Välimatka pitkä lie?

Mitä se etäomaishoitajuus sitten on? Se on sitä, että henkisesti rasittaa, ettei näe vanhempia joka päivä. He pärjäävät, mutta… Ero omaishoitajuuteen onkin se, että välimatkaa on joko paljon tai vähemmän, mutta kuitenkin niin, ettei voi olla joka päivä arjessa mukana. Fyysinen auttaminen ei ole jokapäiväistä. Puhelimessa kuuntelee tarkasti, miten väsyneeltä tai iloiselta toinen siellä puhelimen toisessa päässä on. Sanat eivät kerro kaikkea, ja niillä voi hämätä. Toinen asia on, saako puhelimella kiinni ollenkaan. Hätä on suuri, jos puhelimeen ei vastata!

Tänään sitten sattui niin, että kodinhoitajat soittivat aamukäynnin jälkeen, että 86-vuotias isäni oli ollut lähdössä hiekoittamaan pihapolkuja, kun ne olivat aivan jäisiä. Hänellä on polviproteesi rikkoutunut ja sitä ei voi korjata, joten toinen jalka saattaa pettää alta milloin vain. Toinen asia, mikä vaikuttaa liikkumiseen, on vaihteleva verenpaine, jota ei ole saatu kuriin. Siis huimaa. Mitä tässä tilanteessa teen? Yritin soittaa heille, mutta äitini ei puhelimeen vastannut ja isä oli siellä ulkona. Niinpä piti odottaa vain sydän syrjällään, palaako isä ulkoa. No, onneksi hän vastasi lopulta puhelimeen ja kertoi olleensa vain porstuassa, ei missään liukkaalla jäällä. Niinpä! Hän voi sanoa ja tehdä mitä haluaa, hänellä kun on itsemääräämisoikeus ja mikä minä olen häntä vahtimaan? Huolta ei kuitenkaan mikään poista.

Kyllä kuitenkin väsyttää lähteä melkein joka perjantai ajelemaan vanhempien luokse – oli ilma millainen tahansa: tuli lunta tai vettä taivaan täydeltä tai jos tiet ovat liukkaita. Varsinkin jos on mielessä, että ensin täytyy tehdä lumityöt perillä. Matkaa on 130 kilometriä ja bensaa kuluu kuukaudessa useampi litra. Näistä asioista ei kuitenkaan ole keskusteltu vanhempien kanssa, en ole pyytänyt bensarahaa heiltä. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö he antaisi korvauksia, mutta he ovat itse ansainneet pienet eläkkeensä ja ovat oikeutettuja niistä itse nauttimaan. Muuta apua kuin kerran päivässä käyviä kotipalveluhenkilöstöä ei ole pienellä kylällä tarjota. On onni, että he käyvät joka aamu tarkistamassa, että kaikki on yön jäljiltä kunnossa.

Tiedän, että on vielä kauempaa omaisiaan hoitavia etäomaishoitajia kuin minä. Jokainen luo omat käytäntönsä ja etsivät apua tilanteeseensa. Etäomaishoitajatilanteet ja perhetilanteet ovat jokainen omalaatuisensa. Niin myös suhteet ja roolit perheissä: kuka alkaa/joutuu etäomaishoitajaksi sisaruksista?

Kirjoittanut Annamaija Saastamoinen. Tilanne keväältä 2013.

 

Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Hän on yksi heistä.

Posted in Etäomaishoiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *