Väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon kustannusten nousupaineessa täytyy varmistaa jokaisen oikeus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin pitkäaikaishoitopalveluihin, myös kotihoitoon ja yhteisöpohjaisiin palveluihin. Yhtenä kulmakivenä tulee toimia Euroopan omaishoitajaohjelma.
Euroopan väestö ikääntyy. Elinajan odote on naisilla 83,3 ja miehillä 77,9 vuotta. Sama suhde ei kuitenkaan siirry terveiden elinvuosien odotteeseen, jossa luvut ovat lähempänä toisiaan. Ikääntyvät naiset kärsivät enemmän sairauksista.
Poliittisia päätöksiä tehdessä ja resurssien käytöstä päätettäessä pitäisi aina suorittaa sukupuolivaikutusten arviointi. Mitä ei näe, sitä ei tiedä. Naisten ja miesten roolit ja ajankäyttö on edelleen sukupuolittunut. Tästä syystä, investoinnit eri yhteiskunta-aloille vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavoilla.
Ikääntyvien naisten oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Siihen kuuluu koulutus ja työntekijöiden oikeudet sekä henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisen budjetoinnin on tarkoitus tarjota asiakkaalle valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspaleluissa. Asiakas itse pääsee valitsemaan hänen tarpeisiinsa soveltuvia palveluita ja tukimuotoja ja päättämään niiden järjestämisestä.
Kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan kuuluu osallistava teknologian suunnittelu, ettei tarkoittamatta kehitetä laitteita ja palveluita, jotka eivät sovellukaan niitä kaikista eniten tarvitseville. Siihen kuuluu myös, paljonko budjettiresursseja käytetään sosiaali-, terveys- ja kotiin-tuleviin palveluihin. Lisäksi siihen kuuluu hoitovapaajärjestelyt, jotka vaikuttavat siihen, miten eläke kertyy.
Noin 80 prosenttia kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 prosenttia on naisia. Hoitovelvoitteet ovat työssäkäymättömyyden syy lähes 20 prosentille työelämän ulkopuolella olevista naisista. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.
Euroopan omaishoitajaohjelma tarvitaan asettamaan omaishoitajuuteen liittyvät prioriteetit Euroopan tasolla. Sen perusteella jäsenmaiden tulisi laatia kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.
Euroopan omaishoitajaohjelman tulee tunnistaa omaishoitajat, sekä tunnustaa heidät. Omaishoitajuudesta tulee seurata tiettyjä oikeuksia, jotta omaishoitajuudesta ei seuraa sosiaalioikeuksien heikkeneminen. Omaishoitajille pitää taata riittävä tuki, ja mahdollisuus työelämän ja perheen yhteensovittamiselle. Omaishoitajalla tulee olla tietyt oikeudet, kuten oikeus jäädä kotiin hoitamaan paljon apua tarvitsevaa tai akuutisti sairasta ilman, että menettää työpaikkaansa, oikeus osa-aikaiseen työhön, ja yhtäläiset sosiaali- ja eläke-etuudet. Lisäksi omaishoitajien jaksamista pitää seurata ja varmistaa tarvittavat tukipalvelut, joilla tuetaan omaishoitajien pärjäämistä ja vältetään uupumista.
Euroopan omaishoitajaohjelman luominen sopisi hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Ohjelmaa esitti Euroopan parlamentti mietinnössään koskien sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista, jonka esittelijänä toimin. Mietintö vaati omaishoitajaohjelman lisäksi varsinkin kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä ja parempia työoloja hoivatyöalalla työskenteleville. Omaishoitajaohjelmaa on peräänkuuluttanut myös omaishoitajien oikeuksia Euroopan parlamentissa ajava ryhmä, jonka varapuheenjohtajana toimin.
Sirpa Pietikäinen
Euroopan parlamentin jäsen (MEP)
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.Continue reading→