Teksti Elina Sotaniemi, Oulun ammattikorkeakoulu
Kun aloitin harjoitteluni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä, oli järjestötyö minulle aivan vierasta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ”Apua! Mitä ihmettä järjestöissä tehdään?” Ajatus pyöri epämääräisesti siinä, että joudunkohan harjoitteluni ajan kirjoittelemaan raportteja. Nyt jälkeenpäin mietin huvittuneena omia mielikuviani järjestötyöstä. Miksi olin sellaista edes ajatellut? Vaikka minulla on työkokemusta muutamia vuosia vanhustyöstä sekä koulutukseni puolesta näkemystä erilaisista asioista, on jotenkin järjestöpuoli jäänyt minulle tuntemattomaksi. En ole osannut ajatella miten paljon järjestöillä on erilaista toimintaa – ja myöskin annettavaa juuri minulle.
Ja eihän se sitten mitään raporttien kirjoittelua ollutkaan, vaan harjoitteluni aikana olen saanut osallistua kaikkeen toimintaan ja palavereihin, joita on tullut vastaan. Olen myös itse saanut suunnitella ja järjestää erilaista toimintaa. Huomasin harjoitteluni aikana, että todella tärkeässä osassa yhdistys- ja hanketoiminnassa ovat hyvät suhteet ja yhteistyökumppanit. Työajasta iso osa kuluukin verkostoitumiseen ja yhteistyöhön toisten järjestöjen kanssa. Tämä myös siksi, koska hankkeet loppuvat aikanaan ja toiveena olisi tietysti, että hankkeiden toiminnat jäisivät elämään. Yhteistyökumppanit auttavat myös osaltaan kehittämään hanketta. Vapaaehtoiset toimivat myös merkityksellisessä osassa yhdistyksen toimintaa ja heitä arvostetaan, sillä yhdessä voimme saavuttaa enemmän.
Sen lisäksi, että yhteistyösuhteista pidetään huolta, järjestetään myös ihmisten toiveista lähtöisin olevaa toimintaa. Ryhmiä ja kursseja on lukuisia, joista perehdyin syvemmin kahteen: Elämäniloa-kurssiin ja Satuhierontaan.
Elämäniloa-kurssin aikana omaishoitajat kävivät läpi surua ja luopumista hoidettaviensa kuoltua. Kun pitkä matka oman puolison tai vanhemman kanssa päättyy, voi sen jälkeen seurata tyhjyyden tunne. Tunne siitä, etten ole enää hyödyllinen ja ettei minulla ole enää merkitystä tai tehtävää. On upea kokemus nähdä ihan vierestä, kuinka ihmiset ikään kuin voimaantuvat silmiesi alla. Suru väistyy vähitellen, kun asiat saadaan käytyä läpi vertaisryhmän kanssa, ja ilo syttyy uudelleen ihmisten sydämiin. Uusia ystävyyssuhteita syntyy ja katse suuntaa pikkuhiljaa tulevaisuuteen.
Tutustuin myös Satuhierontaan. Tämä oli minua sykähdyttävä kokemus. Kuinka niinkin luonnollinen asia kuin kosketus, voikaan luoda niin tärkeän ja ihanan tuloksen kuin vuorovaikutus; vailla arjen kiireitä ja vain läsnäolon hetkessä. Satuhieronnassa näin, kuinka tärkeä Satuhierontahetki oli sekä vanhemmalle että lapselle. Perheissä saattoi olla useita lapsia, mutta tämä hetki mahdollisti vanhemman keskittymisen vain yhteen, tiettyyn lapseen. Kosketus ja nähdyksi tuleminen ovat yksi ihmisen perustarpeista. Kosketuksella onkin suuri merkitys ihmiselle. Myönteinen kosketus voi eheyttää ja muun muassa rauhoittaa, esimerkiksi levottomia lapsia. Kosketuksella voi opettaa lapselle myös sitä, kuinka toista voi koskea. Satuhieronnan tavoitteena on positiivinen kosketus ja vuorovaikutus, ja että lapselle tulee tunne, että minä olen tärkeä ja vanhempi on läsnä juuri nyt ainoastaan minulle. Satuhieronnalla on myös lukuisia muita positiivisia vaikutuksia.
Eri ryhmien ja kurssien toiminnansuunnittelu ja – ohjaus kuuluvat myös toimenkuvaan. Oma persoonallisuus ja luovuus puhkeavat kukkaan paikassa, jossa voit itse vaikuttaa niin paljon siihen, millä tavalla työskentelet. On sekä valtaa, mutta myös vastuuta omasta työstä. Yhdistyksessä on käynnissä myös kolme erilaista raha-automaattiyhdistyksen tukemaa hanketta: ”Ihimisen Lähelle”, ”Hyvinvoiva perhe” sekä ”Etäomaispuoti”, Näistä kolmesta hankkeesta sain tutustua kahteen ensimmäiseen. Ja toki, kun puhutaan hankemaailmasta, on raporttien kirjoittaminen ja tilastointi tärkeässä osassa, mutta ennen kaikkea keskiössä on ihmisten hyvinvointi ja kehitystyö.
Heti ensikohtaamisella Oulun seudun omaishoitajat – ja läheiset ry:n työntekijöiden kanssa tunsin kuinka tervetullut olen työyhteisöön. Minulle tuli tunne siitä, että olen arvostettu ja tärkeä. Yhdistyksessä on lämmin henki, ja huomasin, että kaikilla on sama intohimo tehdä työtä ihmisten puolesta. Hei, sitähän täällä tehdäänkin: oikeaa hyvinvointia!
