Oletko jo kirjannut oman tai omaisesi hoitotahdon?

Helmikuussa oli Omaisena Etäällä –etäomaishoitajien vertaistukiryhmässä aiheena hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti. Nämä ovat tärkeitä asiakirjoja omaisen ja myös oman tulevaisuuden turvaamisessa. Niin se vaan on, etten itsekään ole tehnyt näitä asiakirjoja, vaikka tieto näistä on ollut itselläni jo kauan. Aina ajattelee, ettei ole sopiva aika ja ennen kaikkea ajattelee, että aikaahan on. Kuitenkin se voi tulla itsellekin ajankohtaiseksi milloin vain, vaikkapa sairauskohtauksen ollessa kyseessä. Kuitenkin kaiken taustalla on IMO eli itsemääräämisoikeus, jota laki potilaan asemasta ja oikeudesta edellyttää. Hoitotahdolla kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto. Jos paperit tehdään aikanaan, niin myös omaisten toiminta on helpompaa, kun he tietävät mitä hoitotahdon tekijä on halunnut.

Etäomaishoivatilanteessa asioiden hoitamista voi vaikeuttaa, jos perheessä ei ole totuttu keskustelemaan asioista avoimesti. Myös se vaikuttaa asiaan, jos etäomainen ei huomaa tai hyväksy omaa heikentynyttä esim. kognitiivista toimintakykyään. Silloin voi olla asiasta hankala puhua ja mieluimmin antaa asian olla kuin alkaa selittää asiankirjan tarpeellisuutta. Sisarusten välitkin voivat olla huonot ja ollaan eri mieltä siitä, miten vanhempien asioita tulee hoitaa. Tällaisissa asioissa tunteet ovat pinnalla ja mukana voi olla myös surua esimerkiksi vanhemman toimintakyvyn heikentyessä. Siksi on tärkeää, että kaikki sisarukset kokoontuvat yhteen vanhempien kanssa tekemään asiakirjoja. Näin vanhempien tahto tulee samalla kaikkien tietoon ja lapset tietävät informoida hoito- ja hoivapalveluita asiakirjan olemassaolosta. Myös se on tärkeää omaisten tietää, missä hoitotahtolomaketta säilytetään. Joskus äkillisesti jouduttua hoitoon, asiakirjat voivat jäädä kotiin. Siksi kirjallinen hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin.

Hoitotahtolomakkeen täyttäminen voi myös avartaa perheen suhteita. Vaikka eletään säännöllisesti perheen keskellä arkea, kaikkia asioita ei tule puhuttua. Hoitotahtoa kirjattaessa voi tulla myös uutta tietoa omaisesta ja hänen taustastaan tai kokemuksistaan. Kuitenkin hoitotahto pitää tehdä silloin, kun tekijä ymmärtää lomakkeen täyttämisen tarkoituksen ja merkityksen. Hoitotahtolomakkeeseen voi kirjata niitä asioita, miten haluaa itseänsä hoidettavan sairauden sattuessa, ja kun ei voi enää täysipainoisesti kertoa omaa mielipidettään tai tahtoaan.

Hoitotahtolomakkeeseen tulee merkintä, haluaako hoitoa, ennen kaikkea tehohoitoa, loppuun asti vai kirjataanko siihen, ettei elämää pidentävää hoitoa enää anneta, kun paranemisesta ei ole toivoa. Tämä asiakirja on hoitajia määrittelevä, mutta Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) määrittelee hoitotahtolomakkeen käytön, että mahdollisuuksien mukaan on noudatettava tehtyä hoitotahtoa. Siis hoitotahtoasiakirjaa ei määrittele laki. Lääkärin toimintaa säätelee taasen potilaslaki. Kysymys voi olla myös se, että uskaltaako lääkäri tehdä päätöksen esimerkiksi saattohoidosta, sotiiko se omia lääkäriperiaatteita vastaan? Hoitotahtoa voi myös muuttaa tai peruuttaa

Hoitotahtolomakkeeseen tulee myös merkintöjä yksilöllisistä toiveista, ajatuksia kotihoidosta, turvalaitteista ym ja hoivan järjestämisestä. Siihen voi kirjata omat elämäarvot ja niiden kunnioittaminen hoidossa. Myös muiden mielestä pienet toiveet kannattaa kirjata, koska ne ovat suuria hoitotahtoa tekevälle., esim. mieliruuat, pukeutuminen ja liikuntatottumukset tai vaikkapa villasukkien käyttö. Hoitotahtolomakkeen voi perua missä vaiheessa tahansa tai muuttaa sitä.

Esimerkki hoitotahtolomakkeesta löytyy Muistiliiton sivuilta.

Halutessasi voit myös tutustua edunvalvontavaltuutusblogiin.

Kirjoittanut Annamaija Saastamoinen

 

Posted in Yleinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *