Mistä on lumoavat tapahtumat tehty? Pienten jalkojen töminästä, iloisista ilmeistä ja tähtisilmien tuikkeesta. Väreistä ja savisista sormista. Lauluista ja leikeistä. Pomppupalloista ja hippaleikeistä. Vertaistuesta ja yhdessä olosta. Monien toimijoiden yhteistyöstä.
Kello on muutamaa minuuttia vaille kymmenen ja ilmassa on pientä jännitystä. Pian ovet avautuvat ja ensimmäiset satuseikkailijat saapuvat viettämään mukavia yhdessä olon hetkiä. Perhosten pörinää vatsassa vai aamuherätyksen aiheuttamaa väsymystä, pienet suut eivät tahdo avautua päivän aluksi ujoa hymyä suuremmalle. Joku bongaa papukaijan ja merimiehen, toinen arvelee tulossa olevan ihan kiva päivä, kolmas hypistelee aarrekarttakääröä.
Marraskuun lopussa järjestetty vertaistapahtuma ”Matka satujen saarille” kokosi erityistukea tarvitsevien lasten perheet Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön tiloihin. Päivä järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n, Hyvinvoiva Perhe HYPE -hankkeen, Leijonaemot ry:n, Tarina ja Kosketus Oy:n sekä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Yritys, yhdistykset ja kaupungin liikelaitos mahdollistivat yhteistyöllään tapahtuman, jossa etsittiin iloa tarinoiden maailmasta. Lasten tuen tarpeet pyrittiin huomioimaan jo tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä, tapahtumapaikaksi valikoitui fyysisesti esteetön ympäristö ja aikatauluihin jätettiin pelivaraa.
Jokaiselle perheelle oli nimetty oma opiskelijaohjaaja, kotitonttu, tai useampi, jotka kulkivat perheen mukana päivän ajan. Näin vanhemmat saivat hengähtää hetken, ja opiskelijat arvokasta kokemusta lasten kanssa toimimisesta. Perhelähtöistä asiakastyötä olivat oppimassa toimintaterapeuttiopiskelijoiden lisäksi fysioterapeutti- sekä hoitotyön opiskelijoita. ”Perhekohtaiset opiskelijat olivat aivan ihania, avuliaita ja ihanan reippaita ja rohkeita!” Tapahtumapalautteessa perheet kokivat nämä opiskelijat heidän jaksamistaan tukevimmaksi anniksi. Ilman koulun kanssa tehtävää yhteistyötä ei tällainen tuen muoto mahdollistuisi.
Siveltimien vetoja ja kosketuksen taikaa
Taikatorilla kuultujen tervetulosanojen jälkeen Satusiemenet aloittivat päivän Satujen poukamassa Satuhierontaa kokeillen, isompien Taikataimien suunnatessa taiteilemaan Luovuuden luodolle.
”Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se oli taikapuun siemen. Siemen alkoi kasvaa ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä.” Satuhieronta on kosketuksen ja kevyen hieronnan yhdistämistä satuihin, tarinoihin ja mielikuviin. Se edistää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja tarjoaa rauhoittumishetken arjen kiireiden keskellä. Molemmille. ”Satuhieronta oli kivaa ja rentouttavaa kiireetöntä yhdessäoloa” Taisivatpa jotkut rentoutua niin perusteellisesti, että vaipuivat päiväunten maille.
Keltaista, sinistä, punaista. Rauhalliset pensselinvedot maalaavat keskittyneesti sienellä kostutetulle paperille taikapuun. Vaihtoehtoisesti saattoi muovailla savesta oman taika voimaeläimen. Vaikka tärkeintä ei ollutkaan lopputulos vaan luova prosessi ja yhdessä tekeminen, lasten ja vanhempien käsissä syntyi upeita taideteoksia. Päivän päätteeksi koottu taidenäyttely mahdollisti töiden ihailun meille kaikille.
Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke toivoo voivansa tuoda erilaisia toiminnallisia menetelmiä perheiden ulottuville, LogoArt ja Satuhieronta ovat hyviä esimerkkejä tällaisista. Päivän tykätyimmät tuokiot mahdollisti Tarina ja Kosketus Oy tuomalla Satuhierontahetket ohjauksineen päivän ohjelmaan.
Viidakosta laivaan, kapteeni käskee – asento ottakaa
Sillä välin, kun vanhemmat virkistyivät oman ohjelmansa ääressä, johdatti Kapteeni Pötsi miehistöineen lapset laululeikkien avulla etsimään kadonnutta aarretta. Vaiherikkaan matkan jälkeen aarre löytyi hieman jännittävästä paikasta, nimittäin luolan onkalosta. Arkusta löytyi kultaa, timantteja, koruja ja simpukoita. Aarteen etsijät palkittiin lopuksi omilla kultakolikoilla.
”Kun aikuisille oli suunnattu oma ohjelma pystyi luottamaan että lapsista huolehditaan sillä aikaa”
Lasten etsiessä merirosvojen aarretta oli vanhemmille vertaishetki toisaalla. Vertaistunnin mahdollistivat kaksi leijonaemoa, jotka aikaisin aamusta olivat kömpineet autoon ja ajelleet pari sataa kilometriä kuulostelemaan oululaisten erityisperheiden vanhempien tuntoja. Annetun palautteen perusteella yhden tunnin mittainen vertaishetki oli useammalle vanhemmalle liian lyhyt.
Ohjatun toiminnan lisäksi lapset saivat purkaa ylimääräistä energiaa Vauhtiviidakossa tai rauhoittua satukirjojen ääressä. Eräälläkin sohvalla kolme opiskelijaa luki tarinoita viidelle Satusiemenelle. Tarinoiden katveessa nautittiin myös satumainen lounas, jossa tarjolla oli monenmoista Punahilkan paremmasta keitosta, lohikäärmesämpylöihin ja Mummoankan mokkapaloihin. Kokemuksia päivästä kyseltiin lapsilta tähtikartan avulla. Jokainen saari sai ison läjän tähtiä ja kirjoitettua palautettakin saatiin: ”pupulla oli kivaa vauhtiviidakossa”, ”kaikki oli hauskaa” ja ”paras tapahtuma ikinä”.
Palautteen tuomaa voimaa ja oppimista pitkin matkaa
”Mitä sitten opin? Sen, että aina kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Että elämä yllättää välillä takavasemmalta. Mutta vastoinkäymisistä ja yllätyksistä selvitään. Luovuudella ja yhteistyöllä. Sen, että kaikkea ei tarvitse ottaa niin hemmetin vakavasti: täytyisi muistaa säilyttää lapsen uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus. Myönteisen asenteen voima. Emme sittenkään ole niin erilaisia. Ja vaikka tekemistä oli paljon, uskon, että lasten vilpitön ilo palkitsi meidän kaikkien uurastuksen. Kiitos, että saimme olla mukana!”
Opiskelijat ja kaikkien järjestävien tahojen edustajat kokoontuivat päivän päätteeksi purkamaan päivän kokemuksia. Tunnelma oli käsin kosketeltavan herkkä, muutama kyynelkin näkyi silmäkulmissa. Tapahtumapäiviä toisinaan kritisoidaan siitä, että ne eivät tuo perheille jatkuvaa tukea, eivätkä vie tukea sinne missä sitä kaivataan. Näin toisaalta onkin, mutta se ei tee päivän kokemuksista kenellekään vähemmän tärkeitä. Päivän koettiin antaneen tukea niin jaksamiseen perheenä kuin vanhempana. ”Lisää samanlaisia juttuja kaivataan”.
Katja Nurmi
toimintaterapeuttiopiskelija
Hyvinvoiva Perhe HYPE –hankkeen työntekijät
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun
Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→