Kuntakohtaisia tilastoja omaishoidon asioista

Keväällä 2019 yhdistyksen edunvalvontatyöryhmä lähetti selvityspyynnön yhdistyksen alueen kunnille, joihin kuuluvat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä.

Selvityspyynnössä kysyimme:

  • Miten paljon omaishoidontukea haetaan vuosittain ikäryhmäkohtaisesti?
  • Kuinka paljon tehdään hylkääviä päätöksiä?
  • Kuinka paljon tehdään määräaikaisia omaishoidon sopimuksia?
  • Kuinka paljon omaishoidon vapaita on käytetty?

Yleisesti ottaen voitiin todeta, ettei kaikilla alueen kunnilla näytä olevan selkeää tapaa tilastoida edellä mainittuja seikkoja. Oulun ja Tyrnävän vastaukset jäivät kuntien vastauksista pintapuolisimmiksi.

Miten paljon omaishoidontukea haetaan vuosittain ikäryhmäkohtaisesti?

Omaishoidon tuen hakemisesta kysyttiin vuoden 2018 hakijoiden määrä sekä vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen hakijat. Tällä pyrittiin saamaan tietoa siitä, näyttäytyykö esimerkiksi määrärahasidonnainen päätöksenteko hakemushuippuna alkuvuodesta. Oulu ja Liminka eivät ole sitoneet omaishoidon tuen maksua määrärahoihin.
Kunnista ainoastaan Kempele ja Liminka pystyivät antamaan vastaukset molempien vuosien hakemusmääriin ja Ii vastasi tähän yli 65-vuotiaiden osalta. Vastanneista kunnista siis Iin ja Kempeleen tilanteet ovat kiinnostavia, kummassakaan alkuvuoden hakemusmäärät eivät ole edelliseen vuoteen verrattuna nousujohteisia.

Kuinka paljon tehdään hylkääviä päätöksiä?

Kielteisiä omaishoidon tuen päätöksiä on tehty kaikissa muissa kunnissa paitsi Hailuodossa ja Lumijoella vuoden 2018 aikana. Iissä kielteisiä päätöksiä yli 65-vuotiaiden osalta on tehty noin 10 %:lle hakijoista. Kempeleessä vastaavan ikäryhmän kohdalla luku on 13,6 %. Jos katsotaan kaikkien ikäryhmien yhteistilannetta, prosenttiluku pienenee Kempeleessä lähemmäs kymmentä. Limingassa alle 18-vuotiaiden hoidettavien kielteiset päätökset näkyivät huomiota herättävimpinä. Tässä ryhmässä kielteisten päätösten prosenttiluku oli lähes 43 vuonna 2018. Kielteisten päätösten kokonaisprosentti Limingassa aikajaksolla 1.1.2018-31.3.2019 on melkein 40.

Muhoksella kielteisten päätösten piikki näkyy ikäryhmässä yli 65-vuotiaat, jossa 36 % hakijoista on saanut kielteisen päätöksen. Tyrnävän vastauksista ei voida laskea prosenttimääriä. Oulun vastaus kertoo, että hakemuksia on tehty 800 ja näihin sisältyy korotushakemukset ja harkinnanvaraisten vapaiden hakemukset. Näistä 200 on tullut kielteisenä eli 25 %. Kielteisten päätösten määrää ei näytä selittävän esimerkiksi isot hakemusluvut, hakemusmäärät ovat 0,4 %:n luokkaa kaikissa kunnissa suhteutettuna väkimäärään. Poikkeuksena Hailuoto ja Ii, joissa luku on 0,7 % Tyrnävän vastauksista lukuja ei voida saada.

Kuinka paljon tehdään määräaikaisia omaishoidon sopimuksia?

Lakiin omaishoidon tuesta on kirjattu, että omaishoidon sopimuksen voi tehdä määräaikaisena vain erityisestä syystä. Muutoin sopimus pitäisi kirjata toistaiseksi voimassa olevaksi. Tästä syystä kysyimme myös tehtyjen määräaikaisten sopimusten määrää kyseisillä aikajaksoilla. Lumijoella ja Iissä ei ajanjaksolla oltu tehty yhtään määräaikaista päätöstä. Oulussa ja Hailuodossa mainitaan yksittäistapauksia. Kempeleessä määräaikaisia sopimuksia tehtiin aikavälillä 1.1.2018-31.3.2019 yhteensä 35, joista 31 alaikäisen hoidettavan kohdalle. Samalla aikajanalla Limingassa määräaikaisia sopimuksia tehtiin 17. Muhoksella alle 65-vuotiaille tehtiin muutama määräaikainen sopimus.

