Huomaa vanhempi ja Mun elämä -toimintamallit tukevat ammattilaisia vahvistamaan erityislasten vanhempien hyvinvointia ja osallisuutta.

Oulun seudun omaishoitajat ry on julkaissut ammattilaisten hyödynnettäväksi kaksi maksutonta toimintamallia: Huomaa vanhempi ja Mun elämä -valmennusmallin, joiden avulla erityislasten vanhempia ohjataan huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnistaan. Mallit on kehitetty ja pilotoitu Minun näköinen elämä -hankkeessa, ja ovat nyt vapaasti käytettävissä. Huomaa vanhempi -malli on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat erityislasten tai -nuorten vanhempia, ja Mun elämä -valmennusta voivat toteuttaa tukea ja vertaisryhmiä tarjoavat tahot. Mallit auttavat ammattilaisia tukemaan erityislasten vanhempien jaksamista, osallisuutta ja hyvinvointia ja sitä kautta koko perheen arkea.

Vanhempien hyvinvointi osana perheen arkea

Erityislapsiperhearki vaatii usein vanhemmalta tavallista enemmän voimavaroja ja organisointia, sekä sitoo lapsen hoivaan ja huolenpitoon. Vanhempi voi kuormittua, ja hänen omat voimavarat vähentyä, kun omista tarpeista huolehtiminen jää lapsesta huolehtimisen taustalle. Erityislasten vanhempien ei ole välttämättä helppoa pyytää ja hakea apua sekä tukea itselleen, omien voimavarojensa kasvattamiseen tai ylläpitämiseen. Perheellä voi olla isokin verkosto ammattilaisia tukemassa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja vaikkapa koulunkäyntiä, mutta vanhemman omat tarpeet jäävät usein tämän verkoston ulkopuolelle. Kuitenkin vanhemman omalla hyvinvoinnilla ja terveydellä on iso vaikutus myös lapsen elämään.

Huomaa vanhempi -toimintamalli ammattilaisten käyttöön

Nyt julkaistu Huomaa vanhempi -toimintamalli tarjoaa ammattilaisille keinot tunnistaa ja ottaa puheeksi vanhemman oma hyvinvointi, sekä ohjata hänet hakeutumaan voimavaroja tukevien palveluiden pariin huolehtimaan myös omista tarpeistaan ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan ennaltaehkäisevästi.

Toimintamalli sisältää

• verkkokoulutuksen ammattilaiselle erityislapsen vanhemmuudesta, vanhempien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä, puheeksi ottamisesta sekä vanhempien ohjaamisesta heidän hyvinvointiaan tukevien palveluiden pariin
• vanhemmille suunnatun Mun elämä -itsearviointikyselyn, jonka avulla he voivat itse arvioida tarvetta tuelleen. Ammattilainen voi hyödyntää kyselyä puheeksi ottamisessa.

Huomaa vanhempi -toimintamalli sopii aivan kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat erityislasten vanhempia esimerkiksi koulumaailmassa, varhaiskasvatuksessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä tai vaikkapa työllisyysasioihin liittyvissä palveluissa. Pilotointivaiheessa esimerkiksi päiväkodissa työskentelevät ammattilaiset kuvasivat koulutuksen olevan hyvä ja kattava, sekä lisäävän ymmärrystä, vaikka aiheet olivatkin ennalta tuttuja.

Huomaa vanhempi -toimintamalli on vapaasti ammattilaisten ja opiskelijoiden käytössä, verkkokoulutuksen voi halutessaan käydä useasti, tai palata kertaamaan jotain tiettyä aihetta:
https://www.osol.fi/ammattilaisille/tyoikaisten-kanssa-tyoskenteleville/.

Mun elämä -valmennusmalli vahvistaa osallisuutta

Erityislasten ja -nuorten vanhemmat voivat hyödyntää Mun elämä -itsearviointikyselyä myös itsenäisesti, ja arvioida sen avulla omia yksinäisyyden ja osallisuuden tunteitaan. Tarkoituksena on, että vanhemmat hoksaisivat hakea tukea myös itselleen ennaltaehkäisevästi, ja huolehtisivat myös omista voimavaroistaan lasten hyvinvoinnin lisäksi.

Mun elämä -valmennus on erityislasten vanhemmille tarkoitettua toimintaa, jonka avulla vähennetään yksinäisyyttä, tuetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Valmennuksen avulla vanhemmat ymmärtävät osallisuuden merkityksen omaan hyvinvointiinsa, ja osaavat rakentaa itsensä näköistä elämää omien tarpeidensa mukaan.

Valmennus koostuu ryhmä- ja yksilövalmennuksen yhdistelmästä tai pelkästä yksilöllisestä tuesta. Se sisältää itsetunnon vahvistamista, omien tarpeiden tunnistamista ja niiden täyttämiseen rohkaisua. Valmennus tuo vanhemmille keinoja vahvistaa omaa hyvinvointia, elämänlaatua ja voimavaroja. Valmennuksen toteuttamiseksi on tarjolla maksuttomia dokumentteja ja ohjeita.

Vanhempien hyvinvointi on yhteiskunnallinen kysymys

Erityislasten vanhempien hyvinvointi on tärkeä osa perheiden arjen kestävyyttä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ennaltaehkäisevä tuki vähentää uupumusta ja syrjäytymisen riskiä sekä tukee vanhempien jaksamista myös työelämässä.

