Panostus pitkäaikaispalveluihin on panostus hyvinvointiin

Väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon kustannusten nousupaineessa täytyy varmistaa jokaisen oikeus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin pitkäaikaishoitopalveluihin, myös kotihoitoon ja yhteisöpohjaisiin palveluihin. Yhtenä kulmakivenä tulee toimia Euroopan omaishoitajaohjelma.

Euroopan väestö ikääntyy. Elinajan odote on naisilla 83,3 ja miehillä 77,9 vuotta. Sama suhde ei kuitenkaan siirry terveiden elinvuosien odotteeseen, jossa luvut ovat lähempänä toisiaan. Ikääntyvät naiset kärsivät enemmän sairauksista.

Poliittisia päätöksiä tehdessä ja resurssien käytöstä päätettäessä pitäisi aina suorittaa sukupuolivaikutusten arviointi. Mitä ei näe, sitä ei tiedä. Naisten ja miesten roolit ja ajankäyttö on edelleen sukupuolittunut. Tästä syystä, investoinnit eri yhteiskunta-aloille vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavoilla.

Ikääntyvien naisten oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Siihen kuuluu koulutus ja työntekijöiden oikeudet sekä henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisen budjetoinnin on tarkoitus tarjota asiakkaalle valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspaleluissa. Asiakas itse pääsee valitsemaan hänen tarpeisiinsa soveltuvia palveluita ja tukimuotoja ja päättämään niiden järjestämisestä.

Kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan kuuluu osallistava teknologian suunnittelu, ettei tarkoittamatta kehitetä laitteita ja palveluita, jotka eivät sovellukaan niitä kaikista eniten tarvitseville. Siihen kuuluu myös, paljonko budjettiresursseja käytetään sosiaali-, terveys- ja kotiin-tuleviin palveluihin. Lisäksi siihen kuuluu hoitovapaajärjestelyt, jotka vaikuttavat siihen, miten eläke kertyy.

Noin 80 prosenttia kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 prosenttia on naisia. Hoitovelvoitteet ovat työssäkäymättömyyden syy lähes 20 prosentille työelämän ulkopuolella olevista naisista. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.

Euroopan omaishoitajaohjelma tarvitaan asettamaan omaishoitajuuteen liittyvät prioriteetit Euroopan tasolla. Sen perusteella jäsenmaiden tulisi laatia kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.

Euroopan omaishoitajaohjelman tulee tunnistaa omaishoitajat, sekä tunnustaa heidät. Omaishoitajuudesta tulee seurata tiettyjä oikeuksia, jotta omaishoitajuudesta ei seuraa sosiaalioikeuksien heikkeneminen. Omaishoitajille pitää taata riittävä tuki, ja mahdollisuus työelämän ja perheen yhteensovittamiselle. Omaishoitajalla tulee olla tietyt oikeudet, kuten oikeus jäädä kotiin hoitamaan paljon apua tarvitsevaa tai akuutisti sairasta ilman, että menettää työpaikkaansa, oikeus osa-aikaiseen työhön, ja yhtäläiset sosiaali- ja eläke-etuudet. Lisäksi omaishoitajien jaksamista pitää seurata ja varmistaa tarvittavat tukipalvelut, joilla tuetaan omaishoitajien pärjäämistä ja vältetään uupumista.

Euroopan omaishoitajaohjelman luominen sopisi hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Ohjelmaa esitti Euroopan parlamentti mietinnössään koskien sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista, jonka esittelijänä toimin. Mietintö vaati omaishoitajaohjelman lisäksi varsinkin kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä ja parempia työoloja hoivatyöalalla työskenteleville. Omaishoitajaohjelmaa on peräänkuuluttanut myös omaishoitajien oikeuksia Euroopan parlamentissa ajava ryhmä, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Sirpa Pietikäinen

Euroopan parlamentin jäsen (MEP)

Posted in Ajan hermolla, Omaishoito, Vieraskynä, Yleinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *