Kymmenen kysytyintä kysymystä?

Vastaukset kysymyksiin on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointialueelta.

1. Miten omaishoidontuen hakuprosessi etenee vaihe vaiheelta käsittelyaikoineen? Mitä liitteitä omaishoidontukihakemukseen tarvitaan? Mitä hakemuksessa pitää tulla ehdottomasti esille?

2. Saako erityislapsen omaishoitaja vapaata ja mihin lapsen saa hoitoon vapaapäivien ajaksi? Mitä vaihtoehtoja on? Voiko vapaapäiviä kerryttää, jos niin miten?

3. Perheessämme on kolme erityislasta, voinko saada omaishoidontukea kaikista kolmesta lapsestani? Miten vapaapäivät määräytyisivät tapauksessani?

4. Vaikuttaako omaishoidontuen saaminen johonkin muuhun tukeen tai palveluihin, esim. työttömyyspäivärahaan tai toimeentulotukeen?

5. Vaikuttaako lapsen päiväkodissa, koulussa tai henkilökohtaisen avustajan kanssa vietetty aika omaishoidontuen määrään?

6. Voiko saada omaishoidon tukea jos lapsi on alle 3-vuotias ja millä perustein?

7. Erosimme puolisoni kanssa ja meillä on erityislapsi, jonka virallinen omaishoitaja olen. Haluaisimme jakaa omaishoitovastuun huoltajuusjaon mukaisesti (meillä 50%/50%). Eli voiko omaishoidonsopimuksen kirjata kahdelle huoltajalle?

8. Meillä vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapsillamme on siis kaksi osoitetta. Voiko koulukyyti hakea lapsen molemmista osoitteista vuoroviikoin?

9. Olen yksinhuoltaja ja erityislapsen vanhempi. Tällä hetkellä olen todella väsynyt elämäntilanteeseeni. Koti on kaaoksessa ja voimat eivät tahdo riittää mihinkään. Millaista apua minä tai lapseni voitaisiin saada?

10. Kotimme ei sovellu liikuntavammaiselle lapsellemme, mistä saamme apua ja mitä voimme tehdä?

11. Perhe on vähävarainen ja erityislapsen harrasteet vaativat erityisjärjestelyjä. Voiko saada jostain taloudellista apua lapsen harrasteisiin? Myöntääkö Oulun kaupunki harrastevälineitä vammaiselle lapselle? Miten?

1. Miten omaishoidontuen hakuprosessi etenee vaihe vaiheelta käsittelyaikoineen? Mitä liitteitä omaishoidontukihakemukseen tarvitaan? Mitä hakemuksessa pitää tulla ehdottomasti esille?

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajan palkkiosta, vapaasta ja muista palveluista.

Omaishoidon tuki vaiheittain Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella:

I Hakemus

  • Omaishoidon tuen käsittely alkaa hakemuksesta. Hakemuksen voi pyytää vammaispalveluiden ensiarviotiimistä tai alueen palveluohjauksesta. Ohjeet hakemiseen sekä hakulomake myös Pohteen omilla sivuilla:
    Omaishoidon keskus – Pohde (Pohteen nettisivut)
    Ensiarviotiimi – Pohde (Pohteen nettisivut)
  • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan ajantasainen, korkeintaan puoli vuotta vanha lääkärinlausunto. Lääkärinlausunnossa tärkeää on, että siitä näkyy asiakkaan vamman tai sairauden aiheuttama hoidettavuus ja toimintakyky.
  • Hakemuksessa pitää näkyä perustiedot, mutta päätökset eivät koskaan perustu pelkästään hakemuksiin ja hakemuksista puuttuvia tietoja voi täydentää kotikäynnin yhteydessä. Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan nimellä. Asiakkaan diagnoosien ja hoidollisuuden on hyvä näkyä jo hakemuksessa. Lääkärinlausunnon voi lähettää hakemuksen jälkeen, mutta tällöin se kannattaa mainita hakemuksessa. Hakemus kannattaa kuitenkin lähettää heti, koska tuki myönnetään hakemuksen saapumiskuukauden alusta lähtien.

