Omaishoitajuus nähdään usein roolina, joka nivoutuu usein jo olemassa olevien roolien rinnalle. Oman lapsen sairaus tai vamma voi olla vanhemmalle alku uuden identiteetin rakentumiselle. Omaishoitajaidentiteetin muodostumisen kannalta on tärkeää, että omaishoitaja kokoaa kaikki omaan elämäänsä liittyvät roolit toimivaksi kokonaisuudeksi. Olennainen osa identiteetin muotoutumiselle onkin se, että henkilö tunnistaa itsensä omaishoitajaksi. Mielikuvaan itsestä erityislapsen vanhempana voi olla vaikeaa mahduttaa lisäksi uutta roolia lapsen omaishoitajana. Lapsen vanhemmat haluavat olla ensisijaisesti lapsen isiä ja äitejä, vaikka toimivatkin kokopäiväisesti lapsen omaishoitajina. Omaishoitajan rooli kertoo myös muille ihmisille, että perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, joka tarvitsee apua ja hoivaa arjen sujumiseen.
Erilaisten roolien yhteen nivoutumisessa voi omaishoitaja kohdata ennakkoluuloja. Varsinkin miehet joutuvat naisia useammin perustelemaan omaishoitajaksi ryhtymistä muille ihmisille, sillä läheisen hoivaaminen nähdään yhä edelleen enemmän naisen tehtävänä. Myös omaishoitoon liittyvät julkiset keskustelut ja yhteiskunnan asenteet vaikuttavat siihen, millaisena omaishoitajuus nähdään tänä päivänä.
Sairaan tai vammaisen lapsen hoitaminen on vaativaa ja vastuullista työtä, johon molemmilla vanhemmilla on oikeus osallistua. Omaishoitajan roolissa vanhemmat ovat lapsensa asioiden asiantuntijoita. Vanhemmat tietävät usein kokemuksensa kautta parhaiten, miten lasta hoidetaan hänen tarpeidensa mukaisesti. Omaishoito on merkittävää työtä, sillä sen ansiosta erityistä tukea ja hoivaa tarvitseva lapsi tai nuori saa asua kotona tutussa ja turvallisessa ympäristössä rakkaiden ihmisten lähellä. Erityislapsen vanhemmat toivovatkin, että he voisivat elää mahdollisimman tavallista lapsiperheen arkea.
Vanhempien rooli lapsen omaishoitajana voi olla koko elämän mittainen tehtävä. Omasta lapsesta huolehtiminen ei välttämättä lopu, vaikka lapsi muuttaisi pois kotoa. Myös huoli lapsen voinnista ja pelko epävarmasta tulevaisuudesta ovat suuresti läsnä erityislasten vanhempien arjessa. Jotkut erityislapsen vanhemmat joutuvat tekemään elämässään erilaisia kompromisseja, esimerkiksi jättäytymään pois töistä ja harrastuksista, jotta voivat hoitaa lastaan kokopäiväisesti. Lapsen erityisyys tuokin vanhemmuuteen usein uusia merkityksiä, esimerkiksi vanhemmat oppivat iloitsemaan suuresti lapsen pienistäkin edistysaskeleista.
Erityislapsen vanhemmat saattavat kokea välillä epävarmuutta sekä omien kykyjen ja taitojen riittämättömyyttä lapsen hoitamisessa. Tällaisissa tilanteissa läheisverkoston tuki sekä vertaistuki ovat erittäin tärkeässä asemassa. Myös omaishoidon tuen oikeuksista ja lapsen muista palveluista taisteleminen syö vanhempien voimavaroja varsinkin silloin, kun hylättyjä päätöksiä on saatu usein.
Mistä saada tukea ja voimavaroja arkeen?
Pähkinänsärkijät-verkosto toteutti laajan kyselyn erityistä tukea tarvitsevin lasten vanhemmille vuonna 2018. Kyselyyn osallistuneet erityislasten vanhemmat kokivat saavansa eniten voimavaroja sosiaalisten suhteiden ja ystävyyssuhteiden kautta. Tämän lisäksi vanhemmat luettelivat voimanlähteiksi oman vapaa-ajan, liikunnan, vertaistuen, luonnon, hassuttelun, musiikin sekä riittävän unen. Myös työ ja opiskelu lisäävät omaishoitajana toimivan vanhemman voimavaroja, mikäli työ ei ole kuormittavaa. Työn ja opiskelun aikana vanhempi saa hetken hengähtää kodin ulkopuolella. Tärkeintä kuitenkin on, että erityislapsen vanhempi löytää omia voimavaroja lisääviä asioita elämäänsä, jotka lisäävät hänen hyvinvointiaan ja jaksamista.
Monet omaishoitajat saavat voimaa arkeen myös omaishoitajien vertaistukiryhmistä tai omaishoitajille suunnatuista keskustelutilaisuuksista. Vertaistuki lisää parhaimmillaan omaishoitajan jaksamista ja hyvää oloa, sekä ehkäisee syrjäytymistä. Vertaistukiryhmään osallistumisen tärkein käännekohta on se, että erityislapsen vanhempi huomaa, ettei hän ole yksin tässä elämäntilanteessa. Myös omien kokemusten ääneen sanominen auttaa vanhempaa nimeämään kokemiaan tunteita ja ajatuksia. Omasta elämäntilanteesta poikkeavien omaishoitokokemusten kuuleminen auttaa omaishoitajaa ymmärtämään, että jokainen omaishoitotilanne on erilainen ja jokaisessa niissä on omat haasteensa ja ilonhetkensä.
Kirjoittaja: Jenna Tapio, sosionomiopiskelija
Blogitekstissä on hyödynnetty seuraavia lähteitä:
Oulun seudun omaishoitajat ry.
Merja Kaivolainen, Tuija Kotiranta, Erkki Mäkinen, Merja Purhonen, Merja Salanko-Vuorela (toim.) Omaishoito. Tietoa ja tukea yhteistyöhön. Duodecim. 2011.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.Continue reading→
Hyvinvointia arkeen
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia.Continue reading→
Pidä huolta aivoistasi
Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä.Continue reading→