Melko lailla tasan 10 vuotta sitten tapasimme Minnamarian ja Marja-Liisan kanssa näissä samoissa merkeissä. Juhlajulkaisua varten tarvittiin kuulla näiden perustajajäsenien mietteitä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kasvusta ja kehityksestä senhetkisiin mittoihin. Nyt 10 vuotta myöhemmin tilanne on sama: missä yhdistys on nyt, mitä on saatu aikaan ja mitä vielä halutaan tavoitella?
Kokoonnumme jälleen Ommaiskortteerissa, tällä kertaa Isokatu 47:ssä. Ommaiskortteeri on nykyään auki joka arkipäivä klo 10-14, jolloin sinne voi tulla piipahtamaan, hakemaan tietoa tai tapaamaan yhdistyksen henkilökuntaa. Ommaiskortteeri on helposti saavutettavissa, sillä tilat ovat katutasossa ja esteettömät kaikille tulijoille. Siellä järjestetään monenlaisia tilaisuuksia sekä ryhmätoimintaa. Esimerkkinä voisi mainita ohjelmalliset Ommaiskahvila-tilaisuudet joka toinen keskiviikko, joihin voi tulla hakemaan tietoa, keskustelemaan, virkistäytymään, kahvittelemaan ja tapaamaan muita omaishoitajia.
Ommaiskortteeri nykyisellään muistuttaa sitä Hyvän olon keskusta, josta Marja-Liisa ja Minnamaria haaveilivat 10 vuotta sitten – keskusta, jossa omaishoitaja voisi rentoutua sekä saada tukea ja tietoa elämäänsä varten. Siellä myös eri hankkeiden kehittämät toimintamuodot toimisivat, viihtyisää kahvilaa unohtamatta. Toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen ja vastaava perhetoiminnan kehittäjä Marja-Liisa Kuukasjärvi iloitsevat kauniista, valoisista tiloista, joissa tämänkaltaista toimintaa on mahdollista toteuttaa. Voimanaisia ilahduttaa myös yhdistyksen STEA:lta saama yleisavustus, jonka Oulun seudun omaishoitajat ry on saanut ensimmäisenä omaishoitajien paikallisyhdistyksenä Suomessa. Tämä tuo turvaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuudelle, joka on aikaisemmin ollut liikaakin kehittämishankkeiden rahoituksen varassa. Yhdistys on toiminnallaan pystynyt osoittamaan, että aikaansaannokset ovat olleet pysyviä ja hyviä. Yleisavustuksen myöntäminen on merkittävä asia yhdistyksen perustoiminnan rahoituksen kannalta, joka järjestömaailmassa on aina haastava ja jatkuvasti huolta tuottava asia.
Pohdimme yhdessä merkittävimpiä kehitysaskeleita viimeisen 10 vuoden ajalta. Marja-Liisa ja Minnamaria nostavat esille kaksi 5-vuotista kehittämishanketta vuosina 2012-2016: Ihimisen Lähelle ja Etäomaispuoti. Alueellista toimintaa pystyttiin vahvistamaan ja tuomaan esille etäomaishoivailmiötä. 5-vuotisiin hankkeisiin ei nykyään juuri myönnetä rahoituksia, mikä tekee näistä hankkeista harvinaisia. Yhdistyksen työntekijämäärä oli vuosina 2014-16 suurimmillaan: 12 henkilöä. Sillä työntekijämäärällä ehdittiin olla monessa mukana. Ihimisen Lähelle –toiminnalle myönnetyn toiminta-avustuksen (2017-2019) turvin yhdistys näkyy Oulun lisäksi voimakkaasti myös ympäristökunnissa, missä järjestetään Ommaiskahvilatoimintaa, infotilaisuuksia ja koulutusta omaishoitajille.
Entiset omaishoitajat ovat vahvasti mukana yhdistyksen toiminnassa Vertaisvoimaa-hankkeen toiminnan tuloksena. He muodostavat vapaaehtoistoimijoiden ydinjoukon ja entisiä omaishoitajia tuetaan aktiivisesti Katse huomiseen –kerhossa sekä myös Elämäniloa-kursseilla. Kurssimallia on myyty liki kymmenelle järjestäjätaholle. Vapaaehtoistoiminta kaikkinensa on monipuolistunut ja vahvistunut viime vuosina.
Lapsiperheet on saatu mukaan yhdistyksen toiminnan piiriin Hyvinvoiva Perhe HYPE-hankkeen myötä. Viimeisten vuosien aikana on tehty paljon työtä, jotta ihmisten tietoisuus omaishoitajuuden monimuotoisuudesta kasvaisi. Lapsiperhetoimintaa tullaan jatkossa tukemaan myös erityislapsiperhetyön avulla, sillä pian starttaa Erityistä Energiaa -hanke (2017-2020) STEAn rahoittamana. Tarve erityislapsiperhetyöhön on noussut vahvasti näkyviin yhdistyksen toiminnassa. On havaittu selkeä tarve kohdennettuun tukeen myös niille erityislapsiperheille, jotka eivät saa omaishoidontukea.
Imagoa ja visuaalista ilmettä on uudistettu helpommin lähestyttäväksi, iloiseksi ja positiiviseksi, mistä on saatu runsaasti kiitosta. Yhdistys on myös lähtenyt mukaan some-maailmaan ja sen kautta tavoittanut uusia ihmisiä. FB-sivuilla on yli 800 tykkääjää.
Yksi merkittävimmistä kehitysaskelista viime vuosina on ollut yhteistyön syntyminen Oulun kaupungin kanssa omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellisen toimintatavan muodossa, tämäkin kehittämishankkeen tuloksena. Malli muodostuu Ommaisraati-keskustelutilaisuuksista sekä omaishoidon yhteistyöfoorumeista. Ommaisraati-keskustelutilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki omaistaan hoitavat ja ajankohtaisista omaishoidon asioista kiinnostuneet, omaishoitajien parissa työtä tekevät ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä luottamushenkilöt. Terveiset keskustelujen annista viedään aina tiedoksi Omaishoidon yhteistyöfoorumiin eli Oulun kaupungin päättäjille omaishoidon kehittämiseksi. Yhdistystä muistettiin Oikeusministeriön jakamalla Demokratiapalkinnon kunniamaininnalla kehitetyn toimintamallin johdosta. Minnamaria ja Marja-Liisa haluavat erityisesti kiittää laajoja yhteistyöverkostoja ja lukuisia yhteistyökumppaneita. ”Verkostomme ovat laajat ja todellinen voimavara yhdistykselle. Yhdessä saamme aikaan enemmän, kun kaikilla on sama tahto tehdä hyvää”, painottavat naiset. Tässä yhteydessä on mainittava myös loistavat ja innostuneet työntekijät, hallitus ja vapaaehtoiset, jotka kaikki ovat vuosien varrella olleet yhdistyksen toiminnan kantava voima.
Sote-uudistuksen myötä edessä on uusia haasteita. Marja-Liisa ja Minnamaria kokevat, että odotukset järjestöjä kohtaan ovat kasvaneet. Järjestöjen odotetaan kehittyvän palveluntarjoajina. Palvelumuotoilusta Oulun seudun omaishoitajat ry:llä on jo kokemusta. Omatoimi-hankkeen tuloksena syntyi Kotikuntoutusmalli, ja vuonna 2008 perustettu Hilipakka Palvelut Oy myi kotikuntoutuspalveluaan Oulun kaupungille vuosien ajan. Hilipakka myytiin ensin osittain ODL:lle, joka osti sen kokonaan 2014. Kotikuntoutusmalli on edelleen käytössä ja kaupunki ostaa palvelua nykyään ODL:ltä.
Tästä on hyvä jatkaa. Yhdistys on mukana maakunnallisessa omaishoidon kehittämistiimissä ainoana Pohjois-Pohjanmaan järjestöedustajana. Sillä on mahdollisuus vaikuttaa, toimia ja ottaa oma paikkansa myös mahdollisesti palveluntarjoajana. Ommaiskortteeria omaishoitajien Hyvän olon keskuksena tulee laajentaa. Siellä voisi olla mukana esimerkiksi eri alojen palveluyrittäjiä. Marja-Liisa ja Minnamaria uskovat, että kotiin vietävillä kotona asumista tukevilla palveluilla on merkittävä rooli tulevaisuudessa. Työtä tehdään edelleen omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä.
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Osallistu toimintamme kehittämiseen!
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)! Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt. Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo. Continue reading→