Oululaisen Lidia Harjun kaksoissisar, Olga, asuu halvaantuneena Volgogradissa. Venäjällä, jossa ei ole kunnon sosiaaliturvaa, vammautuneista ja vanhuksista huolehtivat sukulaiset. Olgalla ei ole ketään, joka kykenisi häntä turvallisesti ja säännöllisesti hoivaamaan ja auttamaan päivittäisissä toimissa. Lidia-sisaren huoli ja hätä on kova, sillä ilman maahanmuuttoviranomaisen myönteistä päätöstä Olga ei voi tulla Lidian luokse, vaikka molemmat sitä hartaasti toivoisivat. Lidia on sisarensa etäomaishoitajana toiseen maahan.
Kaksostytöt Lidia ja Olga syntyivät vuonna 1952. Tyttöjen yksinhuoltajaäidin tehdessä kolmivuorotyötä rautateillä tytöt viettivät lapsuutensa ajan tapaan valtion hoivissa, internaatissa. Elämä toi Lidian Ouluun, jossa hän on asunut ja toiminut yrittäjänä jo yli kaksikymmentä vuotta. Olga asui Venäjällä, kunnes sairastui aivoverenvuotoon vuonna 2005. Lidia lähti välittömästi katsomaan sisartaan.
Oli selvää, että Venäjällä Olgalla ei olisi toipumisen mahdollisuuksia. Olga saikin viisumin Suomeen ja sisarensa kustantamana hän sai viimein hoitoa yksityisen lääkäriaseman kautta.
Seuraavat kuukaudet Olga kulki Lidian kanssa töissä, viettäen päivänsä Lidian ompelimon takahuoneessa, jonne Lidia häntä hoiti päivän mittaan. Lidia kustansi Olgalle myös fysioterapiaa, jotta tämä kuntoutuisi käveleväksi. Olga oli kuitenkin vaikeasti sairas ja masentunut ja kuntoutuminen oli vaikeaa. Lidian kanssa hän harjoitteli kävelemistä muutama metri kerrallaan.
Kesällä 2006 Olga ystävystyi tuttavansa kautta toisen vammautuneen, pyörätuolissa olevan miehen kanssa. Ystävykset kiintyivät toisiinsa kovin ja pari meni avioliittoon joulukuussa 2006.
Oleskelulupa avioliiton perusteella hylättiin maahanmuuttoviranomaisen toimesta. Molempia puolisoita haastateltiin poliisin toimesta. Olgan mies haettiin haastatteluun sairaalasta, jossa hän oli toipumassa suuresta leikkauksesta eikä lääkittynä ja kipeänä voinut selviytyä haastattelusta hyvin. Hän ei esimerkiksi kysyttäessä muistanut ensimmäisen vaimonsa kuolinpäivää. Olga taas kuulusteltiin ilman tulkkia. Lausunnot molempien perheenjäseniltä ja hoitohenkilöltä eivät muuttaneet poliisien lausuntoa lumeavioliitosta.
Olgan mies kuoli äkillisesti vuonna 2008. Olga jäi asumaan pariskunnan yhteiseen kotiin palvelutalossa. Lidia vietti Olgan luona paljon aikaa ja myös yöpyi siellä hänen apunaan puolisen vuotta, kunnes lopulta hän otti Olgan omaan kotiinsa asumaan.
Olgalle haettiin oleskelulupaa inhimillisiin syihin vedoten. Maahanmuuttoviranomaisen mukaan Olga ei kuitenkaan ollut Lidian hoivasta riippuvainen, vaikka todisteena oli jopa suomalaisen lääkärin lausunto. Olga sai kesällä 2010 käännytyspäätöksen takaisin Venäjälle, jossa vastassa ei tulisi olemaan ketään.
Käännytyspäätöksessä oli ilmoitettu päivämäärä, johon mennessä Olgan tulisi joko omaehtoisesti tai poliisin viemänä poistua Suomesta. Sisarusten hätä oli valtava.
Oulun ev.lut-seurakunnat tulivat avuksi ja Olga piilotettiin. Käännytyspäätökseen koetettiin hakea muutosta. Syyskuussa oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa Venäjälle oli pakko palata. Lidia saatteli sisarensa Volgogradiin, jossa Olga nyt asuu ainoan sikäläisen omaisensa kanssa. Olgan alkoholisoitunut ja vammainen poika ei ole millään tavoin kykenevä hoitamaan äitiään. Lidia voi vain yrittää hakea oleskelulupaa uudestaan. Venäjälle hän ei itse voi pysyvästi palata, sillä täällä Suomessa hänellä on elämä, lapset, lapsenlapset ja työ.
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry antaa Lidia Harjulle Omaishoitajateko palkinnon 9.12.2014. Palkinto jaettiin tällä kertaa kolmen omaishoitajan kesken. Lidian lisäksi palkinnon saavat puolisonsa omaishoitaja Aaro Väyrynen, kahden erityistä tukea tarvitsevan lapsensa omaishoitaja Jaana Kuokkanen. He kaikki saavat 350 euron lahjakortin, jonka voivat käyttää omaan hyvinvointiinsa ja virkistykseensä.
Lidian etäomaishoivatilanne jatkuu. Hänen tarina tulee jatkumaan myös blogissamme.
Jutun on koostanut Annamari Ruddock
Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Hän on yksi heistä.
Kaukana, mutta silti niin lähellä – etäomaishoitaja
Etäomaishoitajuus yleisintä työikäisissä. Suurin osa yli miljoonasta suomalaisesta, jotka huolehtivat läheisestään ilman virallista tukea, ovat etäomaishoitajia. He ovat yleensä työssä käyviä eivätkä useinkaan ajattele olevansa omaishoitotilanteessa. Läheisen sairastuessa, ikääntyessä tai vammautuessa kotona asumiseen tarvitaan usein kotiin tuotavien palveluiden lisäksi omaisia tueksi, jotta arki rullaa.Continue reading→
Minun työpäiväni – viestintäkoordinaattorin työssä
Vietimme 1.11.2016 Etäomaispuoti-hankkeen päätöspajaa. Päätöspajan tunnelmissa kävin mielessäni läpi omaa taivaltani Etäomaispuoti-hankkeessa, jossa olen ollut viestintäkoordinaattorina maaliskuusta 2015 lähtien.Continue reading→
Vuoden omaishoitajateko-palkinnon saajat on valittu
Vuoden omaishoitajateko-palkintojen saajat valittiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Palkinto jaettiin tällä kertaa neljän omais- ja etäomaishoitajan kesken. Palkinnon saivat erityislapsen äiti ja omaishoitaja Sanna Nissilä Oulusta, vaimonsa omaishoitaja Risto Viksted Oulusta, isäänsä hoitanut etäomaishoitaja Merja Puranen Oulusta sekä entinen omaishoitaja ja omaishoitajien ryhmänvetäjä Ritva Peltola Pudasjärveltä. Vuosittainen palkintosumma on kokonaisuudessaan 1000 €, palkinnon lahjoittaa ODL Säätiö.Continue reading→
Kokemuksia etäomaispuodin toiminnasta ja työnohjauksesta
Annamaija Saastamoinen astui eteeni ja kysyi, olinko kuullut etäomaishoitajuudesta? Annamaija toimi Oulun seudun etäomaispuodissa ohjaajana ja oli messuilla kertomassa heidän toiminnastaan. Tämä kohtaaminen oli kuin kohtaloa, sillä olin jo vuosia toiminut ”tietämättäni” alzheimerin tautia sairastavan äitini etäomaishoitajana, mutten tiennyt vertaistukea ym. olevan olemassakaan.Continue reading→
Minun työpäiväni – Etäomaishoivan parissa työskentely
Toinen minun työpäiväni -blogi kertoo työskentelystäni Etäomaispuoti-hankkeessa. Hanke keskittyy etäomaishoivan tunnetuksi tekemiseen ja etäomaishoitajille toiminnan järjestämiseen.Continue reading→
Nyt käynnissä kansallinen vertaistukitutkimus 2016
Tervetuloa vastaamaan kansalliseen kyselyyn verkkopalveluista saadusta tuesta. Tutkimuksella selvitetään internet-välitteisen tuen merkitystä tukea hakevien ihmisten elämässä.Continue reading→
RAY jakoi vuoden 2016 avustukset
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n omaistukitoiminta sekä hanketoiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan Raha-automaattiyhdistys RAY:n tuella. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry sai RAY:ltä vuodelle 2016 omaistukitoimintaan sekä Hyvinvoiva perhe-, Ihmisen Lähelle- ja Etäomaispuoti-hankkeille yhteensä noin 515.000 € rahoituksen. Lisäksi yhdistys sai ensimmäistä kertaa yleisavustusta yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan, avustuksen summa on 108.000 €.Continue reading→
Kun etäomaishoiva muuttuu
Mitä tunteita on mielessä, kun joutuu tekemään päätöksen omaisen muuttamisesta pois kotoa pysyvästi?Continue reading→
Senioriopiskelija, keskellä lämpimän makuista elämää
Minulla oli onni päästä työharjoitteluun järjestöön, jossa on menossa monta hanketta ja niiden myötä monenlaista toimintaa. Järjestön hankkeet liittyvät omaishoitajuuden moniin muotoihin, jotka varmasti mietityttävät jokaista meistä, jossain elämänvaiheessa.Continue reading→
Kaukana, mutta kuitenkin aina lähelläsi
Sillä, että emme ole yksin tai yksinäisiä, on varmasti meille suuri merkitys koko elämämme ajan. Jokainen meistä tietää varmaan miltä yksinäisyys tuntuu. Tämä on myös etäomaishoiva-tilanteissa se tärkein asia hoidettavalle, tunne siitä, ettei ole yksin ja joku on läsnä. Sillä vaikka etäomaishoitajan ja hoidettavan välissä voi olla satoja kilometrejä, on etäomaishoitaja läsnä koko ajan, vaikka he eivät ehkä ole hoidettaviensa arjessa 24/7 fyysisesti paikalla. Huolesta ja toisesta välittämisestä on vaikeaa ottaa lomaa. Continue reading→