STEA:n tukema kehittämistoiminta

STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus rahoittaa yhdistyksen toimintaa Veikkauksen tuotoilla. Yhdistyksellä on kaksi pysyvää rahoitusta toimintaansa, nämä ovat yleisavustus hallinnon kuluihin, sekä kohdennettu toiminta-avustus Ihimisen lähelle-toimintaan, jossa keskitytään omaishoitajien kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja voimavarojen lisäämiseen omaishoitajien palvelevan puhelimen, alueellisen matalan kynnyksen toiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan avulla. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi määräaikaista hankerahoitusta. Toinen hankkeista, Erityistä energiaa -hanke, on kehittämishanke erityislapsiperheille. Tukena muutoksessa-hankkeessa kehitetään iäkkäiden omaishoitajien tukemista yksilöllisen tuen, vertaistuen sekä yhteisöllisen tuen avulla muutostilanteessa, jossa hoidettava on siirtymässä tai on jo siirtynyt kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoivaan.

Käynnissä olevat toiminnot ja hankkeet:

Päättyneet hankkeet:

Meneillään olevat toiminnot ja hankkeet

Ihimisen Lähelle -toiminta

Ihimisen Lähelle-toiminnalla tuetaan omaishoitajia alueellisen matalan kynnyksen toiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan avulla. Tavoitteena on lisätä omaishoitajien voimavaroja, tukea heitä löytämään uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia elämäänsä sekä lisätä heidän osallistumisen mahdollisuuksiaan omaishoitajille suunnattuun toimintaan. Tavoitteena on myös tarjota omaishoitajia tukevaa toimintaa tasapuolisesti koko yhdistyksen toiminta- alueella kuunnellen omaishoitajien tarpeita ja huomioiden erilaiset toimintaympäristöt. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa laadukasta ja monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Alueellisen toiminnan toimintamuotoja ovat matalankynnyksen Ommaiskahvilatoiminta, Kummiopiskelijatoiminta, Ovet- valmennukset, vapaaehtoistoiminta, infotilaisuudet/-pisteet, Ommaisraatitoiminta sekä Elämäniloa-kurssit. Lisäksi tarjoamme yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä tietoa ja tukea omaistaan tai läheistään hoitaville. Tarvittaessa voimme sopia henkilökohtaisesti tapaamisesta joko Oulun seudun omaishoitokeskuksessa Ommaiskortteerissa tai asiakkaan omassa kodissa. Järjestämme erilaisia ajankohtaisia koulutus- ja luentotilaisuuksia, ryhmä-, leiri- sekä virkistystoimintaa.

Omaistaan hoitavia tukee ja palvelee Omaishoitajien palveleva puhelin. Omaishoitajien palvelevan puhelimen kautta autamme omaistaan tai läheistään hoitavia jaksamaan ja selviytymään arjessa muun muassa ohjaamalla ja neuvomalla heitä asiassa kuin asiassa, periaatteella huonoja kysymyksiä ei olekaan. Palvelevasta puhelimesta saa tiedon ja neuvonnan lisäksi halutessaan myös myötätuntoisen ja ymmärtäväisen keskustelukumppanin tai kuuntelijan.

Ommaiskahvilatoimintaa toteutetaan 12 paikkakunnalla ja Ommaiskahvila-tilaisuudet ovat avoimia ihan kaikille. Ommaiskahvila pitää sisällään monipuolista ja ajankohtaista tietoa omaishoitoon liittyvissä asioissa, keskustelua alueen omaishoidon kysymyksistä sekä virkistystä ja vaihtelua sekä vertaistukea toisilta omaishoitajilta.

Kummiopiskelijatoimintaa toteutetaan yhteistyössä OSAO:n kanssa Oulussa. Toiminnan tavoitteena on, että omaishoidettavat saavat nimetyn opiskelijaparin, jotka käyvät viikoittain perheessä opintojensa ajan, antaen omaishoitajalle hetken hengähdystauon sekä omaishoidettavalle virkistystä.

OVET-valmennukset perustuvat Omaishoitajat ja läheiset liiton kehittämään toimintamalliin. Valmennus on 12 tunnin mittainen kurssi, joka antaa tietoa omaishoitajuudesta, yhteiskunnan palveluista, hoitotyöstä, avustamisesta ja omaishoitajien voimavaroista.

