Ehdokkaana omaishoitajan arkeen tutustumassa

Sain olla yksi niistä kansanedustajaehdokkaista, joka pääsi tutustumaan Oulun seudun omaishoitajat ry n kautta omaishoitajana toimivan arkeen.

Vierailuni omaishoitajan arkeen oli antoisa. Iloinen puheensorina täytti kodin ja vieraan vastaanotto oli myönteinen. Olen tehnyt kotikäyntejä toimiessani kotisairaanhoidossa terveydenhoitajan roolissa. Työskentelen Kansaneläkelaitoksella vammaisetuuksien ratkaisutyössä, joten asiakkaiden hakemusten kautta välittyy tieto millaisia sairauksia ihmisillä on ja mitä omaishoitajan arki todellisuudessa on. Avun ja ohjauksen tai valvonnan tarve on usein päivittäin aikaa vievää tai jopa ympärivuorokautista. Asioillekin on vaikeuksia päästä, koska hoidettavaa ei voi jättää kotiin yksin edes asioinnin ajaksi. Miten omaishoitajan arkea ja jaksamista olisi mahdollista tukea paremmin?

Perheessä, johon tutustuin toimi isä oman poikansa omaishoitajana. Pojan sairaus oli todettu hänen ollessaan 3-vuotias. Isän kertoman mukaan sairauden diagnoosin kuuleminen oli iso asia elämässä ja sen myötä oli pakko suunnitella elämän arvojärjestys ja asiat toisin.

Kukaan ei osaa antaa vastauksia miten yksilötasolla vammaisen nuoren kehitys etenee, kuinka oppiminen sujuu ja miten tulee omaksuttua arkielämän perustaidot?

Tahkokankaalla viimeinen tutkimusjakso ajoittuu 16-vuoden ikään, jolloin arvioidaan työkyvyn tai opiskelun edellytykset. Mikäli opiskeluun ja työllistymiseen edellytyksiä ei ole, niin usein suositellaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Kuinka seurataan vammaisten nuorten kasvua, kehitystä ja terveyttä myös pysyvän eläkkeen myöntämisen jälkeen. Hoitovastuun siirtyessä terveyskeskukseen säännöllistä terveyden seurantaa ei ole. Yhteyttä voi ottaa tarvittaessa.

Päivätoiminta on tärkeä osa nuoren elämää ja tuo siihen sisältöä. Tapaamani nuori käy päivätoiminnassa ma – pe klo 8-14. Hän kulkee matkat itsenäisesti. Päivätoiminta on mielekästä toimintaa, jossa askarellaan, liikutaan ja ollaan yhdessä sekä pidetään yllä sosiaalisia suhteita. Ruokailu on järjestetty päivittäin.

Miten vammaisen nuoren itsenäistymistä voi tukea? Onnistuisiko itsenäiseen elämään siirtyminen? Tapaamani nuoren kohdalla täysin itsenäinen elämä ei ole mahdollinen. Arjen toiminnoissa on ohjauksen tarvetta ja toisen henkilön läsnäolon tarvetta. Ryhmäasuminen voisi olla vaihtoehtona itsenäistymisen tukemisessa.

Omaishoitajana toimivalle isälle jää oma-aikaa harrastaa ja hoitaa asioita sillä aikaa kun poika on päivätoiminnassa. Lakisääteisiä omaishoitajan vapaita ei tämän vuoksi ole mahdollista saada. Nuori käy kuitenkin vammaispalvelulain kautta myönnetyssä itsenäistymisen tukemiseen olevassa paikassa 1 viikon kuukaudessa. Siellä ollessaan hän soittaa omaishoitajana toimivalle isälleen päivittäin. Isä tuo siis turvaa nuoren elämään. Soittojen kautta varmistamista on päivittäin muun muassa siirtymätilanteissa esimerkiksi päivätoiminnasta kotiin.

Sisältöä arkeen tuovat isän ja pojan väliset käynnit Kärppä otteluissa, matkustaminen ja karaoken laulaminen. Voisiko Kärppä peleihin saada lippuja lahjoituksina vammaisille tai sairaille nuorille? Tämä toisi iloa monen nuoren elämään, eikä osallistuminen olisi kustannuskysymys.

Omaishoitajille maksettavaan palkkioon pitäisi saada oikeudenmukaisuus. Palkkion määrittelyssä pitäisi huomioida hoidettavuus, sidonnaisuus (24/7) ja vaativuus. Lisäksi palkkio tulisi maksaa eikä sitä voisi perua siihen vedoten, että oikeus on mutta rahaa ei ole käytettävissä.

Vammaisten tai sairaiden lasten ja nuorten osalta olisi tärkeää huomioida myös sosiaalisten suhteiden merkitys, kaverit ja normaali kodin ulkopuolinen elämä. Nuorten Ystävät tekee tätä toimintaa järjestämällä erilaista toimintaa muun muassa kerhotoimintana.

Oulun kaupungin alueella päivätoiminta on siirretty kaupungin omiin yksiköihin. Omaishoitajana toimivan vanhemman mukaan valinnanvaraa tulisi olla enemmän. Työ- ja päivätoimintapaikkoihin tulisi keskittää samankuntoisia nuoria. Tilapäishoitopaikkojen tulisi olla kodinomaisia ja sellaisia joissa on turvallisuuden tunne.

Omaishoitajan arjesta jäi hyvä kuva. Nuoren elämä ja asiat on järjestyksessä. Vuorovaikutus isän ja pojan välillä oli toimivaa. Koti oli avoin ja välitön.

Arvostan suuresti tätä työtä mitä omaishoitajat tekevät.

Omaishoitajuutta koskevassa lakiuudistuksessa tulee mielestäni huomioida erittäin monta asiaa. Yhden vanhemman perheen vanhemman toimiminen omaishoitajana vaikuttaa taloudelliseen asemaan ja työntekoon. Lisäksi jaksaminen yksin vanhempana ja omaishoitajana tuo erityishaastetta. Omaishoitajuudesta tulee maksaa rahallinen korvaus.  Etäomaishoitajuus täytyy nostaa esille keskusteluissa.

Saako omaishoitajana toimimisesta tarpeeksi tietoa? Onko omaishoitajuus velvollisuus? Ohjataanko etuuksien tai palveluiden hakemisessa riittävästi? Miten terveyden seuranta järjestetään, jääkö se omaishoitajan huolehtimisen vastuulle? Kuullaanko omaishoitajia riittävästi?

Itsenäistyville vammaisille ja sairaille nuorille tulee mahdollistaa arkisten askareiden oppiminen ja niistä suoriutuminen. Usein tämä vaatii toisen henkilön apua ja ohjausta. Tähän sisältyy päivittäiset perustoiminnot ja kotityöt ruoanlaitto, siivous, pyykinpesu, pienimuotoinen asiointi kaupassa. Nuoren omaa toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tulee tukea ja pyrkiä edistämään.

Marika Mattila
Vakuutussihteeri, Terveydenhoitaja
Kansanedustajaehdokas (sd) Marika Mattila

 

 

Posted in Yleinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *