Oulun seudun omaishoitajat ry:ssä on viime vuodet tehty tunnetuksi ilmiötä nimeltä etäomaishoitajuus. Etäomaishoitaja on henkilö, joka auttaa ja pitää huolta etänä läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Hyvin tyypillisesti etäomaishoitaja on esimerkiksi keski-iässä oleva tytär, joka huolehtii iäkkäistä vanhemmistaan toiselle paikkakunnalle. On arvioitu, että Suomessa n. 65 000 henkilöä hoitaa ja avustaa etänä läheistään.
Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt ja Oulussa asuva Kaarina Blomster on jo lähes 20 vuoden ajan huolehtinut Kemissä asuvasta äidistään. Niin kuin omaishoitajuus yleensä, etäomaishoitajuuskin tulee hyvin usein elämään vähitellen. 90-luvulla Kaarinan perheessä tapahtuneiden kuolemantapausten johdosta leskeksi jääneen ja jo aikaisemminkin sairaalloisen äidin kunto heikkeni ja vähitellen Kaarina huomasi olevansa tilanteessa, jossa häntä tarvittiin vähän joka suuntaan. Äiti kaipasi apua Kemissä, töissä oli kiireistä ja vaativaa, aikuistumassa olevat nuoret tarvitsivat äitiä ja lapsenlapsiakin alkoi tulla. Äidille järjestettiin apua ensin kotiin, sitten siirryttiin palvelutaloon ja nyt viimeiseksi jo 90-vuotias äiti on saanut paikan tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Voimme vain kuvitella, mitä kaikkea on Kaarinalta vaadittu vuosien varrella, kun huolta on kannettu ja asioita järjestetty 100 km päästä. Vaikka äiti saa nyt apua ympärivuorokautisesti, jatkuva huoli ei ole poistunut mihinkään. Äiti ikävöi omaisiaan ja kaipaa kotiinsa, sillä päivät ovat pitkiä jatkuvaa hoivaa tarvitsevalle vanhukselle. Kaarina on hyvin tyytyväinen SPR:n ystäväpalvelun kautta saadun vapaaehtoisen ystävän avusta ja seurasta. Jo usean vuoden ajan tämä ystävä on käynyt äidin luona auttelemassa ja seuraa pitämässä ja tullut tutuksi myös Kaarinan kanssa. Nykyään Kaarina käy äidin luona kerran viikossa ja onkin sillä reissullaan sitten koko päivän. Yhteydenpito äitiin ei enää onnistu puhelimitse.
Kaarina iloitsee siitä, että välit äidin ja muiden sisarusten kanssa ovat aina pysyneet hyvinä. Äidin luona vieraillaan vähintään kolme kertaa viikossa, kun muutkin sukulaiset ja vapaaehtoinen ystävä ovat apuna. Apua ja tietoa on saatu kunnan virkailijoilta, kun vain on osattu oikeaan numeroon soittaa. Kaarina on ollut mukana Etäomaispuoti-hankkeen (2012-2016) alusta lähtien Oulun seudun omaishoitajat -yhdistyksen toiminnassa. Nykyään hän käy säännöllisesti etäomaishoitajille tarkoitetussa ryhmässä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa Ommaiskortteerilla. Vertaistuki ja kokemusten vaihto on tärkeää. Etäomaishoitajien Facebook-ryhmä on myös tullut tarpeeseen hädän hetkellä.
Näitä kokemuksiani äidin hoitajana en vaihtaisi pois, Kaarina kertoo. Tämä on ollut elämänrikkautta, vaikka monta kertaa onkin ollut hätä siitä, miten asiat saadaan järjestetyksi. Hän toivoo, että etäomaishoitajat otettaisiin huomioon yhtenä omaishoitajaryhmänä ja heidän talouttaan tuettaisiin esimerkiksi verohuojennuksilla ja työelämän joustoilla. Etäomaishoitajalle kun saattaa tulla melkoinen määrä matkustuskilometrejä vuoden aikana. Kaarinan kulkema 100 km on vielä lyhyt matka, kun sitä vertaa niiden etäomaishoitajien etäisyyksiin, joiden huolehdittava omainen asuu jopa toisessa maassa. Kaarinaa mietityttää myös se, kuinka nykyään halutaan panostaa siihen, että vanhukset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Se on toisaalta hyvä asia, mutta taas toisaalta se ei poista sitä turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä, jota yksin asuvat vanhukset tuntevat tyhjässä kodissa. Omaishoitajien tulisi pitää hyvää huolta itsestään, Kaarina muistuttaa. Voimat loppuvat vaatimusten keskellä, jos huolehtiminen myös omista tarpeista unohtuu.
Kaarina Blomsteria haastatteli Leena Welling
Ps. Kaarinan äiti nukkui pois varhain aamulla 19.11.2017.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Nuku nuku omaishoitaja
Nuku nuku nurmilintu. ”Nuku omaishoitaja silloin, kun hoidettava nukkuu.” Vaikka hyvää tarkoittavan neuvon antaja olisi itsekin kärsinyt unihaasteista niin tilanteet ovat yksilöllisiä ja joskus mutkikkaita.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Osallistu toimintamme kehittämiseen!
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)!Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.Continue reading→