Vapaaehtoistoiminta on yhdistyksessämme laadukasta ja koordinoitua. Meillä vapaaehtoinen voi toimia erilaisissa omaishoitajia tukevissa ja yhdistyksen toimintaan liittyvissä tehtävissä. Vapaaehtoistoimijat haastatellaan ja perehdytetään sekä koulutetaan tehtäväänsä. Heille järjestetään monipuolista tukea toimia vapaaehtoisena.

Yhtenä osa-alueena Ihimisen Lähelle-toiminnassa on omaishoidon ensitiedon jakaminen. Infotilaisuudet ovat kaikille avoimia ja toteutuvat sellaisessa paikassa, että osallistuminen ja tiedon saaminen on mahdollisimman helppoa; kauppakeskukset, kirjastot, torit, messut, sairaaloiden aulat jne.

Ommaisraatien tehtävänä on alueen omaishoitajien tuen tarpeen tuominen esille eli saada omaishoitajien ääntä kuuluville. Tehtävänä on myös olla tiedottava foorumi alueen omaishoidon asioissa. Omaisraateihin osallistuvat henkilöt laativat kehittämisehdotuksia Oulun kaupungin palveluista, omaishoitajan näkökulmasta. Omaisraadit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa kuuden Oulun kaupungin hyvinvointikeskusten alueilla.

Elämäniloa-kurssit ovat tarkoitettu omaishoitajille, joilla omaishoito on päättynyt läheisensä kuolemaan. Kursseja järjestetään vuosittain vaihdellen eri paikkakunnilla.

Ihimisen Lähelle -toimintaa toteutetaan Oulussa, Oulunsalossa, Kiimingissä, Haukiputaalla, Iissä, Yli-Iissä, Muhoksella, Kempeleessä, Limingassa, Tyrnävällä, Hailuodossa, Lumijoella.

Minna Hernberg p. 040 559 7766
Katariina Päkkilä p. 040 501 9119

Sähköposti etunimi.sukunimi@osol.fi

Tukena muutoksessa -hanke 2020-2023

Tukena muutoksessa -hanke on Oulun seudun omaishoitajat ry:n kehittämistyötä, jota rahoittaa STEA.

Hankkeen avulla pyritään tukemaan iäkkäitä omaishoitajia yksilöllisen tuen, vertaistuen sekä yhteisöllisen tuen avulla muutostilanteessa, jossa hoidettava on siirtymässä tai on jo siirtynyt kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon. Tavoitteena on myös kehittää toimintamalli, jonka avulla hoidettavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on hallittu ja turvallinen kaikille osapuolille.

Kenelle?

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat oulun seudulla asuvat, yli 65-vuotiaat omaishoitajat, joiden hoidettava on siirtymässä tai on juuri siirtynyt kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon.

Millaista tukea hanke tarjoaa muutostilanteeseen?

  • Yksilöllistä tukea: Kuljemme omaishoitajan vierellä ja tuemme muuttuvassa elämäntilanteessa ja päätöksien teossa.

Omaishoitajalle, joka pohtii hoidettavan siirtymistä hoitokotiin:

  • Tukena muutoksessa -ryhmässä tapaa muita omaishoitajia toiminnan ja keskustelun merkeissä.
  • Tunne tunteesi -kurssi omaishoitajalle ja omaiselle: Vahvistetaan tunnetaitoja oivallusten, hyväksynnän ja vertaistuen keinoin.
  • Tuokio tukena muutoksessa: Teemoitetut Tuokiot kerran kuukaudessa muutostilanteessa olevien omaishoitajien tueksi.
  • Omaishoitajan polku muutostilanteessa -opas

Omaiselle, jonka hoidettava on jo siirtynyt hoitokotiin:

  • Elämänvaloa–kurssilla vahvistetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, saaden uutta virtaa ja voimaa sekä uskoa tulevaan.
  • Tunne tunteesi -kurssi omaishoitajalle ja omaiselle: Vahvistetaan tunnetaitoja oivallusten, hyväksynnän ja vertaistuen keinoin.
  • Arjen avaimet -ryhmässä tapaa muita omaisia, joiden hoidettava on siirtynyt pitkäaikaishoitoon.

Kysy lisää alkavista ryhmistä ja kursseista tai sovi kahdenkeskinen tapaaminen Kaisan kanssa.

Kaisa Hartikka p. 0400 168 792

Sähköposti etunimi.sukunimi@osol.fi

Jousi -hanke 2021-2024

Erityislapsiperheiden vanhempien (omaishoitajat) muutosresilienssin vahvistaminen elämänkaaren muutosvaiheissa yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen, sekä osallisuuden vahvistamisen avulla.

Jousi-hankkeen (2021-2024) kohderyhmänä ovat yhdistyksen toiminta-alueen erityislapsiperheiden vanhemmat, eli omaishoitajat, joilla on 0-29v. erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori. Jousi-toiminnalla vahvistetaan vanhemmuutta, omaishoitajuutta sekä mielen joustavuutta. Toimintaan osallistumisen myötä vanhemmat kykenevät suhtautumaan muutoksiin, joustamaan ja menemään eteenpäin tilanteissa, joita he eivät osanneet odottaa, jotka muuttavat arkea tai jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta.

Erityislapsiperheiden elämänkaaren muutosvaiheet ovat moninaisia, ne ovat joko odotettuja tai yllättäviä ja ne voivat liittyä erityislapseen tai muihin perheenjäseniin. Elämänkaaren muutosvaiheita voivat esimerkiksi olla erityisvauvan syntymä, diagnoosin saaminen, erityislapsen koulupolkuun liittyvät muutokset, lapsen itsenäistymisvaihe, lapsen kuolema, muutokset vanhemman työelämässä tai vaikkapa vanhemman oma sairastuminen.

Muutosvaiheet ja niihin suhtautuminen on yksilöllistä. Ratkaisukeskeisen ajattelutavan sekä kehon ja mielen kokonaisuuden huomioimisen on todettu vähentävän stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä parantavan itsetuntoa ja elämänlaatua.

Elämänkaaren muutosvaiheissa vanhemmilta kysytään muutosresilienssiä, eli sopeutumiskykyä ja mielen joustavuutta. Mielen toimintaa voidaan kuvitella jousen avulla, se taipuu, joustaa ja palautuu, muttei katkea.

Jousen tukimuotoihin kuuluvat sekä vertaistukeen perustuva ryhmämuotoinen toiminta että yksilölliset tuen muodot.

Salla Jämsén p. 040 771 0266
Matilda Mommo p. 040 1284 423

Sähköposti etunimi.sukunimi@osol.fi

Päättyneet hankkeemme

Yhdistyksessä on toiminut vuosien varrella yhdeksän Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa hanketta, joiden aikana on kehitetty monipuolisesti toimintaa ja tukea omaisistaan huolehtiville, sekä saatu juurrutettua kehitettyä toimintaa niin toiminta-alueelleemme kuin myös muualle Suomeen.

Erityistä energiaa – hanke 2018-2020

Erityistä Energiaa -hanke on Oulun seudun omaishoitajat ry:n kehittämistyötä, jota rahoittaa STEA. Hanke tähtää erityislapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseen järjestölähtöisen, ennaltaehkäisevän perhetyön avulla. Erityistä energiaa -hanke on osa STEAn Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa.

Kenelle?

Perhetyö on kestoltaan 3-8 kuukautta ja sopii kaikenlaisille erityislapsiperheille, joissa on kotona asuva 0-29 -vuotias erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori. Lapsen erityisyydellä, diagnoosilla tai tuen tarpeilla ei ole väliä hakeutuessanne mukaan perhetyöhön. Vain tunne siitä, että perheenne tarvitsee ulkopuolista tukea ja apua, riittää.

Perhetyö on tarkoitettu perheille, jotka eivät saa omaishoidontukea, palveluita kehitysvammalain perusteella eivätkä Oulun kaupungin tuottamaa perhetyötä tällä hetkellä.

Mitä tehdään?

Perhetyön sisällöt määrittyvät kunkin perheen yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhdessä voimme lähteä miettimään vaikkapa lasten harrastusmahdollisuuksia, keinoja mahdollistaa vanhempien ”omaa aikaa”, tai toisaalta voimme tehdä yhdessä esim. ruokaa pakastimeen, arjen hallinnan helpottamiseksi. Tuemme tarvittaessa perheen aikuisia vanhemmuudessa, sekä olemme lasten kavereina lasten asioissa. Tapaamiset ja yhdessä tekeminen sijoittuvat perheen omiin ympäristöihin, kuten kotiin ja lähipalveluihin.

Kuka tekee?

Perhetyöjakson ajaksi perhe saa kaksi omaa työntekijää, jotka tuen tarpeista ja aikatauluista riippuen voivat käydä perheessä esimerkiksi kerran viikossa. Perhetyön aikana ja sen myötä sekä perhe että työntekijät lähtevät yhdessä hakemaan perheen voimavaroja tukevia ratkaisuja arkeen.

Salla Jämsén
Tiia Ikonen
Tuukka Reinikainen

Hanke on osa STEAn Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa.

Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke 2014-2017

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää uudenlaista toimintaa erityisen mainioiden perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällä pyrittiin tukemaan koko perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia jaksamisen, läsnäolon ja osallisuuden alueilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle 18-vuotias erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori. Lapsen diagnoosilla ei ole väliä, vain kokemus tuen tarpeesta riittää. Toiminnassa huomioitiin myös perheet, jotka ovat yhden vanhemman perheitä tai uusperheitä.Toiminnalla pyrittiin tukemaan vanhemmuutta parisuhdeviikonloppujen, tietoisuustaitoryhmien, toiminnallisten vertaisryhmätapaamisten, verkkoluentojen ja verkossa tapahtuvan palveluohjauksen avulla. Koko perheen hyvinvointia tuetaan perheleirien, tapahtumien ja erilaisten toiminnallisten ryhmien muodossa. Perheiden tueksi koulutettiin tukiperheitä. Perheen lasten hyvinvointia, osallisuutta ja toimintamalleja rakennetaan kuulemalla heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan.

Lähde matkalle metkaan arkeen ottamalla yhteyttä perhetoiminnan kehittäjiin!

Marja-Liisa Kuukasjärvi 2014-2017
Tiia Ikonen 2014-2017
Salla Jämsén 2014-2017

Hanke on osa RAY:n Emma & Elias -avustusohjelmaa.

rekisteriselostehype (PDF)

Etäomaispuoti-hanke 2012-2016

Monet auttavat tai pitävät huolta etäältä läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. He hoitavat läheisensä asioita myös puhelimen ja etäteknologian avulla. Vuonna 2010 Oulun seudun omaishoitajat -yhdistyksessä valmistuneen tutkimuksen mukaan heitä on Suomessa noin 65 000 henkeä.

Etäomaishoitaja voi olla läheisensä lapsi, isä tai äiti, sisar tai veli, muu sukulainen, ystävä tai naapuri. Etäomaispuoti-hanke pohjautui em. tutkimuksen esille tuomiin käytännön tarpeisiin, joita ovat jatkuvan huolen hälventäminen ja jaksamisen tukeminen.

Tavoitteena oli tehdä etäomaishoivaa tunnetuksi ja soveltaa jo olemassa olevia toimintatapoja etäomaishoitajien tukemisessa. Tavoitteena oli etäomaishoivan yleisen tunnettavuuden lisääminen valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä etäomaishoivan tunnetuksi tekeminen työelämässä.

Kolmantena tavoitteena oli olemassa olevien toimintatapojen soveltaminen etäomaishoitajien tukemiseksi työelämässä sekä ohjauksessa ja neuvonnassa, ryhmätoiminnassa jne.

Kaukana, mutta niin lähellä!
Puotitekijät
Silvo Nybacka 2012 – 2016
Annamaija Saastamoinen 2012 – 2016
Marjo Pekonen 2014 – 2015
Anja Vuorikivi 2015 – 2017

Ihimisen Lähelle -hanke 2012-2016

Vuonna 2012 startanneen hankkeen päämääränä oli tukea omaishoitajien arjessa jaksamista, kehittää vapaaehtoistoimintaa alueella sekä parantaa omaistaan hoitavien ensitiedon saantia. Hankkeessa käynnistettiin ja kehitettiin alueellista toimintaa eli Ommaiskahviloita lähelle omaishoitajia. Omaistaan hoitavien arkea tuettiin antamalla tietoa, virkistystä ja hengähdyshetkiä.

Hankkeen toiminta-alueena olivat Pateniemen suuralue, Yli-Ii, Kiiminki ja Ylikiiminki Oulussa sekä Pudasjärven alue.

Tavoittelimme kaikenikäisiä omaishoitajia, omaisistaan huolta kantavia sekä muuten asiasta kiinnostuneita näillä alueilla. Halusimme tavoittaa omaishoitajia jo varhaisessa vaiheessa omaishoitajuutta. Tutkimusten mukaan tunnistautuminen omaishoitajaksi ja tuen saaminen jo varhaisessa vaiheessa lisää arjessa jaksamista.

Perustimme Ommaiskahviloita toiminta-alueellemme. Sinne saattoi tulla hakemaan tietoa, virkistäytymään ja osallistumaan alueen omaishoitajien toimintaan, jopa vaikuttamaan omaishoidon asioissa. Ommaiskahviloissa toimi vapaaehtoisia kahvilaemäntiä ja joka kokoontumiskerralle oli oma teemansa ja sisältönsä.

Välitimme vapaaehtoisia kyläkummeja omaishoitoperheisiin sekä käynnistimme oppilaitosyhteistyön Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitaja- sekä vanhus- ja vammaispalveluavustajaopiskelijoiden ja heidän kouluttajiensa kanssa. Omaishoitajilla oli mahdollisuus saada tukea arkeensa opiskelijoilta, jotka antoivat hengähdyshetkiä ottaessaan hoitovastuun muutamaksi tunniksi kerrallaan kerran viikossa.

Tavoitteena oli, että Ommaiskahvilat löytävät oman paikkansa ja jäävät toimimaan lähelle omaishoitajia. Lisäksi tavoitteena oli, että vapaaehtoistoiminta tukisi omaishoitajien arkea ja oppilaitosyhteistyö vakiintuisi pysyväksi toimintamuodoksi.

Vapaaehtoistoiminnan kehittäjät
Marja Heikkinen
Minna Hernberg 040 559 7766
Leena Welling

VERTAISVOIMA-hanke 2007-2011

VERTAISVOIMA eli Voimaantumisen kautta vertaistukijaksi-hankkeen, kohderyhmänä olivat yhdistyksen toiminta-alueella asuvat henkilöt, joiden omaishoitotilanne on päättynyt joko hoidettavan kuolemaan tai laitoshoitoon siirtymisen johdosta.

Päämääränä oli luoda uudenlainen, voimaantumiskursseista muodostuva toimintamalli, jonka avulla tuettiin henkilöitä, joiden omaishoitotilanne oli päättynyt. Toisena päämääränä oli luoda vertaisvapaaehtoisten verkosto henkilöistä, jotka ovat osallistuneet voimaantumiskursseille. Hankkeen tuotoksena luotiin Elämäniloa-kurssimalli entisille omaishoitajille, josta on myös työstetty opas kurssin ohjaajille sähköiseen muotoon. Opas on tulostettavissa myös PDF- muodossa.

Vertaisvoima-hanke ja Elämäniloa-kurssimalli voitti vuonna 2012 THL:n myöntämän TERVE-SOS -palkinnon. TERVE TERVE-SOS -palkinto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tunnustus poikkeuksellisen onnistuneelle, esimerkilliselle tai valtakunnallisesti merkittävälle ja innovatiiviselle sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- tai kokeiluhankkeelle. Arvioinnissa painotettiin innovatiivisyyttä ja hyödynnettävyyttä sekä teemaa Aktiivinen kansalainen – vireä elämä. Palkinto luovutettiin TERVE-SOS-tapahtumassa Tampereella toukokuussa 2007.

Kurssimallin levittäminen käynnistettiin jo vuoden 2011 aikana ja sitä jatkettiin vuoden 2012 tammi-helmikuussa aktiivisesti. Useat omaishoitajien jäsenyhdistykset ovat ottaneet kurssimallin käyttöönsä. Yhteistyötä tehtiin toiminnan juurruttamiseksi Oulun ev.lut.seurakunnan kanssa ja kurssien järjestäminen on jatkunut eri toimijoiden järjestämän hankkeen päättymisen jälkeen. Toimiva vertaisvapaaehtoisten verkosto on jatkanut myös toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen.

Työntekijät:
Minna Salminen 2007-2010
Leena Welling 2008-2011
Marja-Liisa Kuukasjärvi 2010-2011

PALETTI-hanke 2007-2011

PALETTI eli PALveluohjaus Etäälle Tukien ja TIedottaen -hankkeen toiminta-alueena oli yhdistyksen 12 Oulun lähikuntaa. Päämääränä oli luoda kotiin vietävän palveluohjauksen malli ja projektissa päädyttiin tekemään nettiportaali omaishoitajuudesta. Toisena päämääränä oli selvittää etäomaishoitajuuden ilmiötä, määrää ja laajuutta.

