Kuvaajana Merja Tanskanen Joensuun seudun omaishoitajat ry:stä.
Viinijärvellä asuva Tuula Hanikka 73, toimi vanhempiensa etäomaishoitajana vuosina 2008–2013. Tuona aikana hän matkusti usein 500 kilometrin päässä sijaitsevalle Loimaalle, sillä Hanikan oma elämä oli asettunut miehen myötä Pohjois-Karjalaan. Sisaruksia ei ollut jakamassa vastuuta ja etähoitajuus alkoi äidin kunnon romahdettua, jolloin hän alkoi tarkkailemaan äidin kuntoa ja järjestämään lääkärireissuja. Etähoitajana hän piti myös yhteyttä lääkäreihin ja kotisairaanhoitoon, sekä haki sosiaalituet ja hoiti pankkiasiat. Loimaan lähellä asuva serkku ja vanhempien oma naapuri auttoivat jonkin verran hoitovastuussa.
– Minua tarvittiin myös valvomaan äidin etua viranomaiskontakteissa, sillä lääkärissä saatettiin tarjota pillereitä ilman lisätutkimuksia. Tutkimuksia oli osattava vaatia itse. Isän hoidon kohdalla petyin kotisairaanhoidon valvontaan, sillä he eivät tiedottaneet minua siivouksen tarpeesta. Äidin kuoltua kodin siisteys pääsi joskus todella surkeaksi. Jatkuva huono omatunto oli myös vaikeaa sekä tunne siitä, ettei pysty tekemään kaikkea mitä voisi tehdä. Sukulaisetkin lietsoivat riittämättömyyttä huomauttelemalla poissaolostani. Ajanjakso oli vaikea myös siksi, että toimin jo silloin mieheni omaishoitajana, Tuula sanoo.
Hanikan mielestä omaishoito on palkitsevaa ja se käy elämän tarkoituksesta, sillä hänellä ei ole omia lapsia. Monessa vertaisyhdistyksessä toimimalla hän saa myös kaipaamaansa sosiaalista tukea.
– Kuulun Joensuun seudun Omaishoitajien hallitukseen ja vedän yhdistyksessä myös lukupiiriä. Muiden samassa tilanteessa olevien tukeminen tuntuu aina vain tärkeämmältä.
Etähoitajalle ei ole tarjolla taloudellista tukea eikä hän sellaista silloin kaivannutkaan, sillä hän ei mieltänyt itseään etäomaishoitajaksi. Nykyisin hän pitää etähoitajien matkakustannusten tukemista tärkeänä. Isälleen hän olisi myös kaivannut vaikka seurakunnan järjestämää vapaaehtoista ystäväpalvelua, sillä isä oli yksinäinen äidin kuoltua, Tuula toteaa.
Oulun Seudun Omaishoitajat ry:n teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa on arvioitu olevan yli 65 000 etäomaishoitajaa. Hoitaja voi olla aikuisen sijaan myös nuori, joka kotoa muutettuaan jatkaa perheenjäsenen asioiden hoitamista opiskelupaikkakunnalta käsin. Huolenpito tapahtuu pääasiassa puhelimen ja muun teknologian avulla, mutta paikalla ollessa hoivattavan kotona saatetaan tehdä samoja hoitotoimenpiteitä kuin hoitolaitoksissa.
Moni ei tiedä olevansa etäomaishoitaja, vaikka toimittaa säännöllisesti läheistään koskevia asioita ja pitää huolta hänen arkensa sujuvuudesta. Laitoshoitoon joutuminenkaan ei vapauta etähoitajaa vastuusta, vaan luottohenkilöksi valikoitunut jatkaa usein yhdysmiehenä laitoksen ja kodin välillä.
Etäomaishoitaja ei saa taloudellista tukea, vaikka hoivasuhteesta aiheutuu matkakuluja ja pitkiin matkoihin saatetaan tarvita palkatonta vapaata. Työn joustavuus onkin vaativissa etäomaishoito- asetelmissa niin oleellista, että jouston puuttuminen voi estää työelämään kiinnittymisen kokonaan tai pakottaa hoitajan tilapäistöihin.
Hoitajan rooli on muuttunut myös entistä tärkeämmäksi, sillä yhteiskuntaa ei pidetä enää ensisijaisena hoivanantajana, vaan perheiden on kyettävä antamaan apua itse tai hankkimaan sitä julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta vastuullisesti ja oikea-aikaisesti. Oulun Seudun Omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Minnamaria Salmisen mukaan etäomaishoitajat pitäisikin tunnistaa ja tunnustaa virallisesti.
– Etäomaishoitajia voitaisiin tukea taloudellisesti matkakulujen verovähennysoikeudella tai muulla matkatuella. Arvostus voisi näkyä myös etähoidon uutena maksuluokkana omaishoidontuen alla, ja kaikki omaishoitotyö olisi saatava osaksi perusturvaa, sillä kriteerit ovat nykyään kuntakohtaisia ja harkinnanvaraisia, Salminen ehdottaa.
Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry:n OmaisOiva työntekijän Susanna Kollanuksen mukaan etähoitajan työtä voisi tukea myös kunnallisen kotisairaanhoidon ja lääkkeiden jakamisen palveluilla. Jaksamista ja virkistystä toisi myös vaikkapa edullinen liikuntakortti.
Lisätietoja ja paikallistoimintaa etäomaishoitajille
Joensuun seudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Seija Ollaranta kannustaa tulemaan mukaan paikallisyhdistyksen vertaisryhmiin ja tapahtumiin. Etäomaishoitajille voidaan järjestää myös kohdennettua toimintaa jos ryhmälle on kysyntää. Yhdistyksellä on käynnissä myös erityisesti nuorille omaisille tarkoitettu ALISA projekti, jossa halutaan tavoittaa lapsia ja nuoria, joiden perhettä on kohdannut vanhemman tai muun perheenjäsenen vakava fyysinen tai psyykkinen sairaus, päihderiippuvuus, vammautuminen tai muu terveydentilaan liittyvä haaste. Projekti kattaa Pohjois-Karjalan alueen.
Etäomaishoidosta löytyy lisätietoja myös Oulun Seudun Omaishoitajat ry:n nettisivuilta, johon on koottu ”Opas etäomaishoivasta” sekä ”Puhu ja ennakoi” – oppaat. Sivulla on myös ”Testaa oletko etäomaishoitaja”- testi.
Tanja Litmanen
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt.Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo.Continue reading→
Erityismuskarissa voi kokea yhdenvertaisuutta
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. ”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.”Continue reading→