Vierailu Materon perhekodissa Oulun Kellossa 9.4.2018

Olemme sosionomi-diakoni- ja geronomiopiskelija ja suoritamme opintoihimme kuuluvaa työharjoittelua Oulun seudun omaishoitajat ry:llä. Meille tarjoutui tilaisuus vierailla Taina ja Mauri Materon perhekodissa. Mukaamme lähti omaishoidonohjaaja Heini Kemola.

Perhehoito on yksi vaihtoehto omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Se on kevennetty palvelumuoto, joka tulee kunnalle myös perinteisiä hoitomuotoja halvemmaksi. Perhekodin idea on se, että hoidettava tulee hoitajan kotiin asumaan sovituksi ajaksi ja hänet otetaan mukaan perheen arkeen. Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi käydä myös hoidettavan kotona. Kaupunki ostaa palvelun perhehoitajilta ja asiakkaat tulevat pääosin palveluohjauksen kautta. Perhehoitajaksi haluavan täytyy osallistua Oulun kaupungin järjestämään valmennukseen. (Teirikko, 2015)

Materon perhekoti on aloittanut toimintansa 2014. Tainalla ja Maurilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus vanhustenhoidosta.  Ennen perhehoitajiksi ryhtymistä pariskunta toimi hoitoalan yrittäjinä. Perheessä käy asiakkaita, joita omaiset hoitavat kotona. Omaishoitajalle kuuluu lakisääteinen kolmen päivän vapaa kuukaudessa ja tänä aikana hoidettava voi tulla perhehoitoon. Hoitoaikaa voivat pidentää omaishoitajalle myönnetyt harkinnanvaraiset vapaat tai vapaapäivien kerryttäminen, jolloin hoitoaika voi olla parikin viikkoa. Materot pyrkivät kuitenkin siihen, että heillä olisi joka kuukausi kaksi viikkoa vapaata aikaa, jolloin hoidettavia ei oteta vastaan.

Materon perhekoti sijaitsee Kellossa, rauhallisella omakotialueella. Ovella meitä vastaan juoksi ensin koira, perässä seurasi talon hymyilevä isäntä, sylissään suloinen pikkuvauva. Rouvan kannoilla juoksi pariskunnan toinen lapsenlapsi, 5-vuotias tyttö. Materot kertoivat, että lapsenlapset vierailevat usein ja tuottavat iloa myös perhekodin asiakkaille. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi ja pääsimmekin heti tutustumaan perhekodin tiloihin.

Materoilla on iso omakotitalo, jossa on perheen henkilökohtaisten ja kaikille yhteisten tilojen lisäksi tilaa 5-7 hoidettavalle. Jokaiselle asiakkaalle on oma tilava huone ja joissakin huoneissa on sähkösänky. Tilat ovat esteettömät ja sekä kylpytilat että sauna ovat remontoituja, ja sopivat myös liikuntarajoitteiselle henkilölle. Mitään laitosmaista tunnelmaa talossa ei kuitenkaan ollut vaan tuntui siltä, kuin olisi tullut ihan tavalliseen kotiin. Olohuoneessa tunnelmaa loivat isot kirjahyllyt, jotka notkuivat kirjoja. Taina kertoikin lukevansa paljon ja usein myös ääneen asiakkaille.

Perhekodissa eletään tavallista arkea. Aamulla saa nukkua niin pitkään kuin itse haluaa mutta pyynnöstä voidaan herätelläkin. Sään salliessa ulkoillaan talon isolla pihalla, välillä kauempanakin. Asiakkaat voivat osallistua vointinsa ja kykyjensä mukaan kodin tavallisiin askareisiin. Taina laittaa ruoat ja leipoo, myös erityisruokavaliot hoituvat.  Aamulla syödään aamupala, päiväsaikaan on lounas, kahvit ja päivällinen ja illalla vielä iltapala. Mauri huolehtii lämmitys- ja remonttiasiat. Hän kertoo lämmittävänsä usein talon puusaunaa ja lähtevänsä vaikka miespuolisen asiakkaan kaveriksi saunomaan. Lisähenkilökuntaa perhekodissa ei tarvita joitakin harvoja yllättäviä tilanteita lukuun ottamatta. Silloin avuksi saadaan tuttu ihminen lähinaapurista.

Yöhoitoa Materoilla ei ole tarjolla, sillä yö on rauhoitettu nukkumiselle, jotta sujuva arki saadaan turvattua. Sen sijaan Materoilla on mahdollisuus ottaa esim. peg-ruokittavia ja pistoshoitoisia asiakkaita, sillä Taina on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Mauri puolestaan on kouluttautunut lähiavustajaksi, joten pariskunnalta luonnistuu hyvin liikuntarajoitteistenkin asiakkaiden hoito.

Materoista saattaa aistia sen, että työtä tehdään suurella sydämellä. Heistä välittyy aito lähimmäisenrakkaus toista ihmistä kohtaan. Keskustelussa nousi esille muun muassa omaishoitajien väsyminen. Materoiden mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää, että omaishoitajat muistaisivat huolehtia myös itsestään ja pitäisivät lakisääteiset vapaat säännöllisesti. Usein omaishoitajat sinnittelevät viimeiseen asti hoidettavan kanssa, vaikka vapaiden säännöllinen pitäminen auttaisi jaksamaan raskaassa elämäntilanteessa.

Materot kertoivat, että perhehoitajan työssä parasta on ihmisten kohtaaminen ja vapaus tehdä oman näköistä työtä. Työn huonoja puolia ei kumpikaan keksinyt.  He kertoivat, että pitkä kokemus hoitotyöstä auttaa ja työssä täytyy myös osata sietää epävarmuutta, sillä asiakkaiden määrä ja sitä kautta tulot vaihtelevat kuukausittain. Pariskunta kertoo, että perhehoitajan työ on elämäntapa, mutta myös omat rajat täytyy osata asettaa ja pitää välillä vapaatakin. Silloin Materot suuntaavat kotikonnuilleen Suomussalmelle.

Lähtiessämme kuulimme vielä naapurin kauppamiehestä, jolta Mauri oli ostanut halvalla sängyn ja Taina parikeinun. Hymyilevä Materon perhe jäi jatkamaan arkeaan, vauva jäi vilkuttamaan ukin syliin ja koira olikin jo nukahtanut sohvalle. Ulkona aurinko kultasi kauniisti keväthankia ja parikeinu jäi odottamaan asiakkaita, jotka pääsevät osaksi tämän lämminhenkisen perheen elämää. Tuli tunne, että tänne on hyvä tulla.

Pia Jylänki ja Katariina Päkkilä

LÄHTEET:

Yle uutiset (2015) saatavilla 11.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7760563

RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?

Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→

Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun

Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö. Continue reading→

ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?

Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→

ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa

Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→

Sinulla on oikeus turvalliseen elämään

Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→

Yhteistyössä on voimaa!

Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→

Pidä huolta aivoistasi

Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä. Continue reading→

Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen

Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→

Mistä on erityislapsiperheet tehty?

Käynnistämme parhaillaan Hyvinvoiva perhe -toimintaa, johon olemme saaneet pysyvän rahoituksen STEA:lta. Osa saattaakin muistaa HYPE-hankkeen vuosilta 2014 – 2017, jolloin yhdistyksessämme aloitettiin tärkeä työ erityislapsiperheiden parissa, ja alettiin näin vähitellen tehdä näkyväksi omaishoitotilanteita myös erityislapsiperheissä. Continue reading→

Osallistu toimintamme kehittämiseen!

Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)! Continue reading→