rahoittama. Emma ja Elias avustusohjelmassa mukana olevat hankkeet tukevat ja kehittävät lapsiperheiden hyvinvointia. Hankkeet liittyvät mm. seuraaviin teemoihin: Isyys, monikulttuurisuus, lastensuojeluasiakkaiden voimauttaminen ja tukeminen, ennaltaehkäisevä perhetyö, erityistä tukea tarvitsevien perheiden tukeminen, lasten kasvun tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Sain mahtavan mahdollisuuden lähteä hankkeen mukana Joensuuhun Emma & Elias verkostopäivään 13.6.2016 ja Lastensuojelun kesäpäiville 14.-15.6.2016. Lähdimme sunnuntaina puolen päivän korvilla, ajokeli oli mitä mainioin ja kuski  ajeli turvallisesti. Mielenkiinnolla odotin mitä tuleman pitää. Verkostopäivään Joensuun Ilosaaren ravintola Kerubiin osallistui mittava määrä Ray:n rahoittamassa Emma ja Elias avustusohjelmassa mukana olevia hankkeita.

Ennen tätä harjoitteluani minulla ei ollut mitään kokemusta hankemaailmasta. Minuun teki suuren vaikutuksen se positiivinen energia, palo ja motivaatio joka ihmisillä verkostopäivässä oli. Mukana olevien ihmisten asenne oli niin innostunut ja energinen. Asiat joiden parissa työskenneltiin, koettiin oikeasti tärkeäksi ja asioita haluttiin oikeasti kehittää. Yhteistyö oli innostunutta, avointa ja sitoutunutta.

Olin jo ennen reissua perehtynyt hankkeisiin, niin olin aika hyvin perillä siitä missä mennään. Innostuin aiheista jo niistä lukiessani ja oli mielenkiintoista päästä lähietäisyydeltä seuraamaan ja tutustumaan enemmän.

Vaikutuksen minuun on tässä harjoittelussa tehnyt se asenne mikä ihmisillä yhdistyksissä ja hankkeissa on. Asennetta kuvaa hyvin ”Mennään läpi vaikka harmaan kiven”- positiivisessa mielessä. Vaikka rahoitus on aina välillä epäselvää niin tavoitteita ja suunnitelmia tehdään ja usko on vahva. Työntekijöillä on positiivinen ja luottavainen asenne ”kaikki järjestyy”. Sen eteen tehdään positiivisella energialla töitä. Tämä välittyi vahvana myös Emma ja Elias verkostopäivässä.

Lastensuojelun kesäpäivät Joensuussa 14.-15.6.2016

Lastensuojelun kesäpäivien teemana tänä vuonna oli rajat ylittävä yhteistyö. Tämä tarkoittaa, että kaikki tahot tekisivät yhdessä työtä lapsen edun ja hyvinvoinnin tueksi. Pyritään pois tukitoimien pirstaleisuudesta. Pyritään tietämään mitä muut sektorit ja työntekijät lapsen ja perheen kanssa tekevät.  Lapsi- ja perhepalveluita ollaan kehittämässä yhteistyön raja-aitojen madaltamisen suuntaan. Lapsen ja perheen osallisuus nähdään myös keskeisenä hyvinvoinnin tukemisessa. Alaseminaareissa pienemmissä kokoonpanoissa puhuttiin mm. isyydestä, kiusaamisesta, lapsista väkivallan kokijana sekä erityisen tuen tarpeesta perheessä.

Kesäpäivät oli mielenkiintoinen, enemmän informatiivinen luentopainotteinen kokonaisuus. Alun perin hieman jännitin, kun nimenä oli lastensuojelun kesäpäivät, että kuinka rankkoja aiheita tullaan käsittelemään. Tästä ei lopulta ollut huolta, sillä yleisesti tunnelma oli positiivinen ja kehittämiseen tähtäävä. Toki alaseminaareissa oli myös rankempia aiheita mutta niihin pääsi omilla valinnoilla vaikuttamaan, mihin alaseminaareihin itse osallistuu.

Kokonaisuudessaan reissu oli oikein onnistunut ja mahtava kokemus. Verkostopäivästä meille jäi käteen mm. uusia ideoita kehittää toimintaamme edelleen. Keskustelimme yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisista uusista yhteistyökuvioista ja jaoimme ideoita toinen toisillemme. Lastensuojelun kesäpäivien tuomisina tuli mukaan osallisuuden merkitys. Tämähän on ollut olennaisena osana jo aiemmin yhdistyksen toimintaa. Tällä kertaa osallisuutta käsiteltiin lasten näkökulmasta. Kesäpäivien lasten osallisuuden puheenvuorossa tuli esille kuinka tärkeää lapsen on päästä vaikuttamaan hänen omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Puheenvuorossa muistutettiin että lapsen osallisuus ei tarkoita, että lapsi itse päättäisi omista asioistaan vaan että hänellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Häneltä pitää kysyä asioita hänen ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla. On aikuisen vastuulla kysyä niin, että lapsi ymmärtää mitä häneltä kysytään ja mihin kysymys liittyy. On myös aikuisen vastuulla tehdä parhaansa ja ponnistella ymmärtääkseen mahdollisimman täydellisesti ja oikein mitä lapsi vastaa. On myös aikuisen vastuulla ottaa lapsen kertoma huomioon lapsen elämää koskevassa päätöksenteossa.

 

Hanna-Leena Suorsa

Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään

Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading

RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?

Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading

Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun

Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading

ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?

Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading

ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa

Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading

nainen puhaltamassa saippuakuplia

Tukea ja tietoa hyvässä hengessä

Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading

Sinulla on oikeus turvalliseen elämään

Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading

Yhteistyössä on voimaa!

Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading

Posted in Yleinen.