On ollut erikoinen kevät ja kummallinen aloitus tälle vuodelle – perinteisesti tässä vaiheessa vuotta suunnitellaan innolla kesäaikaa ja loppuvuoden tapahtumia ja tapaamisia. Nyt tilanne on.. no, ainakin se on erilainen ja jollakin tavalla varovaisempi, kuin vielä viime vuonna tähän aikaan. Pikkuhiljaa ja hieman haparoiden me olemme kuitenkin siirtymässä poikkeusajasta ja raskaista rajoitustoimista takaisin arkeen.
Kevääseen mahtuu monia uusia kokemuksia ja myös monia uusia kohtaamisia, vaikka ne ovatkin tapahtuneet etänä, verkossa, virtuaalisesti. Yksi ilonaiheista tänä keväänä ovat olleet ne lukuisat yhteydenotot, joissa tietoa on vaihdettu ihmisten kanssa digitaitojen viidakossa. Hyviä vinkkejä ja käyttökokemusten tuomaa tietotaitoa on jaettu auliisti, säästelemättä. Upeaa yhteisöllisyyttä ja jeesiä kaverille on kevään aikana löytynyt yli sektorirajojen.
Kohtaaminen on saanut tänä keväänä uudenlaisia merkityksiä, ja etätapaamiset ovat tulleet monelle tutuksi. Virtuaalinen kohtaaminen on tehnyt mahdolliseksi myös tapaamiset, jotka eivät olisi välttämättä laisinkaan toteutuneet normaalioloissa. On opeteltu ja opittu uusia keinoja yhteydenpitoon ja varmasti taidoista on hyötyä jatkossakin. Ihmisiä jututtaessani olen kuullut yhden, jos toisenkin kommentin siitä, että ajassa on ollut paljon hyvääkin: elämä on rauhoittunut ja on ollut aikaa keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin.
Kevään aikana olemme saaneet kokea myös sen, kuinka tärkeää meille onkaan kontaktit muihin ja toisen ihmisen läheisyys. Se ei aina ja automaattisesti olekaan itsestäänselvyys. Niin se vain on, että me tarvitsemme toisiamme ja läheisiä kontakteja, kosketustakin.
Iloa ja aurinkoa jokaiselle kesään! Tavataan toisiamme turvallisesti ja pidetään huolta itsestämme ja läheisistämme.
Annemari Eskola
Toiminnanjohtaja
Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry
Oulun kehitysvammaisten Tuki ry Facebookissa
Yhdistyksen viestintätyöryhmä on pyytänyt vuoden teemasta ”Iloa ja inhimillisiä kohtaamisia” vieraskynäkirjoituksia blogiin, joita julkaistaan yhdistyksen blogissa vuoden kuluessa.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Hyvinvointia arkeen
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia.Continue reading→