II Hakemuksen saapumisen jälkeen palveluohjausyksikön työntekijä (yleensä palveluohjaaja) on yhteydessä omaishoitajuutta hakevaan ja sopii ajan kotikäynnille

III Kotikäynti, jossa on läsnä sekä asiakas (hoidettava) että omaishoitajuutta hakeva henkilö.

  • Kotikäynnillä tehdään palveluntarpeen arviointi, jossa arvioidaan omaishoidon tuen kriteerien täyttymistä. Lisäksi kotikäynnillä keskustellaan mahdollisista vapaan vaihtoehdoista ja mahdollisesti mietitään muita kotona asumista tukevia palveluja.

IV Päätös omaishoidon tuesta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksesta, jollei asian selvittely vaadi tavanomaista pidempää aikaa

  • Joskus voidaan ennen päätöksen tekemistä pyytää ylimääräisiä selvityksiä, kuten esimerkiksi lääkärinlausunto hoitajalta.
  • Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen saapumiskuukauden alusta lähtien.
  • Päätöksen mukana hoitajalle lähetetään kirjallinen palvelutarpeen arviointi sekä allekirjoitettavaksi omaishoidon tuen sopimus ja omaishoidon tuen suunnitelma.

V Omaishoitaja palauttaa allekirjoitetun sopimuksen Omaishoidon tuen keskukseen ja hankkii verottajalta verokortin omaishoidon tukea varten. Verokorttia ei ole tarpeen toimittaa mihinkään.

VI Omaishoidon tuki alkaa (maksut ja vapaat ja mahdolliset muut palvelut )

2. Saako erityislapsen omaishoitaja vapaata ja mihin lapsen saa hoitoon vapaapäivien ajaksi? Mitä vaihtoehtoja on? Voiko vapaapäiviä kerryttää, jos niin miten?

    •  
  • Omaishoidon tuen kriteerien täyttyessä lakisääteistä vapaata myönnetään 2–3 vrk/kk ja harkinnanvaraista vapaata enintään 4–5 vrk/kk (jos hoidettavan hoito on erityisen sitovaa ja raskasta tai muita syitä tukea omaishoitoa), vapaita voidaan myöntää kuitenkin enintään niin, että niitä on käytössä yhteensä 7 vrk/kk.
  • Vapaan myöntämiseen tarvitaan aina päätös, jonka oma työntekijä vammaispalveluiden osaamiskeskuksessa tai omaishoidon keskuksessa tekee. Vapaan järjestäminen suunnitellaan aina yhdessä oman työntekijän kanssa.
  • Erilaiset toteuttamisen tavat Pohteen alueella:
    • Sijaisen palkkausavustus: Asiakas etsii itse omaishoitajan sijaisen, sijaisena voi toimia yksityinen henkilö (tuttava, läheinen). Omaishoidettava, tai huoltaja jos hoidettava alle 18-vuotias, sekä sijainen tekevät toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimuksen saa omalta työntekijältä, Omaishoidon keskuksesta tai sen voi tulostaa Pohteen nettisivuilta Omaishoidon keskus – Pohde (Pohteen nettisivut). Jos vapaat myönnetty toistaiseksi voimassa olevana voi toimeksiantosopimuksen tehdä myös toistaiseksi voimassa olevana. Yhdellä hoidettavalla voi olla useampi sijainen, joille kaikille tehty omat toimeksiantosopimukset. Kopio toimeksiantosopimuksesta on toimitettava Omaishoidon keskukseen postilla tai turvasähköpostilla. Sijaiselle maksettava tuki on palkkiota, jota varten sijaisen on hankittava verokortti omaishoidon tukea varten. Sijaisen palkkio määräytyy hoidettavan hoitoisuuden mukaan (hoitoisuusluokka I 120 €/vrk ja hoitoisuusluokka II 150 €/vrk). Sijainen ilmoittaa tehdyt tunnit itse Oima-järjestelmän kautta tai paperisella tuntilistalla postitse tai turvasähköpostilla Omaishoidon keskukseen. Omalta työntekijältä saa ohjeistusta Oiman käyttöönottoa varten. Tuntilistan löytää Pohteen nettisivuilta Omaishoidon keskus – Pohde (Pohteen nettisivut). Sijaisen palkkio maksetaan aina aikaisintaan seuraavan kuun 15. päivä. Tunnit merkittävä tai tuntilista oltava Omaishoidon keskuksessa heti seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä.
    • Palveluseteli: Palvelusetelillä voi ostaa omaishoitajan vapaan ajaksi kotiin tuotavaa palvelua tai tunti- ja/tai päivätoimintaa. Yhtä vapaa päivää kohden saa yhden setelin. Pohteella ei vielä ole yhtenäistä palvelusetelin sääntökirjaa, joten edelleen on käytössä kuntakohtaiset säännöt ja palvelusetelin arvot. Esimerkiksi Oulun alueella yhden palvelusetelin arvo on 120 euroa. Kysy tarkemmin palvelusetelistä omalta työntekijältäsi.
    • Perhehoito: Perhehoitoa voidaan järjestää osavuorokautisesti tai ympärivuorokautisesti. Perhehoitoa voidaan toteuttaa hoidettavan kotona tai perhehoitajan kodissa. Perhehoitoa toteuttavat Pohteen hyväksymät perhehoitajat.
    • Tilapäishoito (ympärivuorokautista): Tilapäishoidon toteutuspaikka selvitetään aina yhteistyössä oman työntekijän kanssa. Esimerkiksi Oulun alueella tilapäishoitoa omaishoidon vapaana vammaispalveluiden asiakkaille tarjoaa Paussi ja ikäihmisille Hiirosenkoti.
  • Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää omaishoidon tuen vapaa ympärivuorokautiseksi (jos hoidettavan hoito sitoo ympärivuorokautisesti) ja vapaa täytyy järjestää soveltuvalla tavalla, mutta esimerkiksi vapaan järjestämiseen tiettyyn paikkaan tai tiettyyn aikaan hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta, vaikka omaishoitajan toiveita pyritäänkin noudattamaan.
  • Lakisääteisiä vapaita voi kerryttää enintään puolen vuoden ajalta, mutta niitä ei voi siirtää kalenterivuodelta toiselle. Edellisen vuoden vapaat tulee käyttää aina viimeistään seuraavan kuun tammikuun aikana.
  • Harkinnanvaraisia vapaita ei voi kerryttää. Harkinnanvaraisia vapaita myönnetään tilanteessa, jossa välttämätöntä pitää säännöllisesti vapaata kuukausittain.

3. Perheessämme on kolme erityislasta, voinko saada omaishoidontukea kaikista kolmesta lapsestani? Miten vapaapäivät määräytyisivät tapauksessani?

  • On mahdollista saada omaishoidontukea useammasta hoidettavasta yhtä aikaa. Omaishoidon tuki on haettava jokaisesta hoidettavasta erikseen ja jokaisesta hoidettavasta tehdään arvio erikseen.
  • Vapaapäivät määritellään kaikille erikseen ja niistä tehdään päätökset kullekin hoidettavalle erikseen. Omaishoitaja itse valitsee, käyttääkö vapaapäiviä kaikille hoitajille yhtä aikaa vai jokaiselle erikseen. Eri hoidettavien kohdalla vapaa voi olla myös myönnetty eri tavoin, jos se vastaa omaishoitajan tarpeita.
  • Hoitajalla on oikeus kahteen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa, oikeus kolmeen lakisääteiseen on, kun hoitaja on vähäisin keskeytyksin sidottu hoidettavan hoitoon. Hoidettavan oppivelvollisuuden suorittaminen ei vähennä omaishoitajan vapaaoikeutta.

