Muutama vuosi sitten Ommaiskortteerilla vieraili nuori omaishoitaja, down-tyttären äiti, joka toi keskustelussa suoraan esille erään tärkeän asian: yhdistyksellä ei ole mitään tarjota lapsiperheille, joissa on erityislapsi. Yhdistyksen tarjoama toiminta oli enemmän sopivaa eläkeikäisille ihmisille. Tämä oli valitettavasti täyttä totta. Pitkään omaishoitajayhdistys miellettiinkin ikäihmisten yhdistykseksi. Toki ohjausta, tukea ja neuvontaa annettiin kaikille avuntarvitsijoille riippumatta heidän iästään, mutta enimmäkseen yhteiskunnassa ajateltiin yleisesti, että omaishoitajat ovat jo eläkeiän saavuttaneita tai pian siinä vaiheessa olevia henkilöitä. Oulun seudun omaishoitajat ry on jo pitkään yrittänyt muuttaa tätä käsitystä. Omaishoitotilannehan voi tulla ihmisen elämään missä vaiheessa tahansa.
Vuonna 2014 yhdistys sai rahoituksen hankkeeseen, joka kohdistui lapsiperheisiin, joissa on erityistä tukea tarvitseva alle 18-vuotias lapsi tai nuori. Tämän hankkeen toiminnan avulla on kyetty paremmin laajentamaan yleistä käsitystä omaishoitajuudesta ja Oulun seudun omaishoitajat ry on saanut ravistettua eläkeläisyhdistyksen viitan harteiltaan. Hyvinvoiva Perhe HYPE-hankkeen vauhtiin polkaisemalla toiminnalla haluttiin tukea niin vanhemmuutta kuin koko perhettä huomioimalla myös erityislapsen sisarukset. Sanna Kämäräinen, alussa mainittu omaishoitajaäiti, on ollut mukana toiminnassa alusta asti ohjausryhmän jäsenenä. Perhe on myös osallistunut tuetulle lomalle Kalajoella, saanut kuunnella hyviä luentoja ja vastaanottaa lakineuvontaa. Sanna mainitsee vielä Hietasaaren kesätapahtumat mukavina tilaisuuksina. Tärkeää on ollut tieto siitä, että on mahdollisuus osallistua ja saada tukea. Ommaiskortteerille on ollut hyvä fiilis mennä ja tavata työntekijöitä.
Omaishoitotilanne tuli Sannan perheeseen yllättäen: esikoisena syntynyt Veera-tytär on down-lapsi, joita syntyy Suomessa vuosittain n. 70. Veeran elämän ensimmäiset kolme kuukautta kuluivat sairaalassa, kun downin oireyhtymään niin usein kuuluva sydämen rakennevika aiheutti sydämen vajaatoimintaa, joka oli leikkauksella korjattava Helsingissä asti. Kotiin päästyä huolta aiheutti Veeran syöminen, hän kun ei sairaala-aikana ollut oppinut imemään nenä-mahaletkun huolehtiessa ravinnonsaannista. Vähitellen elämä kuitenkin normalisoitui suhteellisen tavalliseksi lapsiperheen arjeksi. Pikkuveli Arttu syntyi pian Veeran jälkeen ja elämä rullasi eteenpäin. Omaishoitajuus ei ollut Sannalle ollenkaan selvä asia. Veeran hoito pienenä oli aika lailla samankaltaista, kuin muidenkin samanikäisten pienokaisten. Vasta myöhemmässä kehitysvaiheessa erot kehitysvammaisen Veeran ja esimerkiksi terveen veljen välillä korostuivat. Sanna alkoi saada omaishoidon tukea Veeran ollessa n. 10-vuotias koululainen. Kasvaminen ja tunnistautuminen omaishoitajaksi ottaa aikansa, samoin kasvu siihen, että on valmis ottamaan apua vastaan ja hyväksymään ajatuksen, että minun tyttäreni onkin yhtä vammainen kuin muut down-lapset, ja että on hyvä ottaa vastaan palveluita myös ennaltaehkäisevässä mielessä oman jaksaminen kannalta.
Sannan omaishoidon vapaapäivien ajaksi Veera menee Paussiin, kaupungin tilapäishoitoyksikköön. Sannalla on viisi vapaapäivää kuukaudessa, mutta ne eivät aina toteudu kokonaisuudessaan joka kuukausi. Varsinkin kesäisin vapaapäiviä on hankala saada järjestymään. Kuormittavimmaksi Sanna kokee asioiden koordinoinnin. Jos esimerkiksi Veera sairastuu, siitä on ilmoitettava useisiin eri paikkoihin päivän uudelleen järjestämiseksi. Nykyään 17-vuotias Veera tarvitsee edelleen paljon ohjausta ja huolenpitoa päivittäin. Hän käy koulua Luovilla. Tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan Veera saisi tuetun palveluasumispaikan ja pääsisi käsiksi itsenäiseen elämään. Veeralla on kaksi pikkuveljeä ja pikkusisko ja sisarusten mielestä Veera on hyvä tyyppi. ”On OK olla erilainen”, sanoo Ville 10v.
Sanna Kämäräistä haastatteli Leena Welling
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Osallistu toimintamme kehittämiseen!
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)!Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.Continue reading→