Kuinka paljon omaishoidon vapaita käytettiin?

Omaishoidon vapaiden merkitys omaishoitajan hyvinvointiin on monissa tutkimuksissa nähty merkittävänä. Esimerkiksi Sirpa Salinin väitöstutkimuksessa lyhytaikaisesta laitoshoidosta. kerrotaan seuraavaa: ”Omaishoitajien mukaan hoitojaksot auttavat heitä arkielämän sujumisessa ja vapauttavat heidät hoitovastuusta.” Olisi tärkeää tilastoida sitä, miten paljon omaishoidon vapaita ylipäätään käytetään. Ja tätä kunnilta kysyimmekin. Kunnista Kempele, Liminka, Lumijoki sekä Muhos pystyivät ilmoittamaan vapaiden käyttöasteen ikäryhmittäin. Muhoksella vapaiden käyttöaste ikäryhmästä riippumatta on 45-51 % välillä. Kempeleessä, Lumijoella ja Limingassa vapaita käyttävät eniten alle 18-vuotiaan omaishoitajat. Tässä ryhmässä käyttöaste vaihteli 65-74 %. Lumijoella ja Limingassa 18-65-vuotiasta hoitavien omaishoitajien vapaiden käyttöaste vaihteli 20-30 % välillä.

Kaikissa neljässä kunnassa ikääntyneimpien hoidettavien omaishoitajien vapaan käyttöaste vaihteli Lumijoen 38 % Limingan 59 %. Oulusta kerrottiin, että vapaita käytetään noin 70-80 % ja Tyrnävältä alaikäisten hoidettavien puolella vapaita käytetään ”kaikki”, kun vastaavasti yli 65-vuotiaiden vapaiden käyttö on kirjattu muotoon ”murto-osa käyttää”.

Alle 18-vuotiaita hoitavien vapaiden käytön ”runsaus” verrattuna muihin ryhmiin voinee selittyä esimerkiksi sillä, että omaishoidon vapaan mahdollistaa esimerkiksi lapsen isovanhempi tai toinen vanhempi. Se, että ikääntyneiden hoidettavien puolella vapaiden käyttö on selkeästi vähäisempää, on iso haaste myös omaishoitajien hyvinvoinnille.

Johtopäätökset tilastoinneista

Luvuista voidaan ylipäätään nähdä, että jo näinkin suppealla seudulla kuntakohtainen vaihtelu niin päätösten tekemisessä, sopimuksen määrittelyssä kuin vapaiden käytössäkin on suurta. Samalla vaihtelu kertoo siitä, että omaishoito ei ole pienilläkään alueilla kovin yhdenvertaista. Kuntakohtaiset tavat tilastoida omaishoitoon liittyviä seikkoja vaihtelivat suuresti esimerkiksi niin, että toisissa kunnissa on eritelty omaishoidon tuen hakemukset ja toisissa kunnissa niihin on luettu myös tuen korotushakemukset sekä harkinnanvaraisten vapaiden hakemukset, joka toki vääristää hakemusmäärää ja tekee vertailuista äärimmäisen vaikeita.

Selkeät tavat tilastoida olisivat avain myös seurantaan, jolla voidaan esimerkiksi havaita, miten paljon kielteisiä päätöksiä kunnissa tehdään. Samalla tavoin vapaiden pitämisen seuranta toisi näkyviin esimerkiksi sen millaisia vaikutuksia vaikkapa vuorohoitopaikkojen muutoksilla on vapaiden pitämiseen. Samalla vapaiden käyttömäärän voisi nähdä toimivan jonkinlaisena hyvinvointi-indikaattorinakin. Tulevaisuutta ajatellen, kun omaishoidon kriteereitä pyritään yhdenmukaistamaan, sen rinnalla olisi hyvä kuljettaa yhdenmukaista tapaa tilastoida päätöksiä ja palveluita.

Tulemme tekemään vuoden 2020 aikana vaikuttamistoiminnan merkeissä vierailukäyntejä kaikkiin toiminta-alueemme kuntiin. Pyrimme pääsemään esittelemään toimintaamme kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston kokouksiin ja näiden vierailujen yhteydessä pystymme hyödyntämään saamiamme vastauksia selvityspyyntöömme.

Tiia Ikonen
perhetyön kehittäjä

Kirjoitus myös julkaistu Kortteeriuutisissa 1/2020 (PDF).

Posted in Ajan hermolla, Kannanotot ja edunvalvonta, Omaishoito, Yleinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *