Tämä blogikirjoitus on osa Aikuisten iltakahvit -blogisarjaa. Aikuisten iltakahveilla käsitellään erityiseen arkeen ja parisuhteeseen liittyviä teemoja. Ensimmäisen blogikirjoituksen aiheena on ARKI.
Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen, traumaan tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan. Voidaan siis ajatella, että resilienssi on muutosten ja haasteiden kanssa kanssa toimeen tulemista.
Resilienssi- sanaa on suomennettu joustavuudeksi, pärjäävyydeksi, sopeutumis -ja palautumiskyvyksi, muutosjoustavuudeksi ja kestävyydeksi.
Resilienssi tehtävänä helpottaa sietämään arjen epävarmuutta, ja se auttaa luottamaan siihen, että selviämme tästäkin haasteesta.
Resilienssi ei ole kuitenkaan aina samanlaisena pysyvä ominaisuus. Ihminen voi olla resilientti jollakin elämänalueella ja toisella taas ei. Resilienssin tasot voivat vaihdella jopa päivittäin.
Jotta oppisimme ymmärtämään omaa mielen joustavuutta ja sen merkitystä arkeen, on tärkeä tiedostaa, että resilienssi on ominaisuus, jota voi harjoittaa ja vahvistaa. Voimme vaikuttaa kykyymme suhtautua odotettuihin tai odottamattomiin vastoinkäymisiin.
Mitä resilienssi ei ole?
Resilienssillä ei tarkoiteta pelkästään sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta, koska jokaisella ihmisellä on murtumispisteensä.
Resilienssi siis ei ole loputonta positiivisuutta tai pohjatonta sinnikkyyttä, se ei ole stressin puutetta, vaan kykyä huolehtia hyvinvoinnista myös vastoinkäymisten aikana.
Lempeintä resilienssin vahvistamista on hakea apua ja luottaa myös muihin ihmisiin. Itsestä huolehtiminen on paitsi kaikkien oikeus ja itsearvo, myös koko perhettä vahvistava teko.
Mitä on Resilienssi erityisessä arjessa?
Erityinen vanhemmuus ei kysy haluatko ottaa sen vastaan. Se voi tulla elämään yhtäkkiä tai pikkuhiljaa, muuttaen koko perheen rooleja, rutiineja ja ajankäyttöä. Se voi tuoda elämän täyteen huolta, mutta se myös antaa ja opettaa paljon.
Erityisen arjen tasapainon löytyminen voi kuitenkin vaatia hieman työtä ja tietoisia valintoja. Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.
Miten vanhempi voisi sitten vahvistaa perheen arjen resilienssiä?
Vanhempien on tärkeää vahvistaa tunnetta omasta perheestä, siitä, että te jokainen muodostatte ainutlaatuisen porukan, teidän tiiimiinne. Voit vahvistaa perheenne reslienssiä pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistasi.
Mikä on teidän perheen juttu, jota teette mielellänne yhdessä? Onko se retkeily, mökkeily, lemmikin parissa ajan viettäminen tai yhteiset leffaillat. Tykkäättekö kuunnella musiikkia tai katsoa jotain tv-ohjelmaa aina yhdessä?
Kehittäkää ja nimetkää omia perheen rituaaleja. Ne voivat olla yhteistä tavallista ja arkista tekemistä, mutta erityisen arjen tiimellyksessä niitä ei välttämättä huomata.
Kun havaitsette jonkin tällaisen asian, jonka äärelle perheenne yhdessä mielellään kokoontuu, vahvistakaa sitä.
Perheen resilienssiä tukee myös spontaanius ja uteliaisuus. Ne ovat mielen hyvinvoinnin kulmakiviä. Näyttämällä esimerkkiä luottavaisen uteliaasta suhtautumisesta arkeen, tuet lapsesi tapaa suhtautua maailmaan.
Resilienssiä vahvistaa myös myönteinen puhe lapsista ja itsestä. Tunnetaitojen avulla voit vaikuttaa merkittävästi lapsen tapaan suhtautua ja hyväksyä itsensä.
Salla Jämsén
Kirjoittaja toimii vastaavana perhetoiminnan kehittäjänä Oulun seudun omaishoitajien Hyvinvoiva Perhe -toiminnassa. Lisätietoa aiheesta löytyy Oulun seudun omaishoitajat ry:n menetelmäsivustolta www.hyvinvoivaperhe.fi.
Lähde: Soili Poijula, Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. 2018.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt.Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo.Continue reading→
Erityismuskarissa voi kokea yhdenvertaisuutta
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. ”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.”Continue reading→
Rautiot tuovat iloa erityisen arjen keskelle
Mari ja Timo Rautio kertovat työnsä merkityksen vahvistuvan nähdessään lasten riemun. Lapset saattavat tulla musiikkiryhmiin paikalle väsyneenä, mutta ovat lähtiessään täynnä energiaa. Mieleenpainuvia hetkiä ovat Marille ja Timolle ne, kun sekä lapset että vanhemmat ovat aidosti läsnä. Musiikkiharrastus on yhdistänyt erityislasten vanhempia. Timo kuvailee, että vaikka maailmassa on paljon ikäviä asioita, mikään ei ole sillä hetkellä leikkiä ja laulamista tärkeämpää.Continue reading→