Omaishoito nousee esille aina eduskuntavaalien edellä. Monet kansanedustajaehdokkaat lupaavat edistää omaishoitajien asemaa. Omaishoitajille riittää ymmärtäjiä ja kuuntelijoita. Tuntuu siltä, että nyt omaishoitoon tullaan todella kiinnittämään huomiota.
Omaishoitajat ja läheiset liitto, sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry ovat myös olleet aktiivisia tuodessaan esille omaishoitajien arkea. Moni kansanedustaja ja sellaiseksi pyrkivä on käynyt myös tutustumassa omaishoitajien arkeen. Oulussa saimme jopa pääministeri Alexander Stubbin käymään omaishoitajan luona.
Asiat eivät kuitenkaan etene automaattisesti. Ensin täytyy saada kaikki omaishoitajat ja asiaa tärkeänä pitävät äänestämään. Pitää saada eduskuntaan mahdollisimman paljon ihmisiä, joille omaishoito on aidosti tärkeä asia. Ennen kaikkea työtä täytyy tehdä myös vaalien jälkeen. Kun vaalit on käyty ja olemme saaneet uuden eduskunnan valittua, työ vasta alkaakin.
Kaikkien omaishoitajien ja etäomaishoitajien kannattaa katsella läpi valitut kansanedustajat. Mikäli oma suosikki ei ole päässyt läpi. valitaan valituista ”oma” kansanedustaja tai vaikka useampikin. Sitten vaan aletaan seurata kansanedustajan toimia. Välillä voi lähettää sähköpostia tai kirjeitä ja kysellä, että mitä sitä on tehty omaishoitajien hyväksi. Voi kirjoittaa omia ehdotuksia ja tuntemuksiaan, muistuttaa omaishoitajien olemassa olostaan.
Omaishoitajaliiton ja yhdistyksen tehtäviin tämä yhteydenpito kuuluu jo luonnostaa, mutta se ei yksistään riitä. Kunhan pidetään riittävän usein kansanedustajia hereillä omaishoitajien asialla, niin he eivät pääse unohtamaan asiaa.
Siispä aloitetaan toiminta äänestämällä ja jatketaan sitä vaalien jälkeenkin.
SIlvo Nybacka
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading→
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→