4. Vaikuttaako omaishoidontuen saaminen johonkin muuhun tukeen tai palveluihin, esim. työttömyyspäivärahaan tai toimeentulotukeen?

  • Näistä tuista tekee päätöksen TE-keskus ja Kela. Omaishoitajan on itse selvitettävä, vaikuttaako mahdollisesti myönnettävä omaishoidon tuki muihin etuuksiin. Omaishoidon tuen palkkiota voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta, jos siitä sovitaan omaishoitajan kanssa ja se johtuu hänen tilanteestaan ja toivomuksestaan (esimerkiksi varhennettu vanhuuseläke tai työttömyyseläke). Tämä ei vaikuta lakisääteisten vapaiden oikeuteen.
  • Tarvittaessa työttömänä työnhakijana olevalle omaishoitajalle voidaan kirjoittaa vammaispalveluiden osaamiskeskuksesta tai Omaishoidon keskuksesta lausunto, että omaishoitajan työllistyessä hoidettavan hoito järjestetään kunnan kautta.
  • Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ja sen myöntämisessä otetaan huomioon myös omaishoidon tuki.

5. Vaikuttaako lapsen päiväkodissa, koulussa tai henkilökohtaisen avustajan kanssa vietetty aika omaishoidontuen määrään?

  • Jos omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan II maksuluokkaan kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti hyvinvointialueen ja kunnan järjestämiä hoito- ja avopalveluja tai hoidettava käy oppivelvollisuuskoulua, omaishoidon tuki maksetaan I maksuluokan mukaan.
  • Hoidettavan suorittaessa oppivelvollisuutta omaishoidon tuki maksetaan alemman maksuluokan mukaan myös hoidettavuudeltaan ylempään maksuluokkaan kuuluvilta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos siihen on erityiset perusteet ja asiaa olisi arvioitava sen mukaan, kuinka oppivelvollisuuskoulun aloittaminen vaikuttaa hoidon sitovuuteen. Joskus esim. lapset, jotka voivat vamman tai sairautensa vuoksi osallistua opetukseen vain muutamana päivänä viikossa, voivat saada yhä omaishoidon tukea ylemmän maksuluokan mukaan.
  • Muut runsaat kunnalliset palvelut:
    • hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi (5) tuntia päivässä 4–5 kertaa viikossa tai
    • hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi (5) tuntia päivässä 1–3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kotiin annettavaa palvelua/kotihoidon palvelua yli 20 tuntia kuukaudessa
  • Henkilökohtaisen avustajan kanssa vietetty aika ei vaikuta, jos henkilökohtainen apu on myönnetty kodin ulkopuolisiin toimiin (ei samoja toimia kuin omaishoitaja tekee).
  • Hoidettaville, joille on myönnetty lyhytaikaista huolenpitoa 14 vuorokautta kuukaudessa, maksetaan omaishoidon tukea niiltä vuorokausilta, jotka hoidettava on kuukauden aikana kotona ja omaishoitajalla on hoitovastuuta. Näiden hoidettavien hoidettavuus on sama kuin pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa tai laitoshoidossa.

6. Voiko saada omaishoidon tukea jos lapsi on alle 3-vuotias ja millä perustein?

  • Voi saada, jos lapsen hoidollisuus on selvästi sitovampaa ja hoidon ja huolenpidon tarve on selvästi suurempaa kuin vastaavan ikäisen lapsen hoito ja huolenpito. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa normaalistikin. Pelkkä diagnoosi ei oikeuta omaishoidon tukeen.
  • Voit perehtyä ennen hakemista Pohteen omaishoidon tuen kriteereihin (Pohteen nettisivut, PDF).
    •  

7. Erosimme puolisoni kanssa ja meillä on erityislapsi, jonka virallinen omaishoitaja olen. Haluaisimme jakaa omaishoitovastuun huoltajuusjaon mukaisesti (meillä 50%/50%). Eli voiko omaishoidonsopimuksen kirjata kahdelle huoltajalle?

