Satua kohti kun kuljetaan,
kaikki valppaina kuunnellaan.
Aallot ja tyrskyt vievät satujen saarille,
siellä sateenkaari taipuu veikeälle kaarelle.
Astutaan rantaan, märkään santaan,
jääkö hiekkaan jälki jalan,
kohta kertoa alan…
Mitä ihmeitä nähdä voit saarella satujen,
tanssia lintujen, kauniiden keijujen.
Kuulla voit loiskauksen aallokosta,
oliko neitonen meren vai tuliko ääni sammakosta.
Sihahdus, pihahdus, hönttöfantin törähdys,
jatkuu matkamme vielä, kunnes tulee pysähdys.
Keskellä saarta on puu täynnä taikaa,
ihmetellään hetki, käytetään aikaa.
Puussa on runko, vahva ja ylväs,
mielessä käy onko se satulinnan pylväs?
Rungosta oksat aurinkoon kurkottaa,
sateenkaari oksille ripottelee taikojaan.
Oksat keinuvat tuulessa, tanssivat lintujen laulussa,
nauraen odottavat auringon halausta.
Taikapuu keskellä satujen saarta, ihailee siis värikästä
sateenkaarta.
Aurinkoa halaa ja tiirailee salaa,
eläimiä, merenneitoja, keijuja hentoja,
puhaltaa tuleen tähtipölyn lentoa!
Aamumme alkoi Taikatorilta,
siellä Tilanteen haltijat tekivät taikoja.
Näyttivät suunnan Taikataimille,
osoittivat reitin Luovuuden luodolle.
Satusiemenet pienet lähtivät soutamaan,
kohti ihmeellistä satujen poukamaa
Aarresaarelle luotsasi Kapteeni Pötsi.
Pötsin arkussa kimaltavia aarteita,
Luovuuden luodolla kasvoi taikapuita.
Satu-voimaeläimet löytyivät helposti aivan,
siili näki kalliolta merirosvolaivan.
Kiitokset kuuluvat kaikille teille,
ihmeellisille, upeille, elämän aarteille!
Hanna-Leena Pellikka
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo. Continue reading→
Erityismuskarissa voi kokea yhdenvertaisuutta
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. ”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.” Continue reading→
Uusia Polkuja työhön ja elämään -hanke on päättymässä onnistuneesti
Erityislasten vanhempien hyvinvoinnin, osallisuuden ja työllistymisen tukemiseen on kehitetty Mun Polku -työhönvalmennus. Työhönvalmennuksen avulla vanhemmat saavat vahvistusta omiin voimavaroihin ja työvalmiuksiin ja voivat löytää oman polun kohti työelämää tai opiskelua. Nyt toivomme, että valmennusmalli saadaan juurrutettua Suomeen ja toimintaa järjestettäisiin erityislasten vanhemmille myös jatkossa. Continue reading→
Omaishoidosta selkokielellä
Julkaisimme kaksi esitettämme selkokielellä. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on vielä helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin yleiskieli. Tekstin selkomukautti Sanna-Leena Knuuttila. Selkotaiton teki Viivi Waris. Selkokeskus on myöntänyt kummallekin esitteelle selkotunnuksen. Continue reading→
Reiskan corner
Tässä juttusarjassa yhdistyksen Jousi-hankkeen perhetoiminnan kehittäjä Tuukka Reinikainen jakaa ajatuksia työstään pohdiskelevalla otteella. - No niinhän siinä lopulta kävi. Onnellisesti. Synkähköjen rahoituksellisten tulevaisuudennäkymien sumentama horisontti vaihtui kevään korvalla valaistuksi valtatieksi kohti uuden luomista ja kehittämistä. Yhdistys voi tästedeskin tarjota tietoa, tukea ja toimintaa erityislapsiperheille, ei vain yhden vaan peräti kahden hankkeen voimin. Continue reading→
Ammattilainen, tunnistatko erityislapsiperheen asiantuntijuuden omaan arkeensa?
On meidän ammattilaisten vastuulla tehdä perheiden omaa asiantuntijuutta näkyväksi ja luoda kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen hetkiä myös toisten ammattilaisten läsnä ollessa. Continue reading→
Voitaisiinko vähemmistöstressin avulla tehdä näkyväksi erityislapsiperheitä syrjiviä rakenteita?
Erityislapsiperheissä tunnistetaan yksittäisiä erilaisia syrjiviä tilanteita ja kokemuksia. Toistuvien eriarvoisuutta tuottavien kokemusten näkeminen suurempana kokonaisuutena, voisi kasvattaa tietoisuutta oman ja perheen kuormittumisen syistä. Continue reading→