Kohtaaminen kosketuksella, rajoja rakkaudella

Oulun seudun omaishoitajat ja Suomen Kinestetiikka yhdistys järjestivät Ommaiskortteerissa kinestetiikka -kurssin erityislasten vanhemmille. Tällaista kurssia on viimeisen parin vuoden aikana kysytty useamman kerran vanhempien toimesta ja nyt se saatiin viimein järjestettyä Oulun seudulle. Kinestetiikka on menetelmänä sellainen, joka pohjautuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen. Voidaan puhua voimavaralähtöisestä kehollisesta kommunikaatiosta, jossa autettavan ja auttajan kehot myötäilevät luontaisia liikeratoja, joka keventää liikkumistilanteita.

Kun olen aiheesta keskustellut kurssin markkinoinnin aikana – olen huomannut, että yksi suuri syy kinestetiikan viehättyvyydessä on ollut se, että menetelmä helpottaa omaisen tai hoitajan arkea ja toimintaa. Ja sehän on juurikin sitä itsestä huolehtimista ja itsensä rakastamista, josta mekin usein täällä yhdistyksessä puhumme. Ja rakkaushan on itseasiassa myös tämän kuun tahtoteema 12 tahtoa -kampanjassa. Tahtoa vaatii tämän menetelmän käyttöön ottaminenkin, että uudet tavat juurtuisivat selkärankaan saakka. Opin kurssin aikana, että rakkaus näkyy monin muinkin tavoin kinestetiikassa:

Rakkautta ja rajoja. Kinestetiikasta on apua monille, niin liikuntarajoitteisille kuin ihmisille, joiden kehon tuntemukset ovat heikenneet ja heille, joilla oman kehon toiminnan ymmärrys vähenee. Kinestetiikka tukee kehon rajojen hahmottamista ja omien voimavarojen käyttöön ottamista. Koskettaminen vie aivoille viestiä, jolla jokainen meistä muodostaa kokonaiskuvaa itsestään ja kehostaan, toisille se voi olla yksi harvoista tavoista rajata itseään. Rakkaudellisella kosketuksella voimme antaa mahdollisuuden omien rajojen tunnistamiseen.

Rakkautta on tukea lähimmäistä aktiiviseen rooliin ja mahdollistaa vaikuttaminen omaan liikkumiseensa. Mikäli ihminen ei pysty itse liikuttamaan itseään voi nopeastikin menettää kyvyn hahmottaa omaa kehoaan ja on helppoa urautua passiivisen siirtelyn kohteeksi. Toisille kokemus passiivisesta liikuttamisesta voi olla koko elämän mittainen. Kinestetiikka mahdollistaa kokemuksen omasta pystyvyydestä ja hallinnan tunteesta siihen mitä itselle tapahtuu. Kokemus itsestä toimijana on voimauttavaa jo itsessään.

Rakkautta voi välittää koskettamalla. Jokainen avustamistilanne on myös vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. Silloinkin, kun sanat ja eleet eivät mahdollista kontaktia voi kosketuksella viestiä välittämistä ja rakkautta. Kosketuksella voidaan viestiä myös mahdollisuudesta osallistua esimerkiksi siirtymistilanteeseen ja koskettaminen vaikuttaa siihen, miten tilanne tulee ymmärretyksi toiselle. Kurssilla heräteltiin ajatuksia: ”Avustammeko ihmistä vai taakkaa?”  Kohtaammeko ihmisen?

 

Tiia Ikonen, perhetyön kehittäjä

Lisää kinestetiikasta voit lukea Suomen Kinestetiikka yhdistyksen sivuilta.

 

Posted in Yleinen.