Tee ajoissa omaisesi kanssa edunvalvontavaltuutus

Omaisena Etäällä -etäomaishoitajien vertaistukiryhmässä puhuttiin edunvalvontavaltuutuksesta. Niin se vaan on, että tätäkään asiakirjaa: edunvalvontavaltuutusta ei tule tehtyä ja tarpeeksi ajoissa. Tieto edunvalvonnasta on omaisilla, mutta usein luullaan, että aikaa on myöhemminkin. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus on kevennetty edunvalvonta, jota holhoustoimilaki säätelee. Tässäkin on kysymys itsemääräämisoikeudesta. Tietenkin edunvaltuutetulta tarvitaan suostumus tehtävään ja edunvalvontavaltuutusasiakirjaan kannattaa nimetä myös varavaltuutettu varsinaisen edunvaltuutetun ollessa estyneenä tilapäisesti, esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi. Toissijainen valtuutettu on hyvä myös nimetä, jos valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta sitä.

Asia tuli esille omassa etäomaishoitajatilanteessani, kun pankki alkoi kysellä vanhempieni pankkiasioiden hoitamista heidän toimintakykynsä heiketessä. Tilannetta emme olleet sisareni kanssa huomanneet ja niin se usein menee: tilannetta ei huomaa ennen kun joku ulkopuolinen siitä huomauttaa. Olen pohtinut, kuinka paljon tällaisia tilanteita on Suomessa ja miten etäomaishoitajat huomaisivat asiakirjojen tekemisen ajoissa – silloin kun se on vielä vanhempien toimintakyvyn puolesta mahdollista. Tämä koskee ennen kaikkea tilannetta, jossa kyseessä on muistisairaus. Silloin edunvalvontavaltuutus pitää tehdä, kun vielä asianosainen on kykenevä valtuuttamaan ja sanomaan oman tahtonsa, kenet haluaa asioidensa hoitajaksi.

Etäomaishoivatilanteessa asioiden hoitamista voi vaikeuttaa perheen puhumaton kulttuuri, asioista ei ole totuttu keskustelemaan. Vanhempia voidaan myös kunnioittaa niin paljon, ettei asioista keskustella avoimesti. Vanhemman kyky hoitaa asioitaan voi jäädä huomaamatta, halutaan kunnioittaa toisen itsemääräämisoikeutta. Monta asiaa pitää ottaa huomioon, kun alkaa järjestellä ikääntyneen vanhemman edunvalvonta-asioita.

Edunvalvontavaltuutuksessa voi itse määritellä kuka hoitaa asioita ja mitä asioita. Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, joita valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Siihen voi myös kirjata, jos valtuutetulla on oikeus myydä esimerkiksi osakkeita päämiehen välttämätöntä hoivan tai sairaanhoidon järjestämiseksi. Siihen voi jopa kirjata esimerkiksi jos valtuuttaja haluaa lahjoittaa vaikkapa sukulaisille syntymäpäivinä rahalahjan.

Kirjallisesti laadittu edunvalvontavaltuusasiakirja täytyy kahden todistajan todistaa siinä tilanteessa, missä valtuuttaja allekirjoittaa asiakirjan. Asiakirjan sisältöä todistajien ei tarvitse tietää. Siihen voi lisätä todistuslausuman, jossa todistetaan valtuuttajan henkilöllisyys ja määritellään valtuuttajan tehneen asiakirjan omasta tahdostaan ja ymmärtävän sen merkityksen.

Asiakirja jää usein valtuutetun säilytettäväksi, mutta esim. pankit säilyttävät asiakirjoja. Jos se myöhemmin vahvistetaan maistraatissa, se muuttuu viralliseksi edunvalvonnaksi. Silloin täytyy tehdä vuosiselvitys maistraatille. Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa.

Kirjoittanut Annamaija Saastamoinen

Katso myös saman luennon anti hoitotahto.

 

 

Posted in Yleinen.