Miten eriarvoisuus näkyy erityislapsiperheen arjessa? Oulun seudun omaishoitajat ry:n Erityistä Energiaa -hanke vähentää erityislapsiperheiden eriarvoisuutta tekemällä järjestölähtöistä, ennaltaehkäisevää perhetyötä. Hanke työskentelee ilman omaishoidontukea olevien perheiden kanssa, joissa on alle 29-vuotias kotona asuva erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori.
Pohjois-Pohjanmaan loputtomilla lakeuksilla kaikui kevättalven aikana kutsuhuuto erityislapsiperheille. Erityistä Energiaa -hanke aloitti toimintansa. Toivoimme, että huutoomme vastaisivat sellaiset erityislapsiperheet, jotka olivat vaarassa pudota julkisten palvelu- ja tukimuotojen ulkopuolelle.
Halusimme tavoittaa perheitä, jotka olivat saaneet kielteisen omaishoidon tuen päätöksen, olivat vailla kehitysvammahuollon palveluita tai muuten kokivat lapsen erityisyydellä olevan kuormittavia vaikutuksia perheen arkeen. Diagnooseilla, sen kummemmin kuin tuen tarpeen luonteella, ei ollut meille merkitystä. Oleellisempaa oli perheen oma kokemus tilanteestaan.
Tavoitimme erityislapsiperheitä toimintaamme verkostojen ja yhdistyksemme palveluohjauksen kautta. Tavattuamme perheitä meille selvisi jo toiminnan alkumetreillä, ettei erityislapsiperheillä ole yhtäläisiä mahdollisuuksia suhteessa muihin perheisiin. Eriarvoisuuden kokemukset nousevat esiin ihmisten kertomuksissa. Julkisen palvelujärjestelmän aukot ammottavat auki kuin osuuskaupan ovet, mikäli perheen erityistä tukea tarvitsevalla lapsella ei ole diagnoosia, tai järjestelmä ei tunnusta sitä tukeen ja palveluihin oikeuttavaksi. Taloudelliset seikat nousevat erityislapsiperheissä myös usein eriarvoistavaksi tekijäksi. Mikäli perheessä on yksi tai useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori, vanhemman tai vanhempien mahdollisuudet olla työmarkkinoilla eivät ole yhtäläiset suhteessa verrokkiryhmiin.
Tukea ja palveluita kuitenkin tarvitaan. Keskusteluissa, joita olemme käyneet on noussut esiin inhimillinen huoli erityislapsen pärjäämisestä, huoli omasta jaksamisesta sekä huoli parisuhteesta. Ihmisten kokemukset yksinäisyydestä ja ulkopuolelle jäämisestä koskettavat. Erityistä tukea tarvitseva lapsi jää helposti ulkopuoliseksi ja kaveripiiri on suppea. Pahimmassa tapauksessa sitä ei ole lainkaan.

Kuva: Senja Liikonen
Järjestimme Oulussa kesällä Kaikkien lasten syntymäpäivä -ilmaistapahtuman Jaatinen ry:n kanssa. Tapahtuma oli suunnattu erityislapsiperheille, ollen kuitenkin kaikille avoin. Tuona päivänä jokainen lapsi oli päivänsankari. Tapahtumassa oli monenlaista mukavaa tekemistä perheille: disco, maanmainio Peetu-pelle, hattarakioski, kakkua ja jokaiselle lapselle kotiin vietäväksi pieni lahja. Päivän antina tiimimme muistiraidoille jäi paljon iloisia ilmeitä, naurua, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvää meininkiä. Sateinen sääkään ei hidastanut hauskanpitoa.
Erään tapahtumaan osallistuneen äidin kommentti kuului: ”Kaikkien lasten synttärit olivat oikea hyvän mielen juhla! Lapsia kuunteleva DJ, hymyä ja hattaroita. Kakkua, kahvia ja tanssia. Taikuri, makkaroita ja leikkejä! Jokainen lapsi sai kokea olevansa tasavertainen, eikä kukaan erottunut olemaan erityinen. Tai toisaalta jokainen sai olla erityinen. Paljon onnea!”
Kokemukset osallisuudesta ovat tärkeitä, yhtä lailla kuin kokemukset arjesta irtautumisesta. Toivomme, voivamme tarjota perheillemme toiminnassamme molempia.
Tuukka Reinikainen, perhetyön kehittäjä Oulun seudun omaishoitajat ry, Erityistä Energiaa -hanke
Blogi on julkaistu ensimmäisenä Kaikille eväät elämään -avustusohjelman sivulla 10.9.2018
Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Ohjelmaa rahoittaa STEA.
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?
Continue reading→
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.
Continue reading→
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.
Continue reading→
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa.
Continue reading→
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.
Continue reading→
Osallistuimme 7.11 Oulun alueelliseen kansalaisjärjestöakatemiaan Oulun kaupungintalolla. Tilaisuus järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tilaisuuden tavoitteena oli järjestöyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyössä yli hallinto- ja sektorirajojen Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun kaupungissa. Tilaisuudessa oli mukana toimijoita järjestöistä, kunnista ja Pohteen hyvinvointialueelta.
Continue reading→
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.
Continue reading→
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)!
Continue reading→
Ajatukseni kulkevat Hyvinvoiva perhe -toimintaan, joka Oulun seudun omaishoitajat ry:llä, tuoreella työpaikallani, on alkamassa vuosien tauon jälkeen erityislapsiperheille. Iloiset uutiset STEA:n myöntämästä pysyvästä rahoituksesta mahdollistavat toiminnan uudelleenkäynnistämisen uudella innolla ja suunnitelmilla tänä syksynä.
Continue reading→
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo.
Continue reading→