Erityislasten vanhemmilla on usein arjessa monia eri rooleja. Vanhempi on monesti yhtä aikaa sekä huolenpitäjä, isä tai äiti, kasvattaja, opettaja että hoitaja. Tämä voi aiheuttaa rooliristiriitoja ja kuormitusta vanhemmalle. Omien tarpeiden hukkuminen taustalle on myös tyypillistä vanhemmille. Erityislapsen vanhemmuus on riskitekijä vanhemman uupumukselle.

Pitkittyneellä yksinäisyydellä voi olla vanhemman hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta kauaskantoisia seurauksia. Tutkimukset osoittavat pitkään jatkuneen yksinäisyyden voivan nostaa riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen. Useiden tutkimusten mukaan erityislasten vanhemmilla on enemmän masennusta ja masennuksen oireita, kuin vanhemmilla, joiden lapsilla ei ole erityistarpeita. Masennuksen ja ahdistuksen hoito ei silti poista yksinäisyyttä, mutta yksinäisyyden hoito voi helpottaa masennusta ja ahdistusta. Yksinäisyys onkin todellinen terveysuhka vanhemman hyvinvoinnille. Ehkäisemällä ja lievittämällä vanhempien yksinäisyyttä voidaan edistää hyvinvointia, mutta samalla myös purkaa ja ennaltaehkäistä ylisukupolvisia haavoittuvuuden polkuja.

Monella erityislapsen vanhemmalla on heikko osallisuuden kokemus, sillä oma arki ja elämä voi olla kaventunut ja supistunut. Osattomuus ja heikko osallisuuden kokemus voivat lamauttaa, ja vanhemmasta saattaa tuntua ulkopuoliselta. Jotta voimme edistää yhteiskunnassa yhdenvertaisuutta, meidän on tärkeä tunnistaa myös erityislasten vanhemmat kohderyhmänä ja ymmärtää heidän tarpeet. Osallisuutta lisäävillä toiminnoilla voidaan vahvistaa vanhemman osallisuuden kokemusta. Osallisuuden avulla tavoitellaan muun muassa hyvinvointierojen kaventumista, yksinäisyyden lieventymistä ja yhteisöllisyyttä. Osallisuutta edistetään, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, ja eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen vähenisivät yhteiskunnassa.

Monet vanhemmat haluaisivat pysyä työelämässä, joka lisäisi heidän hyvinvointiaan, pitäisi yllä ammattitaitoa ja olisi tärkeää myös perheen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Omaishoitajien pysyminen työelämässä on tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vanhempi voi kuitenkin joutua jättäytymään kokonaan pois työelämästä työelämän joustojen puutteen vuoksi. Tällöin vanhempi voi kokea jääneensä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle. Ulkopuolelle jääminen puolestaan aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä, lisää eriarvoisuutta sekä altistaa sen periytymiselle ylisukupolvisesti. Jos vanhemman syrjäytymiseen ei puututa ajoissa, on vaarana, että kevyempien tukimuotojen sijasta tarvitaan raskaampia palveluita, jotka ovat myös taloudellisesti kalliimpia.

Valmennuksen tulokset ja vanhempien kokemukset

Mun elämä -valmennuksen pilotteihin osallistui yhteensä 46 vanhempaa. Tulokset osoittavat osallistujien kohdalla tapahtuneen selkeitä muutoksia valmennuksen aikana, jokaisen loppukartoitukseen vastanneen yksinäisyys on vähentynyt, osallisuus vahvistunut, mielen hyvinvointi lisääntynyt ja/tai riski syrjäytyä pienentynyt valmennuksen avulla. He kuvasivat, että valmennus on yksilöllinen ja jokaisen tarpeisiin sopiva, ja kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Valmennuksessa käytettävät erilaiset harjoitukset ja tehtävät saivat paljon kiitosta, samoin ryhmässä koettu vertaisuus.

Palautteita ja oivalluksia Mun elämä -valmennukseen osallistuneilta vanhemmilta:

• “Tiedän että en ole yksin. Uskallan vaatia ja huolehtia tarpeistani paremmin. Rohkeutta ja sosiaalisuutta sain.”
• “(Parasta oli) tehtävät, mitkä tuntui joskus haasteellisilta, mutta laittoi ajattelemaan.”
• “Koen että voin helposti palata käsiteltyihin aiheisiin. Koen että voin jakaa aiheita toistenkin kanssa.”
• “Paljon malleja ja tukea tavoitteiden siirtämiseen käytännöksi ja tavaksi.”
• “Juuri minulle minun tarpeitani varten. Se oli jo hirveän voimaannuttavaa. Energiaa vieviä asioita sain tunnistettua ja niihin pelivälineitä, miten sellaisia poistaa elämästä.”
• “Koin itseni kuulluksi ja ymmärretyksi. Oikeasti keinoja itsetutkimiseen & arkeen.”

Mun elämä -valmennus on mallinnettu ja tarjotaan vapaasti käytettäväksi, jotta eri tahot voivat tarjota valmennuksen avulla tukea erityislasten vanhemmille osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen: https://www.osol.fi/ammattilaisille/tyoikaisten-kanssa-tyoskenteleville/.