Keväällä 2019 yhdistyksen edunvalvontatyöryhmä lähetti selvityspyynnön yhdistyksen alueen kunnille, joihin kuuluvat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä.
Selvityspyynnössä kysyimme:
- Miten paljon omaishoidontukea haetaan vuosittain ikäryhmäkohtaisesti?
- Kuinka paljon tehdään hylkääviä päätöksiä?
- Kuinka paljon tehdään määräaikaisia omaishoidon sopimuksia?
- Kuinka paljon omaishoidon vapaita on käytetty?
Yleisesti ottaen voitiin todeta, ettei kaikilla alueen kunnilla näytä olevan selkeää tapaa tilastoida edellä mainittuja seikkoja. Oulun ja Tyrnävän vastaukset jäivät kuntien vastauksista pintapuolisimmiksi.
Miten paljon omaishoidontukea haetaan vuosittain ikäryhmäkohtaisesti?
Omaishoidon tuen hakemisesta kysyttiin vuoden 2018 hakijoiden määrä sekä vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen hakijat. Tällä pyrittiin saamaan tietoa siitä, näyttäytyykö esimerkiksi määrärahasidonnainen päätöksenteko hakemushuippuna alkuvuodesta. Oulu ja Liminka eivät ole sitoneet omaishoidon tuen maksua määrärahoihin.
Kunnista ainoastaan Kempele ja Liminka pystyivät antamaan vastaukset molempien vuosien hakemusmääriin ja Ii vastasi tähän yli 65-vuotiaiden osalta. Vastanneista kunnista siis Iin ja Kempeleen tilanteet ovat kiinnostavia, kummassakaan alkuvuoden hakemusmäärät eivät ole edelliseen vuoteen verrattuna nousujohteisia.
Kuinka paljon tehdään hylkääviä päätöksiä?
Kielteisiä omaishoidon tuen päätöksiä on tehty kaikissa muissa kunnissa paitsi Hailuodossa ja Lumijoella vuoden 2018 aikana. Iissä kielteisiä päätöksiä yli 65-vuotiaiden osalta on tehty noin 10 %:lle hakijoista. Kempeleessä vastaavan ikäryhmän kohdalla luku on 13,6 %. Jos katsotaan kaikkien ikäryhmien yhteistilannetta, prosenttiluku pienenee Kempeleessä lähemmäs kymmentä. Limingassa alle 18-vuotiaiden hoidettavien kielteiset päätökset näkyivät huomiota herättävimpinä. Tässä ryhmässä kielteisten päätösten prosenttiluku oli lähes 43 vuonna 2018. Kielteisten päätösten kokonaisprosentti Limingassa aikajaksolla 1.1.2018-31.3.2019 on melkein 40.
Muhoksella kielteisten päätösten piikki näkyy ikäryhmässä yli 65-vuotiaat, jossa 36 % hakijoista on saanut kielteisen päätöksen. Tyrnävän vastauksista ei voida laskea prosenttimääriä. Oulun vastaus kertoo, että hakemuksia on tehty 800 ja näihin sisältyy korotushakemukset ja harkinnanvaraisten vapaiden hakemukset. Näistä 200 on tullut kielteisenä eli 25 %. Kielteisten päätösten määrää ei näytä selittävän esimerkiksi isot hakemusluvut, hakemusmäärät ovat 0,4 %:n luokkaa kaikissa kunnissa suhteutettuna väkimäärään. Poikkeuksena Hailuoto ja Ii, joissa luku on 0,7 % Tyrnävän vastauksista lukuja ei voida saada.
Kuinka paljon tehdään määräaikaisia omaishoidon sopimuksia?
Lakiin omaishoidon tuesta on kirjattu, että omaishoidon sopimuksen voi tehdä määräaikaisena vain erityisestä syystä. Muutoin sopimus pitäisi kirjata toistaiseksi voimassa olevaksi. Tästä syystä kysyimme myös tehtyjen määräaikaisten sopimusten määrää kyseisillä aikajaksoilla. Lumijoella ja Iissä ei ajanjaksolla oltu tehty yhtään määräaikaista päätöstä. Oulussa ja Hailuodossa mainitaan yksittäistapauksia. Kempeleessä määräaikaisia sopimuksia tehtiin aikavälillä 1.1.2018-31.3.2019 yhteensä 35, joista 31 alaikäisen hoidettavan kohdalle. Samalla aikajanalla Limingassa määräaikaisia sopimuksia tehtiin 17. Muhoksella alle 65-vuotiaille tehtiin muutama määräaikainen sopimus.
Kuinka paljon omaishoidon vapaita käytettiin?
