Mitä se etäomaishoitajuus sitten on? Se on sitä, että henkisesti rasittaa, ettei näe vanhempia joka päivä. He pärjäävät, mutta… Ero omaishoitajuuteen onkin se, että välimatkaa on joko paljon tai vähemmän, mutta kuitenkin niin, ettei voi olla joka päivä arjessa mukana. Fyysinen auttaminen ei ole jokapäiväistä. Puhelimessa kuuntelee tarkasti, miten väsyneeltä tai iloiselta toinen siellä puhelimen toisessa päässä on. Sanat eivät kerro kaikkea, ja niillä voi hämätä. Toinen asia on, saako puhelimella kiinni ollenkaan. Hätä on suuri, jos puhelimeen ei vastata!
Tänään sitten sattui niin, että kodinhoitajat soittivat aamukäynnin jälkeen, että 86-vuotias isäni oli ollut lähdössä hiekoittamaan pihapolkuja, kun ne olivat aivan jäisiä. Hänellä on polviproteesi rikkoutunut ja sitä ei voi korjata, joten toinen jalka saattaa pettää alta milloin vain. Toinen asia, mikä vaikuttaa liikkumiseen, on vaihteleva verenpaine, jota ei ole saatu kuriin. Siis huimaa. Mitä tässä tilanteessa teen? Yritin soittaa heille, mutta äitini ei puhelimeen vastannut ja isä oli siellä ulkona. Niinpä piti odottaa vain sydän syrjällään, palaako isä ulkoa. No, onneksi hän vastasi lopulta puhelimeen ja kertoi olleensa vain porstuassa, ei missään liukkaalla jäällä. Niinpä! Hän voi sanoa ja tehdä mitä haluaa, hänellä kun on itsemääräämisoikeus ja mikä minä olen häntä vahtimaan? Huolta ei kuitenkaan mikään poista.
Kyllä kuitenkin väsyttää lähteä melkein joka perjantai ajelemaan vanhempien luokse – oli ilma millainen tahansa: tuli lunta tai vettä taivaan täydeltä tai jos tiet ovat liukkaita. Varsinkin jos on mielessä, että ensin täytyy tehdä lumityöt perillä. Matkaa on 130 kilometriä ja bensaa kuluu kuukaudessa useampi litra. Näistä asioista ei kuitenkaan ole keskusteltu vanhempien kanssa, en ole pyytänyt bensarahaa heiltä. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö he antaisi korvauksia, mutta he ovat itse ansainneet pienet eläkkeensä ja ovat oikeutettuja niistä itse nauttimaan. Muuta apua kuin kerran päivässä käyviä kotipalveluhenkilöstöä ei ole pienellä kylällä tarjota. On onni, että he käyvät joka aamu tarkistamassa, että kaikki on yön jäljiltä kunnossa.
Tiedän, että on vielä kauempaa omaisiaan hoitavia etäomaishoitajia kuin minä. Jokainen luo omat käytäntönsä ja etsivät apua tilanteeseensa. Etäomaishoitajatilanteet ja perhetilanteet ovat jokainen omalaatuisensa. Niin myös suhteet ja roolit perheissä: kuka alkaa/joutuu etäomaishoitajaksi sisaruksista?
Kirjoittanut Annamaija Saastamoinen. Tilanne keväältä 2013.
Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Hän on yksi heistä.
Etäomaishoitajuus yleisintä työikäisissä. Suurin osa yli miljoonasta suomalaisesta, jotka huolehtivat läheisestään ilman virallista tukea, ovat etäomaishoitajia. He ovat yleensä työssä käyviä eivätkä useinkaan ajattele olevansa omaishoitotilanteessa. Läheisen sairastuessa, ikääntyessä tai vammautuessa kotona asumiseen tarvitaan usein kotiin tuotavien palveluiden lisäksi omaisia tueksi, jotta arki rullaa.Continue reading→
Vietimme 1.11.2016 Etäomaispuoti-hankkeen päätöspajaa. Päätöspajan tunnelmissa kävin mielessäni läpi omaa taivaltani Etäomaispuoti-hankkeessa, jossa olen ollut viestintäkoordinaattorina maaliskuusta 2015 lähtien.Continue reading→
Vuoden omaishoitajateko-palkintojen saajat valittiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Palkinto jaettiin tällä kertaa neljän omais- ja etäomaishoitajan kesken. Palkinnon saivat erityislapsen äiti ja omaishoitaja Sanna Nissilä Oulusta, vaimonsa omaishoitaja Risto Viksted Oulusta, isäänsä hoitanut etäomaishoitaja Merja Puranen Oulusta sekä entinen omaishoitaja ja omaishoitajien ryhmänvetäjä Ritva Peltola Pudasjärveltä. Vuosittainen palkintosumma on kokonaisuudessaan 1000 €, palkinnon lahjoittaa ODL Säätiö.Continue reading→
Annamaija Saastamoinen astui eteeni ja kysyi, olinko kuullut etäomaishoitajuudesta? Annamaija toimi Oulun seudun etäomaispuodissa ohjaajana ja oli messuilla kertomassa heidän toiminnastaan. Tämä kohtaaminen oli kuin kohtaloa, sillä olin jo vuosia toiminut ”tietämättäni” alzheimerin tautia sairastavan äitini etäomaishoitajana, mutten tiennyt vertaistukea ym. olevan olemassakaan.Continue reading→
Toinen minun työpäiväni -blogi kertoo työskentelystäni Etäomaispuoti-hankkeessa. Hanke keskittyy etäomaishoivan tunnetuksi tekemiseen ja etäomaishoitajille toiminnan järjestämiseen.Continue reading→
Tervetuloa vastaamaan kansalliseen kyselyyn verkkopalveluista saadusta tuesta. Tutkimuksella selvitetään internet-välitteisen tuen merkitystä tukea hakevien ihmisten elämässä.Continue reading→
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n omaistukitoiminta sekä hanketoiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan Raha-automaattiyhdistys RAY:n tuella. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry sai RAY:ltä vuodelle 2016 omaistukitoimintaan sekä Hyvinvoiva perhe-, Ihmisen Lähelle- ja Etäomaispuoti-hankkeille yhteensä noin 515.000 € rahoituksen. Lisäksi yhdistys sai ensimmäistä kertaa yleisavustusta yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan, avustuksen summa on 108.000 €.Continue reading→
Mitä tunteita on mielessä, kun joutuu tekemään päätöksen omaisen muuttamisesta pois kotoa pysyvästi?Continue reading→
Minulla oli onni päästä työharjoitteluun järjestöön, jossa on menossa monta hanketta ja niiden myötä monenlaista toimintaa. Järjestön hankkeet liittyvät omaishoitajuuden moniin muotoihin, jotka varmasti mietityttävät jokaista meistä, jossain elämänvaiheessa.Continue reading→
Sillä, että emme ole yksin tai yksinäisiä, on varmasti meille suuri merkitys koko elämämme ajan. Jokainen meistä tietää varmaan miltä yksinäisyys tuntuu. Tämä on myös etäomaishoiva-tilanteissa se tärkein asia hoidettavalle, tunne siitä, ettei ole yksin ja joku on läsnä. Sillä vaikka etäomaishoitajan ja hoidettavan välissä voi olla satoja kilometrejä, on etäomaishoitaja läsnä koko ajan, vaikka he eivät ehkä ole hoidettaviensa arjessa 24/7 fyysisesti paikalla. Huolesta ja toisesta välittämisestä on vaikeaa ottaa lomaa. Continue reading→