Olen koulutukseltani hoitaja ja teen kolmivuorotyötä sairaalassa. Asun sisaruksistani lähimpänä äitiämme, n. 30 km päässä. Isäni eläessä olin hänen omaishoitajansa ja tällä hetkellä omaishoidan äitiäni. Sisarukseni painostivat minua ryhtymään siihen, ja perheeni lupasi auttaa minua.
Äitini hoiti pitkään isää, mutta väsyi lopulta ja pyysi minulta apua. Pitkän mietinnän jälkeen lupasin auttaa häntä. Isälläni oli monta sairautta ja sairaudet alkoivat muuttaa hänen persoonallisuuttaan ja heikentää muistia. Saimme pikku hiljaa ja pienissä erissä tietoa hänen sairauksistaan. Hän piilotteli tietoja ja halusi mennä yksin lääkäriin ym. tutkimuksiin. Äitinikään ei aina tiennyt hänen asioistaan. Isäni oli aina sairaalassa nimettömänä ja hoitohenkilökunta ei saanut luovuttaa hänestä tietoja kenellekään. Loppuaikoina hän ei enää muistanut pyytää nimettömyyttä ja oli vihainen, kun menimme katsomaan häntä sairaalaan tai lähdimme tutkimuksiin mukaan.
Minut kirjattiin kotisairaanhoidon kirjoihin omaishoitajaksi. Sain taistella monesta asiasta isäni kanssa. Jouduin esimerkiksi kertomaan lääkärille, kuinka autolla ajo tulisi kieltää isältä, mistä asiasta isä oli minulle pitkään vihainen. Saimme onneksi isälle oikeuden käyttää taksilippuja menoihinsa. Kaikkia pieniä asioita tapahtui isäni kanssa. Niille voi nyt nauraa, mutta silloin ne olivat isoja asioita ja vaativat uuden oppimista
Sitten isäni sairastui. Hän joutui teholle ja odottamaan leikkaukseen pääsyä. Vieraillessani äitini kanssa isän vuoteen vierellä sanoin lääkärille isäni toiveen olevan, ettei hän joutuisi makaamaan vuosikausia puhumattomana vuoteessaan. Lääkäri varmisti asian isältäni ja elvytyskielto kirjattiin papereihin, mistä asiasta isäni kiitti minua vielä lähtiessäni. Leikkaus onnistui hyvin, mutta sen jälkeen tuli komplikaatio, tajunnan menetys, eikä isäni herännyt enää. Tämä sairaalareissu oli hänen viimeinen matkansa. Sain käydä isän luona hänen viimeisenä yönään hyvästelemässä hänet.
Olin äärettömän huojentunut ja helpottunut, kun isäni kuoli ja omaishoitosuhde katkesi. Kannoin tästä reaktiosta syyllisyyttä. Aika pian isän kuoleman jälkeen myös äitini sairastui. Olin luvannut huolehtia hänestä, osin siitäkin syystä, että syyllisyys isän kuoleman aiheuttamasta helpotuksen tunteesta oli niin vahva. Äitini joutui leikkaukseen ja oli sen jälkeen pitkään sairaalassa kuntoutettavana. Sain olla yksi hänen lapsistaan tuona aikana, enkä mikään omaishoitaja, joka huolehtii arjesta.
Nyt äitini asuu yksin kerrostalossa. Useita seesteisiä vuosia on kulunut kotihoidon avustuksella. Äskettäin kotihoidon sairaanhoitaja ilmoitti äidilleni ja minulle, että henkilökunnan vajauksen vuoksi ja äidin ollessa paremmassa kunnossa kotihoidon käyntikertoja vähennetään.
Koen usein syyllisyyttä, kun en pääse käymään äitini luona tarpeeksi usein. Toisaalta taas koen, että minulla ei ole aikaa omiin harrastuksiin, eikä omasta perheestä huolehtimiseen riittävästi. Osa lapsistani asuu jo poissa kotoa ja meillä on lapsenlapsia. Jaksaminen on koetuksella. Kuitenkin meillä on äitini kanssa ollut hauskojakin muistelutuokioita, ja olen myös nauttinut hänen seurastaan.
Kirjoittanut: Eräs omaishoitaja
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.Continue reading→
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)!Continue reading→
Omaishoitajuus voi haastaa monella tavalla omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Riippumatta siitä onko omaishoitaja ikääntynyt puolisoa hoitava vai työikäinen erityislasta tai ikääntynyttä vanhempaa hoitava, usein suurimpana pulmana on jaksamisen haasteet. Tavallista on, että omaishoitaja asettaa hoidettavan tarpeet omien toiveiden ja tarpeiden edelle. Pitkään jatkuessaan tämä toimintatapa aiheuttaa kehon ja mielen pahoinvointia. Kuinka löytää tasapaino oman hyvinvoinnin sekä hoitovastuun ristivedossa?Continue reading→
Olen geronomiopiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta ja teen kehittämistehtävää, jossa toteutan kyselyn Oulun seudun omaishoitajat ry:lle. Kyselyn kohderyhmänä ovat yhdistyksen asiakkaat, jotka toimivat omaishoitajana iäkkäille, yli 65-vuotiaille, läheisilleen. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaaminen tapahtuu nimettömänä.Continue reading→
Olen sosiaalityön opiskelija ja teen gradua aiheesta ”Nuoret hoivaajat vammaisen vanhemman perheessä”. Etsin haastateltaviksi täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka ovat alaikäisenä arjessaan hoivanneet ja auttaneet vammaista tai sairasta vanhempaansa. Vanhemmalla voi olla esim. toimintakykyä heikentävä sairaus (MS, ALS, Parkinsonin tauti tms.), liikuntavamma, aistivamma, aivovamma tai muu sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän tarvitsee toisten apua.Continue reading→
Oulun seudun omaishoitajat ry:n Tukena muutoksessa -hanke oli yli 65-vuotiaiden omaishoitajien ja omaisten muutostilanteen tukena vuosina 2020-2023. STEA-rahoitteinen hanke päättyi joulukuussa 2023.Continue reading→
Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään tänä vuonna ajalla 27.11.-3.12. Vuosittain järjestettävän teemaviikon avulla haluamme nostaa esiin omaishoitoasioita ja omaishoitajien ääntä. Vuoden 2023 teemana on "yhteisö tuo turvaa." Teemaviikon avaa omaishoitajien kirkkopyhä 26.11. Oulussa omaishoitajien kirkkopyhää vietetään Oulun tuomiokirkossa 26.11. klo 10.00.Continue reading→
Omaishoitajaliitto jäsenyhdistyksineen varoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) esittämät säästöt omaishoitoon johtavat vain suurempiin kuluihin vaihtoehtoisten palveluiden käytön myötä. Kannanoton mukaan monien omaishoidettavien tarvitsemien sosiaalipalveluiden leikkaukset samanaikaisesti heikentävät omaishoidon edellytyksiä ja luovat painetta hoidettavan siirtämisestä raskaampaan hoivaan. Säästöjen aiheuttamat heikennykset ovat vastoin Pohteen aiempia ja myös kansallisia omaishoidon kehittämistoimia, omaishoitajayhdistykset arvioivat kannanotossaan Pohteen päätöksentekijöille.Continue reading→
Hyvä artikkeli :)