Jouluna mennään käymään kotona vanhempien luona ja nähdään sukulaisia pitkästä aikaa. Silloin on yleensä aikaa olla vanhempien kanssa, seurustella ja vaihtaa kuulumisia. Samalla voi myös tarkkailla, että miten siellä kotona oikeastaan pärjätään. Puhelinsoittojen perusteella on vaikeaa muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä. Jokaista meistä painaa huoli vanhempien ikääntymisestä. Jossain vaiheessa tuo huoli muuttuu vastuuksi. Se tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmat eivät enää pärjääkään kotona ilman apua. Miten saan selville, milloin he eivät enää selviä arjesta itsekseen?
Paras tapa arvioida läheisesi toimintakykyä ja pärjäämistä on vierailla säännöllisesti heidän luonaan. Jos olet huolissasi, kannattaa sinun seurata läheisesi selviämistä jokapäiväisistä toimista, kuten pukeutuminen, peseytyminen, syöminen ja liikkuminen. Entäs miten häneltä onnistuu talouden hoito ja raha-asiat? Onko läheisesti arviointikyvyssä tai muistissa tapahtunut muutoksia? Omaisesi kotona pärjäämisen arvioinnissa voi käyttää ihan perusaisteja. Tässä muutamia kysymyksiä havainnointisi tueksi:
Tarkkaile asunnon kuntoa ja siisteyttä:
- Onko muutoksia siisteydessä? Onko pöydillä kasaantuneena postia? Onko avaamattomia laskuja?
- Miltä asunnossa haisee? Onko johonkin jäänyt pilalle mennyttä ruokaa tai roskia?
- Onko kaapeissa ruokaa? Jos on, niin onko se vielä tuoretta vai ovatko parasta ennen päivät paukkuneet yli kauan aikaa sitten?
- Kun saavut läheisesi luo, ovatko verhot auki ja valot päällä, vai onko asunnossa pimeää?
- Onko asunnossa merkkejä siitä, ettei lääkkeitä ole otettu ohjeiden mukaan?
Huomaatko läheisesi olemuksessa tai toimissa muutoksia:
- Huomaatko muutoksia läheisesi henkilökohtaisessa hygieniassa?
- Onko muutoksia läheisesi painossa?
- Millainen hänen tasapainonsa on, kun hän esimerkiksi nousee tuolista tai istahtaa alas?
- Onko merkkejä virtsan karkailusta? Haiseeko asunnossa pissa?
- Miten hänen muisti pelaa? Onko hän aikaisempaa unohtelevaisempi?
- Onko läheisesi yhtä aktiivinen kuin aikaisemminkin, vai ovatko yhteydenotot perheenjäseniin ja ystäviin vähentyneet?
- Vaikuttaako läheisesi poissaolevalta?
- Onko läheisesi unohtanut tapaamisia, sovittuja aikoja tai eksynyt tuttuihin paikkoihin?
Ihmiset, jotka ovat useammin tekemisissä läheisesi kanssa, voivat huomata avun tarpeen ennen sinua ja kertoa siitä. Kanattaa jakaa huolesi läheisesi kunnon heikkenemisestä sukulaistesi kanssa. Näin jokainen osaa kiinnittää paremmin huomiota läheisesi hyvinvointiin vierailukäynneillään.
On tärkeää muistaa, että päätöksien teossa on huomoioitava läheisesi mielipiteet, kenen pärjäämistä arvioitiin. Häntä on kuunneltava päätöksen teko vaiheessa, jos huomataan, että kotia tarvitaan apua. Voi myös olla, että läheisesi toiveet voivat olla ristiriidassa sinun toiveidesi kanssa. Avun tarjoaminen voi tuntua läheisestäsi tungettelevalta ja loukkaavaltakin, vaikka sinun aikomuksesi ovatkin hyvät.
Kun huoli muuttuu vastuuksi, syntyy etäomaishoivatilanne. Etäällä asuvat omaiset toimivat asioiden järjestäjinä, etäisenä tukena ja turvana. He mahdollistavat ikäihmisten kotona asumisen.Puhelimessa ollaan päivittäin. Viikonloppuisin etäomaishoitajat reissaavat pitkiäkin matkoja omaistensa luo auttamaan. Tuolloin apu on kodinhoitoa, juoksevien asioiden hoitamista, ruuanlaittoa ja niin edelleen. Päässä on lista asioista, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta omainen pärjäisi kotona seuraavaan käyntiin saakka. Testaa oletko sinä etäomaishoitaja: www.osol.fi/testi
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lähes puolet etäomaishoitajista käyttää täyden työpäivän verran viikossa aikaa etäomaishoivaan. Suomessa on tutkittu, että yli 65000 suomalaista hoitaa omaisiaan etänä. Etäomaishoitaja on yleisimmin 41-65 -vuotias työssäkäyvä nainen. Etäomaishoivakyselyyn (2013) vastanneista 48% toimi pääasiallisena auttajana ja hieman yli puolella hoivaan osallistui myös sisko, veli tai muu läheinen. Matkaa kertyy 45 prosentilla kyselyyn osallistuneista etäomaishoitajista alle 50 kilometriä, mutta 39 prosenttia ilmoitti kulkevasta säännöllisesti yli 100 kilometrin matkaa hoidettavan luo.
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä on tutkittu ja pyritty tuomaan ilmiötä esille valtakunnallisesti. Yhdistys kehittää myös erilaisia toimintamuotoja tukemaan etäomaishoitajia. Etäällä asuvat omaiset eivät ole oikeutettuja omaishoidon tukeen, vaikka hoitaminen onkin aikaa vievää ja henkisesti raskasta. He eivät myöskään saa minkäänlaisia korvauksia menetetystä vapaa-ajasta tai kuljetuista matkoista. Marraskuun ajan yhdistys on kerännyt netissä olevaan karttaan etäomaishoitajien ja heidän omaistensa välimatkoja. Kartasta on selkeästi nähtävissä yleinen maan muuttoliikenne, Etäomaishoitajat asuvat kasvukeskuksissa ja hoidettavat syrjäseuduilla.
Lisätietoa
Marjo Pekonen
Viestintäkoordinaattori
Oulun omaishoitajat ja läheiset ry
p. 040 770 9969
marjo.pekonen(at)osol.fi
Lähteet:
- Since you care in cooperation with the national alliance for caregiving. MetLife Mature Market Institute 2008. Ladattavissa osoitteessa: https://www.metlife.com/assets/cao/mmi/publications/since-you-care-guides/mmi-long-distance-caregiving.pdf
- Etäomaishoivakysely 2013. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry
- Tutkija Petri Vuorijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on tutkinut etäomaishoitajuuden ilmiötä. Tutkimus valmistui 27.10.2010. Luettavissa: https://www.osol.fi/etaomaishoitajille/tietoa-etaomaishoivasta/
- Etäomaishoitaja testi ja kartta www.osol.fi/testi
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt. Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo. Continue reading→
Erityismuskarissa voi kokea yhdenvertaisuutta
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. ”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.” Continue reading→
Rautiot tuovat iloa erityisen arjen keskelle
Mari ja Timo Rautio kertovat työnsä merkityksen vahvistuvan nähdessään lasten riemun. Lapset saattavat tulla musiikkiryhmiin paikalle väsyneenä, mutta ovat lähtiessään täynnä energiaa. Mieleenpainuvia hetkiä ovat Marille ja Timolle ne, kun sekä lapset että vanhemmat ovat aidosti läsnä. Musiikkiharrastus on yhdistänyt erityislasten vanhempia. Timo kuvailee, että vaikka maailmassa on paljon ikäviä asioita, mikään ei ole sillä hetkellä leikkiä ja laulamista tärkeämpää. Continue reading→