Olen työskennellyt yhdistyksessämme vuodesta 2012 alkaen. Aloitin tuolloin Ihimisen lähelle -hankkeessa vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä. Ihimisen lähelle – hanke on RAY:n rahoittama viisivuotinen hanke, joka päättyy nyt vuoden 2016 lopussa. Toivotaan, että ensi vuoden puolellakin saisi olla edelleen työntekijänä erittäin loistavassa työyhteisössä.
Minä olen yleensä aika aamuvirkku, joten työpäiväni alkaa usein jo klo 7.30. Toki työpäivät voivat alkaa minulla myöhemminkin, jos tapahtumia tai tilaisuuksia on iltapäivällä tai illalla. Esimerkiksi nyt syyskuussa meillä on useita iltatilaisuuksia, joten työpäivät alkavat silloin myöhemmin.
Minun työpäivääni voi mahtua hyvinkin erilaisia asioita. Toimistopäivät sisältävät yleensä sähköpostien lukemista ja niihin vastaamista, kirjallisia työtehtäviä, jotka liittyvät hankkeessa kehitettyjen asioiden eteenpäin viemiseen. Tänä syksynä kirjalliset työtehtävät liittyvät enemmälti arviointiin sekä raportointiin. Toimistopäivinä kerkiää myös jutella ja pohtia työhön liittyviä asioita yhdessä työkaverien kanssa.
Työssäni kohtaan useita omaisia, jotka huolehtivat läheisestään. Heidän tukeminen monella tapaa on tärkeimmistä tehtävistä työssäni. Ja ylipäätään erilaisten ihmisten kohtaaminen työssäni on parasta antia.
Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinointi kuuluu myös työtehtäviini. Saan puhelinsoittoja henkilöiltä, jotka miettivät omaa vapaaehtoistoimintaansa ja sen aloittamista. Tähän liittyen varataan kalenterista aika, jolloin tapaan vapaaehtoisen ensimmäistä kertaa. Uuden vapaaehtoisen kanssa istahdetaan rauhassa alas ja käydään hänen toiveitaan ja odotuksiaan vapaaehtoistoiminnasta sekä kerron hänelle meidän yhdistyksestämme ja vapaaehtoistoiminnastamme. Tämä tapaaminen on eräänlainen tervetulotoivotus vapaaehtoisille ja pidänkin tätä erittäin tärkeänä työtehtävänäni, sillä usein tuo tapaaminen on uusille vapaaehtoisille ensi kosketus yhdistykseemme.
Vapaaehtoistoimintaan liittyen työtehtäviä on monia. Vapaaehtoisten vastaanottaminen on vain yksi osa sitä.
Laadukkaaseen vapaaehtoistoiminnan koordinointiin kannattaa mielestäni panostaa. Vapaaehtoiset ovat elintärkeitä järjestöille ja yhdistyksille ja heistä huolehtiminen laadukkaasti, antaa sekä yhdistykselle että vapaaehtoiselle paljon eväitä. Käyhän kurkkaamassa meidän avoimet vapaaehtoistoiminnan tehtävät esim. kotisivuiltamme ja innostu lähtemään mukaan!
Marja Heikkinen
Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä
Tämän tekstin ovat maalanneet Ommaiskortteerin seinälle vapaaehtoiset.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun
Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→