Järjestöissä pystytään hyvin ja kohdennetusti vastaamaan ihmisten ja perheiden tarpeisiin. Järjestöt ovatkin hyvänä tukena perheille, kunnan peruspalveluiden lisäksi. Järjestöjen kohdentama tuki on ihmisten tarpeista lähtevää tukea ja toimintaa, joka siten lisää ihmisten tunnetta osallisuudesta. Perheille järjestetään erilaista toimintaa, jossa ne saavat myös vertaistukea – joka omalta osaltaan lisää niiden hyvinvointia. Yhdistyksellä on erilaisia ryhmiä niin Ommaiskahaviloita, muskaria kuin Satuhierontaakin, ja vielä kaikkea tältä väliltä. Järjestöpuolella vain mielikuvitus on rajana.
Yhdistyksessä ja hankkeissa tehdään upeaa työtä. Kuntatyössä tai yksityisellä sektorilla työskennellessäni, olen jäänyt kaipaamaan tätä kiireetöntä tunnetta siitä, että saan olla vain läsnä ihmiselle, vailla arjen kiireitä. Ihan mahtava kokemus. Hanketyössä voi itse ideoida ja toteuttaa omia ideoitaan, jotka ovat ihmisten tarpeista lähtöisin. Täällä yhdistyksessä työskennellään sekä omaishoitajien että heidän hoidettaviensa parissa, kuten myös lapsiperheidenkin hyvinvointia tukien.
Nyt, kun minulle on tullut enemmän elämänkokemusta, niin äitinä olemisesta kahdelle lapselleni, kuten ikänikin puolesta, olen oppinut näkemään asioista harmaan eri sävyt; ymmärtämään paremmin erilaisia lähtökohtia, perheitä ja perheolosuhteita. Tämä on auttanut minua omassa opiskelussani, sekä erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Positiivista on, että täällä pystyn hyödyntämään omaa ammattitaitoani mahdollisimman laaja-alaisesti. Minulla on kohta kolme ammattia. Ilokseni huomaan, etteivät ne ole menneet hukkaan vaan koen, että voin jokaista ammattiani hyödyntää tulevassa työssäni, joka saattaa hyvinkin olla järjestömaailmassa.
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Vapaaehtoistoiminta on tuonut sisältöä elämään
Oulun seudun omaishoitajat ry:n vertais- ja kokemusvapaaehtoistoiminnan oppimisjärjestelmä tunnistettiin syyskuussa PAIKKO-järjestelmässä, jossa huomioidaan henkilön osaaminen, työkokemus ja koulutus. Tämän myötä yhdistys voi myöntää osaamistodistuksen koulutetuille kokemusvapaaehtoisilleen, joiden osaaminen on tunnistettu yhdistyksessä.Continue reading→
Hyvinvointia arkeen
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia.Continue reading→
Pidä huolta aivoistasi
Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt.Continue reading→
OMAT iltakahvit -etäryhmän ohjaus
Saimme pyynnön ohjata toiminnallinen vertaistukiryhmä omaishoitajille etänä Teamsin kautta. Mukaan sai tulla kuka vaan, joka näkee itsensä omaishoitajana. Ei ollut väliä onko hoidettavana oma vanhempi, puoliso tai lapsi, ja tapahtuuko hoitaminen omassa kodissa, samassa kaupungissa tai edes samassa maassa. Saimme koottua pienen, mutta tiiviin porukan, joka sai kivasti tukea toisistaan seitsemän ryhmäkerran aikana, sekä työkaluja itsestään huolehtimiseen tärkeän tehtävän äärellä.Continue reading→
Omaishoitoperheiden kotikuntoutuksella hyvinvointia ja jaksamista arkeen
Hoivatien kotikuntoutus on tarkoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa omaishoitotyön sopimuksen tehneille omaishoitajille ja hoidettaville. Sen tavoitteena on edistää toimintakykyä, hyvinvointia ja kotona jaksamista mahdollisimman pitkään. Kotikäynneillä selvitetään fyysistä jaksamista kuntomittauksilla, testataan muistia ja mielialaa. Testitulosten perusteella annetaan yksilöllistä opastusta arjessa selviytymiseen.Continue reading→
Toimintaterapeuttiopiskelijoiden kevätterveiset!
Osana toimintaterapian opintojamme saimme iloksemme ohjata etätoimintaterapiaryhmän yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kanssa. Voimaa arkeen!-ryhmämme kokoontui kevättalvella kaikkiaan kuusi kertaa pienellä, mutta aktiivisella kolmen omaishoitajan ja kahden ohjaajan porukalla. Omaishoitajan arki on erityislaatuista, sisältäen paljon erilaisia velvollisuuksia. Yhtä osallistujaa lainataksemme, omaishoitajan on oltava kuin vapaapalokuntalainen, aina valmiudessa. Toimintaterapiassa tarkastellaan usein asiakkaiden toiminnallista tasapainoa eli sitä, millaisena asiakas kokee arkensa toimintojen jakautumisen – onko arjessa esimerkiksi riittävästi aikaa vapaa-ajan toiminnoille ja levolle, viekö joku toiminta erityisesti aikaa ja voimavarojaContinue reading→