Omaishoidon tuki

Sivua päivitetään sitä mukaa kun saamme tietoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kriteereistä. Sivun päivitys kesken.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen omaishoidon verkkosivut (Pohteen nettisivut)
Pohjois-Pohjanmaan omaishoidon toimintaohje (Pohteen nettisivut)

Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan vuoden 2006 alusta ja siinä kuvataan omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Omaishoitaja voi hakea hoidettavan asuinkunnalta omaishoidon tukea. Tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, joiden järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojensa puitteissa. Määrärahasidonnaisuuden takia tuen myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja kriteereihin lain myöntämisedellytyksiä noudattaen.

Omaishoidon tuki ei ole kuitenkaan subjektiivinen eli ehdoton oikeus. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Kuntien myöntämää omaishoidon tukea saavien omaishoitajien työ on kunnan taholta määritelty vaativaksi ja sitovaksi, mutta myös omaishoidon tuen ulkopuolella elävien omaishoitajien tilanne on monesti haastava. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen.

Tällä sivulla lisäksi:

Omaishoidon tuen hakeminen | Omaishoidon tuen kriteerit Oulun seudun omaishoitajat yhdistyksen toiminta-alueella | Omaishoitosopimus | Hoitopalkkio | Vapaapäiväoikeus | Vapaapäivän maksu | Vapaapäivien järjestämistavat | Mitä jos en saa omaishoidon tukea?

43 000 omaishoitajaa saa rahallista korvausta antamastaan hoivasta. Joka toinen on yli 65-vuotias.

Omaishoidon tuen hakeminen

Jos pitkäaikaissairasta tai vaikeavammaista lasta, nuorta tai ikääntynyttä hoidetaan kotona, hänen hoidostaan voidaan tietyin edellytyksin maksaa omaishoidon tukea. Keskeisimmät myöntämiskriteerit ovat hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuessa ei ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa. Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan läheisen kotikunnasta. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta, vanhustyönjohtajalta tai kotipalveluohjaajalta. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoitolain 3 §:n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

  • henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa
  • hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla
  • hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia,
  • omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää
  • hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva
  • tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista

Omaishoidon tuen kriteerit Oulun seudun omaishoitajien toiminta-alueella

Omaishoidon tuen kriteerit vaihtelevat kunnittain. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Kunnat voivat päättää, kuinka paljon omaishoidon tukeen varataan määrärahoja vuosittaisessa talousarviossa ja missä laajuudessa omaishoidon tukea järjestetään. Tuen myöntämisperusteet ja palkkioiden suuruudet perustuvat kunkin kunnan harkintaan. Oikealla olevasta linkkilistasta voi tarkistaa yhdistyksemme eri kuntien omaishoidon myöntämisperusteita.

Oulun seudun omaishoitajat seuraa omaishoidon tuen kehittymistä omalla toiminta-alueellaan.

Omaishoidon tuen hakeminen

Yhdistyksen alueen omaishoidon tuen myöntämisen kriteeristöt

tulossa

Omaishoitosopimus

Tuki myönnetään eri kunnissa sosiaali- ja terveys- tai perusturva- tai hyvinvointilautakunnan hyväksymien kriteerien pohjalta. Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi, mutta voimassa oleviin sopimuksiin tehdään indeksitarkistus vuosittain. Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma ja aina rahana suoritettava hoitopalkkio.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

  • hoitopalkkion määrä ja maksutapa
  • omaishoitajan oikeus vapaapäiviin
  • vapaan järjestäminen
  • määräaikaisen sopimuksen kesto
  • hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.

Omaishoitajien työpanos pienentää kuntien menoja joka vuosi 1,3 miljardia euroa.

Hoitopalkkio

Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 §:ssä. Lain 6 §:n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. On huomattava, että hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään vuoden alussa lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi, ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2021 on 413,45 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 826,90 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi saattohoitotilanne tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta voi olla tällainen siirtymävaihe.

Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä ja siitä säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tässä enemmän omaishoitajien eläketurvasta.

Vapaapäiväoikeus

Omaistukisopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää lakisääteistä vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa, mikäli hänen hoitotyönsä on sitovaa. Tämä oikeus vapaaseen säilyy, vaikka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta (keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivisin) esimerkiksi päivätoiminnassa, kuntoutuksessa tai opiskelemassa. Vapaapäivät voi pitää kuukausittain tai kerätä pidemmäksi jaksoksi.

Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Lakisääteiset vapaat tai virkistysvapaat eivät saa vähentää tukipalkkion määrää. Virkistysvapaita voi antaa myös tuen ulkopuolella toimiville omaishoitajille, mutta kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta. Lisäksi joissakin kunnissa voidaan myöntää harkinnanvaraista vapaata yksilökohtaisen harkintaan perustuen.

Vapaapäivän maksu

Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään 11,40 euroa päivältä vuonna 2019.

Kyseiset maksut eivät kerrytä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille määrättyä maksukattoa, joka vuonna 2019 on 683 euroa. Sen sijaan asiakasmaksukattoa kerryttää kunnan ylläpitämässä hoivayksikössä järjestetty tilapäinen hoito tai lyhytaikainen laitoshoito, jonka vuorokautinen maksu laskee maksukaton täyttymisen jälkeen. Asiakasmaksun täyttymisestä ei tule erillistä ilmoitusta, vaan jokaisen tulee itse seurata omien asiakasmaksujen kertyminen.

Omaishoidon lakisääteinen vapaa käsittää kokonaisen vuorokauden eli 24 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos lakisääteinen vapaa alkaa esimerkiksi maanantaina klo 12.00, niin kolme vuorokautta tulee täyteen torstaina klo 12.00. On muistettava, että lakisääteinen vuorokausi lasketaan toisin kuin lyhytaikaisen hoidon hoitopäivä. Lakisääteisen vapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, joko vuorokausina tai lyhyempinä ajanjaksoina.

Vapaapäivien järjestämistavat

Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi on olemassa useita eri vaihtoehtoja riippuen kunkin kunnan palvelutarjonnasta. Vapaiden aikainen tilapäishoito voi tapahtua esimerkiksi kunnan hoivaosastoilla, terveyskeskusten vuodeosastoilla, palvelukodeissa, kehitysvammalaitoksissa ja joissakin kunnissa hoidettavan kotona. Osa omaishoitoperheistä haluaa vapaan aikaisen hoidon järjestettäväksi joko päivätoiminta- tai kotihoidon palveluilla. Joissakin kunnissa on otettu käyttöön myös palveluseteli vapaan järjestämiseksi.

Perhehoito- ja omaishoitajalaki mahdollistaa sijaishoitajan palkkaamisen omaishoidon lakisääteisten vapaiden ja muiden tilapäisten poissaolojen aikana. Kunta päättää sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista.

Sijaisena voi toimia esimerkiksi omaishoitoperheen sukulainen tai ystävä. Kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, joka voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jos sopimus on voimassa vuoden vaihteessa, hoitopalkkion määrää tarkistetaan omaishoidon tuesta annetun lain 6 §:n mukaisesti (1,17 prosentin korotus vuonna 2017). Sijaishoitajalla on samanlainen eläke- ja tapaturmavakuutusturva kuin omaishoitajalla.

Mitä jos en saa omaishoidon tukea?

Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Oulun seudun omaishoitajien toiminta on tarkoitettu myös heille, jotka eivät saa omaishoidon tukea.