Omaishoidon vapaiden merkitys omaishoitajan hyvinvointiin on monissa tutkimuksissa nähty merkittävänä. Esimerkiksi Sirpa Salinin väitöstutkimuksessa lyhytaikaisesta laitoshoidosta. kerrotaan seuraavaa: ”Omaishoitajien mukaan hoitojaksot auttavat heitä arkielämän sujumisessa ja vapauttavat heidät hoitovastuusta.” Olisi tärkeää tilastoida sitä, miten paljon omaishoidon vapaita ylipäätään käytetään. Ja tätä kunnilta kysyimmekin. Kunnista Kempele, Liminka, Lumijoki sekä Muhos pystyivät ilmoittamaan vapaiden käyttöasteen ikäryhmittäin. Muhoksella vapaiden käyttöaste ikäryhmästä riippumatta on 45-51 % välillä. Kempeleessä, Lumijoella ja Limingassa vapaita käyttävät eniten alle 18-vuotiaan omaishoitajat. Tässä ryhmässä käyttöaste vaihteli 65-74 %. Lumijoella ja Limingassa 18-65-vuotiasta hoitavien omaishoitajien vapaiden käyttöaste vaihteli 20-30 % välillä.
Kaikissa neljässä kunnassa ikääntyneimpien hoidettavien omaishoitajien vapaan käyttöaste vaihteli Lumijoen 38 % Limingan 59 %. Oulusta kerrottiin, että vapaita käytetään noin 70-80 % ja Tyrnävältä alaikäisten hoidettavien puolella vapaita käytetään ”kaikki”, kun vastaavasti yli 65-vuotiaiden vapaiden käyttö on kirjattu muotoon ”murto-osa käyttää”.
Alle 18-vuotiaita hoitavien vapaiden käytön ”runsaus” verrattuna muihin ryhmiin voinee selittyä esimerkiksi sillä, että omaishoidon vapaan mahdollistaa esimerkiksi lapsen isovanhempi tai toinen vanhempi. Se, että ikääntyneiden hoidettavien puolella vapaiden käyttö on selkeästi vähäisempää, on iso haaste myös omaishoitajien hyvinvoinnille.
Johtopäätökset tilastoinneista
Luvuista voidaan ylipäätään nähdä, että jo näinkin suppealla seudulla kuntakohtainen vaihtelu niin päätösten tekemisessä, sopimuksen määrittelyssä kuin vapaiden käytössäkin on suurta. Samalla vaihtelu kertoo siitä, että omaishoito ei ole pienilläkään alueilla kovin yhdenvertaista. Kuntakohtaiset tavat tilastoida omaishoitoon liittyviä seikkoja vaihtelivat suuresti esimerkiksi niin, että toisissa kunnissa on eritelty omaishoidon tuen hakemukset ja toisissa kunnissa niihin on luettu myös tuen korotushakemukset sekä harkinnanvaraisten vapaiden hakemukset, joka toki vääristää hakemusmäärää ja tekee vertailuista äärimmäisen vaikeita.
Selkeät tavat tilastoida olisivat avain myös seurantaan, jolla voidaan esimerkiksi havaita, miten paljon kielteisiä päätöksiä kunnissa tehdään. Samalla tavoin vapaiden pitämisen seuranta toisi näkyviin esimerkiksi sen millaisia vaikutuksia vaikkapa vuorohoitopaikkojen muutoksilla on vapaiden pitämiseen. Samalla vapaiden käyttömäärän voisi nähdä toimivan jonkinlaisena hyvinvointi-indikaattorinakin. Tulevaisuutta ajatellen, kun omaishoidon kriteereitä pyritään yhdenmukaistamaan, sen rinnalla olisi hyvä kuljettaa yhdenmukaista tapaa tilastoida päätöksiä ja palveluita.
Tulemme tekemään vuoden 2020 aikana vaikuttamistoiminnan merkeissä vierailukäyntejä kaikkiin toiminta-alueemme kuntiin. Pyrimme pääsemään esittelemään toimintaamme kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston kokouksiin ja näiden vierailujen yhteydessä pystymme hyödyntämään saamiamme vastauksia selvityspyyntöömme.
Tiia Ikonen
perhetyön kehittäjä
Kirjoitus myös julkaistu Kortteeriuutisissa 1/2020 (PDF).
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita. Continue reading→
Yhteistyötä tarvitaan – terveisiä kansalaisjärjestöakatemiasta
Osallistuimme 7.11 Oulun alueelliseen kansalaisjärjestöakatemiaan Oulun kaupungintalolla. Tilaisuus järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tilaisuuden tavoitteena oli järjestöyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyössä yli hallinto- ja sektorirajojen Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun kaupungissa. Tilaisuudessa oli mukana toimijoita järjestöistä, kunnista ja Pohteen hyvinvointialueelta. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Osallistu toimintamme kehittämiseen!
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)! Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→