Nuoren itsenäistyminen on iso elämänmuutos perheelle. Erityinen nuori tarvitsee siihen erityistä tukea. On hyvä aloittaa omaan elämään liittyvien asioiden valmistelu hyvissä ajoin.
Tärkeitä, nuoren elämää muuttavia merkkipaaluja ovat 16- ja 18-vuotissyntymäpäivät. 16-vuotiaana on mahdollisuus saada opintoja varten nuoren kuntoutusrahaa Kelalta ja on ehkä pohdittava päätöstä työkyvyttömyydestä. Täyttäessään 18 vuotta nuoresta tulee yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja oikeutettu ottamaan vastuuta elämästään rajoitteidensa sallimissa puitteissa.
Myös muita suuria asioita on mietittävä, kuten armeijaan menoa. Erityinen nuori ei kuitenkaan ole itsenäistyessään yksin, vaan hänellä on läheistensä lisäksi koulun, vammaispalvelun ja muiden yhteistyötahojen tuki.
Napanuora voi olla tiukempi erityisnuorilla, koska hän tarvitsee paljon vanhempiensa tukea. Marianne Kulmalan sanoin ”pitää vain luottaa siihen, että kyllä nuoren siivet kantaa, ja olla itse taustalla ottamassa syliin, jos siivet eivät jostain syystä kantaisikaan”.
Mikä on sopiva välimatka nuoreen? Hänelle on annettava vapautta tehdä omia valintojaan rajoitustensa sallimissa puitteissa. Nuori tarvitsee vanhempiensa hyväksyntää, arvostusta ja kannustusta. Nuoren kanssa voi keskustella ja sopia, millä tavalla vanhempien olisi hyvä olla mukana nuoren elämässä.
Nuoren kanssa voi pohtia yhdessä tähän asti kuljettua matkaa lapsuudesta täysi-ikäisyyteen. Miten matka alkoi? Millaisia muistoja on jäänyt mieleen lapsuusvuosilta? Millainen vanhempien suhde erityiseen lapseen on ollut? Millainen suhde on ollut nuoren näkökulmasta? Yhteisten hetkien muistelu vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä.
Kun nuori, josta on huolehtinut erityisellä tavalla koko hänen elämänsä, muuttaa pois, voi vanhempi tuntea monenlaisia tunteita: haikeutta, surua, iloa, ylpeyttä, epäonnistumisen kokemusta, helpotusta. Aika on myös muutoksen mahdollisuutta vanhemmille. Kenties nyt voisi alkaa toteuttaa omia unelmiaan.
Yksilöiden ja perheiden resilienssi ilmenee vaikeissa elämäntapahtumissa tai -vaiheissa, jotka aiheuttavat voimakasta stressiä ja vaativat sopeutumaan. Tällainen tilanne voi olla nuoren itsenäistyminen. Se on paitsi haaste myös myönteinen muutostilanne, joka vaatii sopeutumista koko perheeltä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen, traumaan tai muuhun kohtaamaansa kielteiseen tapahtumaan. Resilienssiä tarvitaan myös elämän iloisissa muutostilanteissa.
Suojaavia lapsuusajan tekijöitä ovat vanhemman antama tuki, tukea antavat kaverisuhteet ja positiiviset persoonallisuuden piirteet. Hyvät ihmissuhteet lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa on havaittu tutkimuksissa erittäin tärkeiksi resilienssitekijöiksi psyykkiselle hyvinvoinnille.
On tärkeää, että erityisellä nuorella on läheinen suhde edes yhteen välittävään aikuiseen. Se on nuoren vastoinkäymisistä selviytymisen avaintekijä. Ihmisen selviytymiskykyisyyden perustana on tunne, että joku rakastava, myötämielinen ja tyyni henkilö ymmärtää häntä sekä ottaa hänet mieleensä ja sydämeensä.
Kaarina Haukipuro
perhetoiminnan kehittäjä
Lähteet:
Kehitysvammaisten palvelusäätiön julkaisuja 4/2020. Omille poluille. Työkirja itsenäistyvien nuorten vanhemmille.
Kulmala, Marianne 2016. KUN ERITYISNUORI MUUTTAA POIS KOTOA – VANHEMMAT TUNTEIDEN PYÖRITYKSESSÄ. Autismiliitto, Askel aikuisuuteen -projekti.
Poijula, Soili 2020. Resilienssi: Muutosten kohtaamisen taito. 4., korjattu painos. Helsinki: Kirjapaja.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Yhteistyötä tarvitaan – terveisiä kansalaisjärjestöakatemiasta
Osallistuimme 7.11 Oulun alueelliseen kansalaisjärjestöakatemiaan Oulun kaupungintalolla. Tilaisuus järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tilaisuuden tavoitteena oli järjestöyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyössä yli hallinto- ja sektorirajojen Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun kaupungissa. Tilaisuudessa oli mukana toimijoita järjestöistä, kunnista ja Pohteen hyvinvointialueelta.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→