Etäomaishoiva
Etäomaishoiva on sitovaa ja säännöllistä etäomaishoitajan läheiselleen antamaa hoivaa. Tämän avulla läheinen pystyy asumaan omassa kodissaan. Etäomaishoitaja asuu pitkän tai hankalan matkan päässä läheisestään ja kantaa vastuun läheisensä selviytymisestä arjessa.
Etäomaishoiva on vielä huonosti tunnettu käsite. Aina edes etäomaishoitajat eivät tunnista itseään. Etäomaishoitajana toimii usein lapsi omille vanhemmilleen/ vanhemmalleen. Myös sisarestaan tai muusta sukulaisesta voidaan pitää huolta etäälle. Etäomaishoivan syinä voi olla mm. vanhuuden tuomat haasteet kotona selviytymisessä, mielenterveysongelmat, kehitysvammaisen lapsen tai sisaruksen asuminen omassa asunnossa toisella paikkakunnalla.
Omaishoitotilanne kuormittaa kuitenkin hoitajia niin psyykkisesti kuin taloudellisestikin. Etäomaishoitaja toimii palveluiden järjestäjänä, apuna raha- ja muiden asioiden hoidossa, läheisen puolestapuhujana sekä hyvinvoinnin varmistajana. Etäomaishoitaja on läheisensä luona viikonloppuisin, lomien ja muiden vapaa-päivien aikana. Muulloin yhteyttä pidetään puhelimen, internetin tai muun teknologian avulla. Tämän lisäksi omaiset varmistavat, että palvelut toimivat. Usein kotipalvelu ja sen tukipalvelut sekä mahdolliset yksityisen palveluntuottajat ovat mukana arjen hoivassa. Kaikilla paikkakunnilla ei kuitenkaan ole yksityisiä palveluntuottajia, joilta voisi saada lisätukea ja apua hoivaan.
Etäomaishoivassa omaisten kotona asuminen mahdollistuu pidempään etäomaishoitajan antaman avun turvin. Auttamistoimiin vaikuttaa välimatkan pituus. Selvää on, että asuttaessa kaukana hoivan tarvitsijasta henkilökohtaisissa toimissa auttaminen jää vähäiseksi. Etäomaishoitajan tekemät työt vaihtelevat aina hoivan tarpeen mukaan ja käydessään etäomaishoitaja voi huolehtia arjen käytännön toimista: käy kaupassa, laittaa ruokaa, hoitaa lääkeasiat ja lääkärissä käynnit, tarvittaessa pesu, virkistys, yleensä raha-asioiden hoitamisen sekä erilaiset kotiin ja pihaan liittyvät työt ym. Erityisen tärkeää hoivan tarvitsijan hyvinvoinnin kannalta on etäomaishoitajan antama henkinen tuki, seurana ja juttukaverina oleminen. Yhteistä elämänhistoriaa ja -kokemuksia ei voi mikään palvelujärjestelmä korvata.
Etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli
Etäomaishoitajan arkea varjostaa huoli omaisen pärjäämisestä ja syyllisyys kun aikaa ei voi käyttää omaisen hoitamiseen niin paljon kuin haluaisi. Auttajan syyllisyyden tunnetta tai kuormitusta voi lisätä esimerkiksi omaisen vaatimukset ja asenne etäomaishoitajaa kohtaan. Esimerkiksi moni ikääntynyt kokee turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä.
Etäomaishoitajilla ovat haasteina psyykkinen kuormitus ja oma jaksaminen vapaa-ajan mennessä omaisen auttamiseen. Taloudellinen tilannekin voi heiketä etäomaishoivan seurauksena. Välimatkaa hoidettavan ja hoitajan välillä voi olla satoja kilometrejä, kulkeminen maksetaan omasta kukkarosta.
Etäomaishoitajien toiminta yhteiskunnan kannalta
Etäomaishoitajat ovat useimmiten työelämässä olevia ihmisiä. He tekevät monesti täyttä työpäivää ja vapaa-ajallaan suorittavat etäomaishoivaan liittyvät tehtävät. Työaikanakin he ovat yleensä omaiselleen puhelimen tavoitettavissa. Etäomaishoitajat voivat joutua järjestelemään työaikojaan esim. omaisensa lääkärissä käyntien ajaksi.
Työelämään tulee saada sellaisia pelisääntöjä ja joustoja, että etäomaishoiva onnistuu. Toimintamalleja on jo olemassa muiden perhe-elämän tilanteiden kohdalla, joten niiden mallien soveltaminen etäomaishoivatilanteisiin usein riittää.
Suomessa on haluttu viimeaikoina, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Vanhuspalvelulaissakin lähdetään siitä, että kotona asumista tulee tukea. Etäomaishoiva on edullinen tapa tukea tätä tavoitetta. Etäomaishoitajat ovat kotona asuvan vanhuksen luonnollinen tukija. Hän on omainen tai muu läheinen, joka ottaa vastuun siitä, että arki sujuu. Kuntien sote-palveluissa tulee tunnustaa ja tunnistaa etäomaishoitajien tekemä työ. He ovat hyviä yhteistyökumppaneita kotihoidolle kotona asumisen turvaajina.
Lisätietoa etäomaishoivasta tästä.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun
Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→