Hankkeessa työskennelleet palveluohjaajat neuvoivat ja opastivat omaistaan hoitavia mm. eri tukimuotojen, palvelujen ja etuuksien hakemisessa puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti kotona. Palveluohjaus oli kaikille maksutonta. Palveluohjausta annettiin myös etäomaishoitajille, jotka asuvat eri paikkakunnalla kuin omaisensa ja huolehtivat Oulun ympäristökunnissa asuvasta omaisestaan tai läheisestään.

Hankkeessa koottiin Oulun seudun omaishoitoa koskevat asiat Omaisportti -nimiselle nettisivustolle. Samaisessa sivustossa oli tietoa myös etäomaishoitajuudesta ja siihen liittyvistä tutkimuksesta ja opinnäytetyöstä. Sivusto on liitetty syksyllä 2014 osaksi yhdistyksen virallisia nettisivuja.

Työntekijät:
Anna-Maija Saastamoinen 2007-2011
Minna Kaltio 2007-2008
Eila Silfver 2009-2011
Silvo Nybacka 2011

RINKELI-hanke 2005-2008

RINKELI eli RINnakkain – KEhittäin – LIittäen -hankkeen kohderyhmänä olivat yhdistyksen alueella asuvat omaishoitajat, jotka hoitivat ikääntyvää omaistaan. Kohderyhmänä olivat pääasiassa ne omaishoitajat, jotka eivät saaneet omaishoidon tukea.

Päämääränä oli luoda uusi omaishoitajia ja heidän hoidettaviaansa tukeva toimintamalli, jonka avulla voimaannutettiin omaishoitajaa sekä hoidettavaa ennaltaehkäisevällä, säännölisesti tapahtuvalla ammatillisella työllä. Hankkeen tärkeimpänä kehittämistuotoksena oli uudenlainen omaishoitajien jaksamista tukeva toimintamalli, joka koostui omaishoitajan vapaahetkistä, kuntoutuksellisista kotikäynneistä, omaishoitajien yhteisöllisistä tapaamisista ja palveluohjauksesta. Vuonna 2010 Oulun kaupungin vanhustyön johtaja konsultoi yhdistyksen toiminnanjohtajaa ja hyödynsi hankkeen aikana kerättyä tietoa sekä toimintamallin ideoita suunnitellessaan palvelusetelimallia omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajaksi.

Työntekijät:
Liisa Pitzen 2005-2006
Elina Seppänen 2006-2008

OMATOIMI-hanke 2003-2008

OMATOIMI-hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että ikääntyneille omaishoitajille ei ole tarjolla kuntoutusta ja että kuntoutuksessa tulisi huomioida sekä omaishoitaja että hoidettava. Hankkeen kohderyhmänä olivat yli 70-vuotiaat omaishoitajat sekä heidän hoidettavansa, joista etsivän työn avulla koottiin hankkeen aikana yhteensä 50 omaishoitaja-hoidettava paria.

Päämääränä oli luoda uusi ennaltaehkäisevä kotikuntoutuksen malli ikääntyvien omaishoitajien sekä heidän hoidettaviensa toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseksi. Toimintamallin avulla edistettiin omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa itsenäistä selviytymistä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.
Kotikuntoutusjaksot pitivät sisällään:

  • Kotikäyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan, vähintään kerran kuukaudessa
    Yksilöllistä palveluohjausta omaishoitajille ja hoidettaville koko jakson ajan
  • Fyysisen toimintakyvyn mittaus, depressioseula sekä muistitesti jakson alussa ja lopussa omaishoitajille sekä hoidettaville
  • Fyysisen toimintakyvyn tukemista jakson aikana (yksilöllinen harjoitusohjelma, toimintakykyä tukeva kotijumppakäynti, kuntosaliryhmät, uintivuoro)
  • Psyykkisen toimintakyvyn tukemista esim. yhteisten keskustelujen avulla
  • Elämänhallinnan tukemista järjestämällä virkistystapahtumia sekä tietopäiviä omaishoitajille ja hoidettaville heidän toivomistaan aiheista

Vuonna 2007 Omatoimi-hankeessa kehitetty Kotikuntoutusmalli pääsi lähes 200 kilpailijan joukosta kilpailemaan Talentian Sosiaalialan asiantuntijapäiville ”Lupaava käytäntö” –sarjaan. Asiantuntijapäivät ovat sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalipedagogiikan täydennyskoulutustapahtuma. Kotikuntoutusmallia esitelttiin Workshopissa päiville osallistujille.

