Sinulla on oikeus turvalliseen elämään

Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2023 tehdyn kyselyn perusteella lähdes puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä on havainnut asiakkaan kaltoinkohtelua. Kotihoidossa yleisimmin tekijänä on todettu olevan omainen tai läheinen.

Usein väkivallan ajatellaan olevan fyysistä, mutta se voi olla paljon muutakin. Suvanto ry:n mukaan ikääntyneiden kohtaama kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voivat ilmetä mustelmina, ruhjeina, hoitamattomuutena, aliravitsemuksena, kehon kuivumisena, lääkityksen laiminlyöntinä, liiallisena lääkkeiden käyttönä tai henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisena. Ikääntyneen käytös voi muuttua esimerkiksi araksi tai pelokkaaksi.

Omaishoitajan kuormitus voi johtaa kaltoinkohteluun

Suvanto ry määrittelee ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun seuraavasti: ”Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. – – Kaltoinkohtelu voi olla parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin se tapahtuu läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa huonona ja epäeettisenä kohteluna. Kaltoinkohtelu voi olla myös rakenteellista, jolloin ikääntynyt kohtaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän taholta esimerkiksi ikäsyrjintää tai palveluiden epäämistä.”

Omaishoitajan kuormittuminen voi saada aikaan hoidettavan kaltoinkohtelua. Uupuneena voi olla vaikeaa säädellä tunteitaan, ja ne voivat purkautua hallitsemattomasti. Tämä voi pelottaa tai vahingoittaa läheistä. Myös esimerkiksi palveluiden ja tuen puute omaishoitotilanteessa voi altistaa kaltoinkohtelulle.

Ulkopuolisen voi olla vaikeaa tunnistaa kaltoinkohtelua tai väkivaltaa, etenkin jos sitä kohdannut ei itse halua tai kykene kertoa asiasta. Saattaa olla, että ikääntynyt ei esimerkiksi muistisairautensa vuoksi itse ymmärrä tulleensa kaltoinkohdelluksi.  On tärkeää tukea omaishoitajia varhaisessa vaiheessa, sillä siten voidaan ennaltaehkäistä myös uupumisesta johtuvaa kaltoinkohtelua.

Oulun seudun omaishoitajat ry järjestää vertaistukiryhmiä ja vertaistuellisia tilaisuuksia erilaisiin omaishoitotilanteisiin. Tänä vuonna kerätyn palautteen mukaan kaikki vertaistukiryhmiin osallistuneista kyselyyn vastanneista kokivat ryhmätoiminnan vahvistaneen jaksamistaan ja voimavarojaan toimia omaishoitajana.

Sairaus ei tee väkivallasta hyväksyttävää

Jotkin sairaudet muuttavat ihmisen käytöstä sekä haastavat vuorovaikutusta ja tunnesäätelyä, mikä voi aiheuttaa hoidettavan väkivaltaista käyttämistä omaishoitajaa kohtaan. Sairaus ei tee väkivallasta hyväksyttävää, eikä väkivaltaa tarvitse kestää läheisen sairastumisen vuoksi.

Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.

Jokaisella ihmisellä olisi hyvä olla turvasuunnitelma väkivaltatilanteiden varalle. Alla Nettiturvakodin ohje ikääntyneen turvasuunnitelmaan.

Kerää tavaroita valmiiksi kassiin nopeaa poistumista varten:

  • kopio henkilöllisyystodistuksesta
  • käteistä rahaa
  • muutaman päivän lääkkeet
  • hygieniatarvikkeet
  • vara-avaimet kotiisi
  • turvasuunnitelma

Mieti valmiiksi selviytymisstrategia:

  • Miten luot kodistasi turvallisen asuinympäristön?
  • Tunnista merkkejä, joista voit ennakoida tekijän ryhtyvän väkivaltaiseksi.
  • Mieti minkä syyn turvin pääset lähtemään kotoasi, ennen kuin tilanne muuttuu uhkaavaksi.
  • Väkivaltatilanteessa suojaa pääsi iskuilta.
  • Hälytä apua heti, jos tilanne alkaa olla uhkaava.
  • Mieti etukäteen turvasana ja sovi sen käytöstä ennalta sovitun henkilön kanssa, jotta hän voi kutsua apua sinulle.

Apua akuuttitilanteessa

  • Suvantolinja, p. 0800-06776 (ikääntyneille, avoinna maanantaisin klo 12—15 ja keskiviikkoisin klo 10—13)
  • Sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 044 703 6235 (pohjoinen), p. 044 479 3644 (eteläinen)
  • Hätätilanteessa soita numeroon 112

Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liitto: Nettiturvakoti, Omaishoitajaliitto, Suvanto ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Teksti: Kaarina Haukipuro

Posted in Yleinen and tagged , , , , .