  • Voi, mutta molempien vanhempien täytyy hyväksyä tämä ja molempien kohdalla täytyy erikseen arvioida omaishoidon tuen kriteerien täyttyminen.
  • Omaishoitajuus voidaan jakaa kahdelle hoidettavalle myös muissa kuin lapsiin liittyvissä tilanteissa.
  • Lasten ja nuorten omaishoidon tuen palkkiota maksetaan todellisten hoitovuorokausien mukaan tilanteissa, joissa lapsi/nuori asuu säännöllisesti toisen vanhemman luona, joka ei ole omaishoitaja.

8. Meillä vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapsillamme on siis kaksi osoitetta. Voiko koulukyyti hakea lapsen molemmista osoitteista vuoroviikoin?

  • Tästä päätöksen tekee lapsen koulun rehtori, johon vanhempien kannattaa olla yhteydessä.

9. Olen yksinhuoltaja ja erityislapsen vanhempi. Tällä hetkellä olen todella väsynyt elämäntilanteeseeni. Koti on kaaoksessa ja voimat eivät tahdo riittää mihinkään. Millaista apua minä tai lapseni voitaisiin saada?

  • Palvelun tarpeen arvio olisi hyvä tehdä, jotta perheen kokonaistilanne tulee huomioiduksi. Ota yhteyttä alueesi sosiaalipalveluihin.
  • Lapselle vammaispalvelulain ja erityishuoltolain perusteella myönnettävät palvelut perustuvat aina yksilölliseen avuntarpeeseen ja tilanteeseen ja ne on arvioitava erikseen. Näitä palveluja voivat olla mm. kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnonmuutostyöt, koululaisen aamu- ja iltapäivähoito. Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa ilman tarkempaa palvelutarpeen arviota.
  • Muita palveluja voi olla mm. sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu.
  • Mahdollista myös järjestöjen toiminta ja vertaistuki sekä erilaiset projektit.

10. Kotimme ei sovellu liikuntavammaiselle lapsellemme, mistä saamme apua ja mitä voimme tehdä?

  • On mahdollista hakea vammaispalvelulain mukaista korvausta asunnonmuutostöihin, jos asunnonmuutokset ovat välttämättömiä vamman kannalta. Asunnonmuutostöitä voidaan myöntää vammaispalvelulain ja/tai sosiaalihuoltolain nojalla.
  • Asunnonmuutostöitä voi hakea vammaispalveluista tai ikäihmisten palveluista.
  • Jos asiakas hakee uutta asuntoa vuokravälitysfirmoilta, voidaan sosiaalipalveluista kirjoittaa lausunto perheenjäsenen vammasta tai sairaudesta johtuvasta esteettömän asunnon tai tavanomaista suuremmasta tilan tarpeesta.
  • Vanhustyön keskusliitto tarjoaa korjausneuvontaa (Vanhustyön keskusliiton nettisivut) ikääntyneille kotona asuville ihmisille.

11. Perhe on vähävarainen ja erityislapsen harrasteet vaativat erityisjärjestelyjä. Voiko saada jostain taloudellista apua lapsen harrasteisiin? Myöntääkö Oulun kaupunki harrastevälineitä vammaiselle lapselle? Miten?

  • Kelan perustoimeen tulotuen ja hyvinvointialueen myöntämän täydentävän/ehkäisevän toimeentulotuen kautta haetaan taloudellisia avustuksia. Toimeentulotukihakemukseen voi liittää tiedot lapsen vammaisuudesta ja sen tuomista erityisistä kustannuksista harrastukseen.
  • Esimerkiksi Oulun alueella on lainattavia soveltavan liikunnan välineitä, lisätietoja löydät Oulun kaupungin sivuilta.
  • Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas ja Tukilinja myöntävät avustusta harrastevälineisiin.