Etäomaishoiva
Etäomaishoiva on sitovaa ja säännöllistä etäomaishoitajan läheiselleen antamaa hoivaa. Tämän avulla läheinen pystyy asumaan omassa kodissaan. Etäomaishoitaja asuu pitkän tai hankalan matkan päässä läheisestään ja kantaa vastuun läheisensä selviytymisestä arjessa.
Etäomaishoiva on vielä huonosti tunnettu käsite. Aina edes etäomaishoitajat eivät tunnista itseään. Etäomaishoitajana toimii usein lapsi omille vanhemmilleen/ vanhemmalleen. Myös sisarestaan tai muusta sukulaisesta voidaan pitää huolta etäälle. Etäomaishoivan syinä voi olla mm. vanhuuden tuomat haasteet kotona selviytymisessä, mielenterveysongelmat, kehitysvammaisen lapsen tai sisaruksen asuminen omassa asunnossa toisella paikkakunnalla.
Omaishoitotilanne kuormittaa kuitenkin hoitajia niin psyykkisesti kuin taloudellisestikin. Etäomaishoitaja toimii palveluiden järjestäjänä, apuna raha- ja muiden asioiden hoidossa, läheisen puolestapuhujana sekä hyvinvoinnin varmistajana. Etäomaishoitaja on läheisensä luona viikonloppuisin, lomien ja muiden vapaa-päivien aikana. Muulloin yhteyttä pidetään puhelimen, internetin tai muun teknologian avulla. Tämän lisäksi omaiset varmistavat, että palvelut toimivat. Usein kotipalvelu ja sen tukipalvelut sekä mahdolliset yksityisen palveluntuottajat ovat mukana arjen hoivassa. Kaikilla paikkakunnilla ei kuitenkaan ole yksityisiä palveluntuottajia, joilta voisi saada lisätukea ja apua hoivaan.
Etäomaishoivassa omaisten kotona asuminen mahdollistuu pidempään etäomaishoitajan antaman avun turvin. Auttamistoimiin vaikuttaa välimatkan pituus. Selvää on, että asuttaessa kaukana hoivan tarvitsijasta henkilökohtaisissa toimissa auttaminen jää vähäiseksi. Etäomaishoitajan tekemät työt vaihtelevat aina hoivan tarpeen mukaan ja käydessään etäomaishoitaja voi huolehtia arjen käytännön toimista: käy kaupassa, laittaa ruokaa, hoitaa lääkeasiat ja lääkärissä käynnit, tarvittaessa pesu, virkistys, yleensä raha-asioiden hoitamisen sekä erilaiset kotiin ja pihaan liittyvät työt ym. Erityisen tärkeää hoivan tarvitsijan hyvinvoinnin kannalta on etäomaishoitajan antama henkinen tuki, seurana ja juttukaverina oleminen. Yhteistä elämänhistoriaa ja -kokemuksia ei voi mikään palvelujärjestelmä korvata.
Etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli
Etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli omaisen pärjäämisestä ja syyllisyys kun aikaa ei voi käyttää omaisen hoitamiseen niin paljon kuin haluaisi. Auttajan syyllisyyden tunnetta tai kuormitusta voi lisätä esimerkiksi omaisen vaatimukset ja asenne etäomaishoitajaa kohtaan. Esimerkiksi moni ikääntynyt kokee turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä.
Etäomaishoitajilla ovat haasteina psyykkinen kuormitus ja oma jaksaminen vapaa-ajan mennessä omaisen auttamiseen. Taloudellinen tilannekin voi heiketä etäomaishoivan seurauksena. Välimatkaa hoidettavan ja hoitajan välillä voi olla satoja kilometrejä, kulkeminen maksetaan omasta kukkarosta.
Etäomaishoitajien toiminta yhteiskunnan kannalta
Etäomaishoitajat ovat useimmiten työelämässä olevia ihmisiä. He tekevät monesti täyttä työpäivää ja vapaa-ajallaan suorittavat etäomaishoivaan liittyvät tehtävät. Työaikanakin he ovat yleensä omaiselleen puhelimen tavoitettavissa. Etäomaishoitajat voivat joutua järjestelemään työaikojaan esim. omaisensa lääkärissä käyntien ajaksi.
Työelämään tulee saada sellaisia pelisääntöjä ja joustoja, että etäomaishoiva onnistuu. Toimintamalleja on jo olemassa muiden perhe-elämän tilanteiden kohdalla, joten niiden mallien soveltaminen etäomaishoivatilanteisiin usein riittää.
Suomessa on haluttu viimeaikoina, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Vanhuspalvelulaissakin lähdetään siitä, että kotona asumista tulee tukea. Etäomaishoiva on edullinen tapa tukea tätä tavoitetta. Etäomaishoitajat ovat kotona asuvan vanhuksen luonnollinen tukija. Hän on omainen tai muu läheinen, joka ottaa vastuun siitä, että arki sujuu. Kuntien sote-palveluissa tulee tunnustaa ja tunnistaa etäomaishoitajien tekemä työ. He ovat hyviä yhteistyökumppaneita kotihoidolle kotona asumisen turvaajina.
Lisätietoa etäomaishoivasta tästä.