Omaishoitotilanne on jokaisessa perheessä omanlainen ja erityinen. Hoidettava omainen voi olla lapsi, aikuinen tai vanhus. Omaishoitajalta vaaditaan paljon ja joskus voi käydä niin, että vasta väsymys, uupuminen tai sairastuminen herättävät hoitajan huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnistaan. Tukea ja apua jaksamiseen kannattaa hankkia ajoissa kaikkien mahdollisten kanavien kautta, ja ehdottomasti myös kirjallisuudesta. Seuraava lista muutamasta kirjasta jotka kertovat vaikeista ja vaativista omaishoidollisista tilanteista tai hoitajan omasta jaksamisesta:
Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
Toimittaja Hanna Jensen isä sairastui alzheimerin tautiin. Kirjassa Jensen kertoo isänsä elämästä kuolemaan johtavan sairauden kanssa kahden ja puolen vuoden ajan sekä hänen hoivastaan sekä kantaaottavasti vanhusten ja muistisairaiden asemasta Suomessa. 940 päivää isäni muistina on Hanna Jensenin kirjoittama tietokirja ja kertomus muistisairaan elämästä ja tämän hoitamisesta kahden ja puolen vuoden ajalta. Jensen on havainnoinut toimittajan tarkkuudella isän, ympäristön ja omia reaktioitaan, ahminut tietoa ja kirjannut omaisille neuvoja ja vinkkejä tietolaatikoihin. Teos näyttää rehellisesti ja kaunistelematta, miten elämä muuttuu, kun isän muisti sairastuu.
Viikkoja, kuukausia. Tina ja Reko Lundan, 2006, WSOY.
Tämä päiväkirjamainen, mutta kuitenkin romaaniksi kirjoitettu kirja kertoo Minnan ja Akin, eli Rekon ja Tinan kokemuksista aivokasvaimeen sairastuneen Rekon sairaudesta ja viimeisistä kuukausista. Kirja on kaunista ja kipeää luettavaa ja hyvin avoin ja herkkä kuvaus luopumisesta, miehen ja vaimon, isän, äidin ja lapsien luopuessa toisistaan ja yhteisestä elämästään. Kirja kertoo myös siitä, miten puolison sairaus muuttaa parisuhteen ja perheen dynamiikkaa.
Revitty elämä. Marleena Kajaste, 2012, Muruja-kustannus.
Kajaste on koonnut kirjaansa kokemuksensa erityislapsen äitinä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Lapsen erityisyys jää tunnistamatta eri palveluverkossa ja perheellä on edessään taistelujen tanner, kun koulu, erikoislääkärit, lastensuojelun viranomaiset ja lukemattomat eri tahot pohtivat palavereissaan lapsen tilannetta. Tuen saaminen erityislapselle ei ole helppoa, minkä tuhannet erityislasten vanhemmat Suomessa hyvin tietävät.
Anna-Liisa Valtavaara: Kiltteydestä kipeät, 2005, Gummerus ja Oikein kiltit, 2007, Kirjapaja.
Liiallinen kiltteys on Valtavaaran useassa kirjassaan käsittelemä aihe. Jos toisten tarpeet ovat aina omien tarpeidesi edellä, kannattaa näihin lempeisiin kirjoihin tarttua. Syyt liialliselle kiltteydelle, miellyttämisen halulle sekä arvottomuuden tunteille löytyvät usein lapsuudesta. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä oppia itsearvostusta, omien tunteidensa hyväksyntää sekä tervettä itsekkyyttä.
Perhesalaisuudet: vaikenemisesta vapauteen. Sirkku Suontausta-Kyläinpää, 2008, Minerva-kustannus.
Perheen ja suvun salaisuudet koskettavat lähes kaikkia. Vaiettuina ja käsittelemättöminä niistä voi muodostua kaikenkattava taakka, jonka vaikutukset ulottuvat menneiltä sukupolvilta meihin, mutta myös tulevaisuuteen ja tuleville sukupolville. Salaisuudet voivat olla tärkeitä suojatessaan vaikeita ja kipeitä asioita, mutta valtaosa niistä on samaan aikaan tuhoavia ja haitallisia. Tässä kirjassa kerrotaan tarinoita siitä, millaista on elää salaisuuksien varjossa ja pohditaan mitä salaisuuksille pitäisi tehdä ja miten ne vaikuttavat läheisiimme ja itseemme sekä ihmissuhteisiin. Kirjassa kerrotaan myös miten salaisuuksien vyyhtiä voi lähteä lempeästi purkamaan.
Äiti ei jätä. Piia Kaulio ja Merja Uotila, 2009, Minerva-kustannus.
Tässä kirjassa käsitellään äitiyden vaikeimpia puolia: miten jaksaa lapsen kanssa, jokä ei itsenäisty aikuiseksi, ei halua sopeutua yhteiskuntaan vaan syrjäytyy mielenterveysongelmien, riippuvuuksien tai rikollisuuden vuoksi ”tavallisesta” elämästä. Kuinka pitkälle äidin vahvuuden ja rakkauden pitää riittää? Riippuvaista ihmistä saa hoitaa niin paljon ja kauan kuin vain jaksaa. Entä jos vastassa on pohjaton kaivo? Ei ole rakkaudettomuutta tai välinpitämättömyyttä myöntää tilannetta, kun ei kykene vastaamaan toisen tarpeisiin. Tässä kirjassa saavat äänen uupuneet äidit, jotka ovat oppineet suojaamaan myös itseään ja muita läheisiään. Rakkaus ja hauras toivo pilkahtavat heissä silti edelleen.
