Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista.
Lakisääteisiä vapaita voi kerryttää enintään puolen vuoden ajalta. Niitä ei voi käyttää etukäteen eikä siirtää seuraavalle vuodelle – vapaat on pidettävä seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
Lakisääteisten vapaiden lisäksi omaishoitajalle voidaan myöntää harkinnanvaraisia vapaita, jotka perustuvat yksilölliseen arviointiin. Näitä voi saada enintään neljä vuorokautta kuukaudessa. Harkinnanvaraisia vapaita ei voi kerryttää eikä siirtää toiseen kuukauteen.
Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella lakisääteisen omaishoidon vapaan asiakasmaksu on 12,80 €/vrk. Maksua ei peritä, jos vapaa toteutetaan sijaisen palkkausavustuksella.
Vapaiden toteutustavat
Sijaisen palkkausavustus
Omaishoitajan vapaan aikana sijaisena voi toimia esimerkiksi omaishoitoperheen täysi-ikäinen sukulainen tai ystävä. Hyvinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaisella on samanlainen eläke- ja tapaturmavakuutusturva kuin omaishoitajalla. Sijaiselle maksettavan palkkausavustuksen summa määräytyy hoitoisuusluokan mukaan: Hoitoisuusluokka 1: 128,85 €/vrk tai Hoitoisuusluokka 2: 161,08 €/vrk.
Perhehoito
Omaishoidon vapaan ajaksi hoito voidaan järjestää perhehoitajan kotona. Vaihtoehtoisesti kiertävä perhehoitaja voi tulla hoitoa tarvitsevan kotiin omaisen vapaiden ajaksi. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisesti. Kaksi osavuorokautista hoitovuoroa perhehoitajan kotona vastaa yhtä lakisääteistä vapaapäivää. Osavuorokautisen hoidon kesto on klo 8–20: enintään 10 tuntia ja klo 20–8: enintään 12 tuntia.
Vuorohoito
Omaishoidon vapaan ajaksi hoito voidaan järjestää ympärivuorokautisena hoitona hyvinvointialueen määrittelemässä palvelukodissa tai lyhytaikaisena laitoshoitona. Hoito voi kestää yksittäisiä vuorokausia tai pidemmän jakson.
Palveluseteli
Osassa kunnista omaishoidon vapaan järjestämiseen voi käyttää palveluseteliä. Kysy lisää omalta palveluohjaajaltasi.
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
Hae järjestöavustajaksi merkitykselliseen työhön Ouluun
Haemme Oulun seudun omaishoitajat -yhdistykseen osatyökykyistä tai alle 29-vuotiasta, työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä osa-aikaiseen työsuhteeseen, järjestöavustajan tehtäviin. Työpaikka on osa STEA:n Paikka auki -ohjelmaa, jolla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hakijan tulee olla joko 18–29-vuotias työelämän ulkopuolella oleva nuori henkilö, jolla on vain vähän työkokemusta, tai osatyökykyinen henkilö.Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Pidä huolta aivoistasi
Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→