Toukokuussa 2007 Kotikuntoutusmalli voitti Stakesin ( nykyisen THL:n) myöntämän TERVE-SOS-palkinnon. TERVE-SOS-palkinto on Stakesin tunnustus poikkeuksellisen onnistuneelle, esimerkilliselle tai valtakunnallisesti merkittävällä sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- tai kokeiluhankkeelle. Palkinto luovutettiin TERVE-SOS-tapahtumassa Oulussa toukokuussa 2007.

TERVE-SOS-palkintorahoilla yhdistys perusti vuonna 2008 Hilipakka Palvelut Oy:n (tähän linkki Hilipakan sivuille) tuottamaan kotikuntousta. Oulun kaupunki on ostanut palvelua yritykseltä vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2010 ODL Säätiö osti osake-enemmistön yrityksestä ja lähti rohkeasti kehittämään ja laajentamaan yrityksen toimintaa. Keväällä 2014 ODL Säätiö osti yrityksen koko osakekannan. Vuosien aikana yrityksen toiminta on laajentunut omaishoitajien sijaistamispalvelu Huilingilla, kotisiivouksella, kotihoidolla ja kotona toteutettavalla fysioterapialla. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä.

Työntekijät:
Minna Salminen 2003-2006
Salla Jämsén 2005 – 2008

KUTOA-hanke 2002-2007

KUTOA-hankkeen, eli Kuntien verkostoituminen Tukena Omaishoitajien Arjessa, toiminta-alueena oli yhdistyksen Oulun lähikunnat: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Utajärvi ja Yli-Ii. Hanke pohjautui kyselyyn, joka oli suunnattu kuntien omaishoidon parissa työskenteleville työntekijöille. Sieltä ilmeni tarve järjestää kuntien omaishoidosta vastaavien työntekijöiden yhteisiä tapaamisia, joissa voi keskustella eri kuntien käytännöistä, sekä kehittää ryhmätoimintaa alueelle.

Hankkeen tavoitteena oli luoda verkostoitumisen avulla kuntiin yksilöllisiä toimintamalleja, jotka tukevat omaistaan hoitavien jaksamista. Hankkeen aikana perustettiin eri kuntiin omaishoitajaryhmiä ja pidettiin kuntien omaishoidon tuesta päättäville viranhaltijoille ja muille yhteistyökumppaneille kuntatyöryhmiä. Hankkeen tuotoksena syntyneet omaishoitajaryhmät toimivat edelleen toiminta-alueemme kunnissa joko kunnan, seurakunnan tai vapaaehtoistoimijan vetäminä.

Työntekijät:
Minna Salminen 2002-2003
Anna-Maija Saastamoinen 2003-2007
Mervi Ollila 2003-2004
Minna Kaltio 2005-2007

OMAISHOITAJIEN PALVELEVA PUHELIN -hanke 2000-2005

OMAISHOITAJIEN PALVELEVA PUHELIN-HANKE oli Oulun seudun omaishoitajat yhdistyksen ensimmäinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama toiminto. Se sai alkunsa alueen omaishoitajien tarpeesta saada tietoa ja ohjausta omaishoitajuudesta.

Omaishoitajien palveleva puhelin oli tarkoitettu henkilöille, jotka pitivät huolta vanhuksesta, vammaisesta tai pitkäaikassairaasta läheisestään ja tarvitsivat tietoa, ohjausta tai neuvontaa tilanteeseen liittyen selviytyäkseen mahdollisimman hyvin arjessaan. Hankeessa järjestettiin myös koulutus- ja luentotilaisuuksia, ryhmätoimintaa sekä virkistys- ja leiritoimintaa.

Omaishoitajien palveleva puhelin toimi vuosina 2000-2005 hankerahoituksella ja vuoden 2006 alusta lähtien se on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta-avustusta.

Työntekijät:
Marja-Liisa Kuukasjärvi 2000 – 2009
Heini Kemola