Omaishoitajaviikon kunniaksi kirjastoissa on teemaan liittyviä kirjanäyttelyitä. Jos tästä listasta ei löytynyt sinulle sopivaa kirjaa, katso myös täältä.
Kirjoittanut Annamari Ruddock
Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Me tuemme heitä.
Kaukana, mutta silti niin lähellä – etäomaishoitaja
Etäomaishoitajuus yleisintä työikäisissä. Suurin osa yli miljoonasta suomalaisesta, jotka huolehtivat läheisestään ilman virallista tukea, ovat etäomaishoitajia. He ovat yleensä työssä käyviä eivätkä useinkaan ajattele olevansa omaishoitotilanteessa. Läheisen sairastuessa, ikääntyessä tai vammautuessa kotona asumiseen tarvitaan usein kotiin tuotavien palveluiden lisäksi omaisia tueksi, jotta arki rullaa. Continue reading→
Minun työpäiväni – viestintäkoordinaattorin työssä
Vietimme 1.11.2016 Etäomaispuoti-hankkeen päätöspajaa. Päätöspajan tunnelmissa kävin mielessäni läpi omaa taivaltani Etäomaispuoti-hankkeessa, jossa olen ollut viestintäkoordinaattorina maaliskuusta 2015 lähtien. Continue reading→
Vuoden omaishoitajateko-palkinnon saajat on valittu
Vuoden omaishoitajateko-palkintojen saajat valittiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Palkinto jaettiin tällä kertaa neljän omais- ja etäomaishoitajan kesken. Palkinnon saivat erityislapsen äiti ja omaishoitaja Sanna Nissilä Oulusta, vaimonsa omaishoitaja Risto Viksted Oulusta, isäänsä hoitanut etäomaishoitaja Merja Puranen Oulusta sekä entinen omaishoitaja ja omaishoitajien ryhmänvetäjä Ritva Peltola Pudasjärveltä. Vuosittainen palkintosumma on kokonaisuudessaan 1000 €, palkinnon lahjoittaa ODL Säätiö. Continue reading→
Kokemuksia etäomaispuodin toiminnasta ja työnohjauksesta
Annamaija Saastamoinen astui eteeni ja kysyi, olinko kuullut etäomaishoitajuudesta? Annamaija toimi Oulun seudun etäomaispuodissa ohjaajana ja oli messuilla kertomassa heidän toiminnastaan. Tämä kohtaaminen oli kuin kohtaloa, sillä olin jo vuosia toiminut ”tietämättäni” alzheimerin tautia sairastavan äitini etäomaishoitajana, mutten tiennyt vertaistukea ym. olevan olemassakaan. Continue reading→
Minun työpäiväni – Etäomaishoivan parissa työskentely
Toinen minun työpäiväni -blogi kertoo työskentelystäni Etäomaispuoti-hankkeessa. Hanke keskittyy etäomaishoivan tunnetuksi tekemiseen ja etäomaishoitajille toiminnan järjestämiseen. Continue reading→
Nyt käynnissä kansallinen vertaistukitutkimus 2016
Tervetuloa vastaamaan kansalliseen kyselyyn verkkopalveluista saadusta tuesta. Tutkimuksella selvitetään internet-välitteisen tuen merkitystä tukea hakevien ihmisten elämässä. Continue reading→
RAY jakoi vuoden 2016 avustukset
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n omaistukitoiminta sekä hanketoiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan Raha-automaattiyhdistys RAY:n tuella. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry sai RAY:ltä vuodelle 2016 omaistukitoimintaan sekä Hyvinvoiva perhe-, Ihmisen Lähelle- ja Etäomaispuoti-hankkeille yhteensä noin 515.000 € rahoituksen. Lisäksi yhdistys sai ensimmäistä kertaa yleisavustusta yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan, avustuksen summa on 108.000 €. Continue reading→
Kun etäomaishoiva muuttuu
Mitä tunteita on mielessä, kun joutuu tekemään päätöksen omaisen muuttamisesta pois kotoa pysyvästi? Continue reading→
Senioriopiskelija, keskellä lämpimän makuista elämää
Minulla oli onni päästä työharjoitteluun järjestöön, jossa on menossa monta hanketta ja niiden myötä monenlaista toimintaa. Järjestön hankkeet liittyvät omaishoitajuuden moniin muotoihin, jotka varmasti mietityttävät jokaista meistä, jossain elämänvaiheessa. Continue reading→
Kaukana, mutta kuitenkin aina lähelläsi
Sillä, että emme ole yksin tai yksinäisiä, on varmasti meille suuri merkitys koko elämämme ajan. Jokainen meistä tietää varmaan miltä yksinäisyys tuntuu. Tämä on myös etäomaishoiva-tilanteissa se tärkein asia hoidettavalle, tunne siitä, ettei ole yksin ja joku on läsnä. Sillä vaikka etäomaishoitajan ja hoidettavan välissä voi olla satoja kilometrejä, on etäomaishoitaja läsnä koko ajan, vaikka he eivät ehkä ole hoidettaviensa arjessa 24/7 fyysisesti paikalla. Huolesta ja toisesta välittämisestä on vaikeaa ottaa lomaa. Continue reading→