Jyrki Katainen tiivisti sen hyvin. Välittämistä eikä välittämisen vastuuta voida ulkoistaa. Suomesta ei saada lämmintä hyvinvointiyhteiskuntaa, jos välittämisen voi ulkoistaa kylmästi maksamalla veroja.
Minulle lämmin hyvinvointiyhteiskunta on sellainen, jossa jokainen välittää lähimmäisestään. Jokainen on valmis antamaan osan ajastaan toisen hyväksi. Jokainen kantaa huolta toisen hyvinvoinnista, yhteiskunnan tehdessä osuutensa.
Tästä syystä esitinkin kirjallisen kysymyksen peruspalveluministeri Huoviselle etäomaishoitajien asemasta kesäkuussa 2014 kysyen mitä hallitus aikoo tehdä, että myös etäomaishoitajien työ tunnustetaan ja että heidän asemansa omaishoitolain mukaisina omaishoitajina vakiinnutetaan.
Yhteiskunnassamme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ikäihmisten tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tavoite on myös julkisen talouden kestävyyden ehdoton edellytys. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty lukuisia lainsäädännöllisiä muutoksia sekä erilaisia toimenpideohjelmia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuoden 2014 alussa toimenpidesuunnitelman iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi. Se koostuu sekä lakimuutoksista että kohdennetusta ohjauksesta, valvonnasta, seurannasta, arvioinnista ja viestinnästä. Suunnitelman keskeinen tavoite on muuttaa iäkkäiden henkilöiden palvelujen rakennetta.
Suomessa asuu noin 65 000 omaishoitajaa, jotka pitävät huolta omaisestaan tai läheisestään etänä, vaikka suurin osa on myös samaan aikaan työelämässä. Etäomaishoitajat tukevat läheistensä kotihoitoa siten, että he voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. He välittävät lähimmäisestään. He antavat osan ajastaan toisen hyväksi ja kantavat huolta toisen hyvinvoinnista. Sitä on lähimmäisen rakkaus.
Kirjallinen kysymys ja peruspalveluministeri Susanna Huovisen vastaus löytyvät kokonaisuudessaan tästä.
Kirjoittanut Esko Kurvinen 11.11.2014.
Suomessa on yli 65000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisistaan etänä. Me tuemme heitä.
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia.Continue reading→
Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä.Continue reading→
Saimme pyynnön ohjata toiminnallinen vertaistukiryhmä omaishoitajille etänä Teamsin kautta. Mukaan sai tulla kuka vaan, joka näkee itsensä omaishoitajana. Ei ollut väliä onko hoidettavana oma vanhempi, puoliso tai lapsi, ja tapahtuuko hoitaminen omassa kodissa, samassa kaupungissa tai edes samassa maassa. Saimme koottua pienen, mutta tiiviin porukan, joka sai kivasti tukea toisistaan seitsemän ryhmäkerran aikana, sekä työkaluja itsestään huolehtimiseen tärkeän tehtävän äärellä.Continue reading→
Hoivatien kotikuntoutus on tarkoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa omaishoitotyön sopimuksen tehneille omaishoitajille ja hoidettaville. Sen tavoitteena on edistää toimintakykyä, hyvinvointia ja kotona jaksamista mahdollisimman pitkään. Kotikäynneillä selvitetään fyysistä jaksamista kuntomittauksilla, testataan muistia ja mielialaa. Testitulosten perusteella annetaan yksilöllistä opastusta arjessa selviytymiseen.Continue reading→
Etäomaishoitajuus yleisintä työikäisissä. Suurin osa yli miljoonasta suomalaisesta, jotka huolehtivat läheisestään ilman virallista tukea, ovat etäomaishoitajia. He ovat yleensä työssä käyviä eivätkä useinkaan ajattele olevansa omaishoitotilanteessa. Läheisen sairastuessa, ikääntyessä tai vammautuessa kotona asumiseen tarvitaan usein kotiin tuotavien palveluiden lisäksi omaisia tueksi, jotta arki rullaa.Continue reading→
Osana toimintaterapian opintojamme saimme iloksemme ohjata etätoimintaterapiaryhmän yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kanssa. Voimaa arkeen!-ryhmämme kokoontui kevättalvella kaikkiaan kuusi kertaa pienellä, mutta aktiivisella kolmen omaishoitajan ja kahden ohjaajan porukalla.
Omaishoitajan arki on erityislaatuista, sisältäen paljon erilaisia velvollisuuksia. Yhtä osallistujaa lainataksemme, omaishoitajan on oltava kuin vapaapalokuntalainen, aina valmiudessa. Toimintaterapiassa tarkastellaan usein asiakkaiden toiminnallista tasapainoa eli sitä, millaisena asiakas kokee arkensa toimintojen jakautumisen – onko arjessa esimerkiksi riittävästi aikaa vapaa-ajan toiminnoille ja levolle, viekö joku toiminta erityisesti aikaa ja voimavarojaContinue reading→
Omaishoidontuen- ja perhehoidon myöntämisperusteet on laadittu yhteistyössä ikäihmisten omaishoitotyön vastaavien -, perhe- ja sosiaalityön ammattilaisten -, omais- ja perhehoitoyhdistysten edustajien toimesta. Myöntämisperusteet, palkkioluokat ja vapaidenpito mahdollisuudet ovat yhtenäistetty. Myöntämisperusteiden hyväksyminen tapahtuu hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunnassa. Päätöksestä tulee erillinen tiedote.Continue reading→
Luonto on mainio mielen ja kehon hoitaja. Jo pienet luonnossa vietetyt hetket virkistävät ja pienentävät stressiä. Yhdessä tekeminen vahvistaa suhdetta läheiseen ja tuo vaihtelua arkeen. Arjen huolet saavat unohtua hetkeksi ja pääset toteuttamaan luovuuttasi. Luonto tarjoaa askarteluun ilmaisia elementtejä. Kävyistä saa aikaiseksi vaikka mitä. Ehkä olet lapsena tehnyt käpylehmiä laittamalla tikkuja kävyn suomuihin jaloiksi.Continue reading→
Haastattelin 82-vuotiasta Reinoa, joka oli ollut vaimonsa omaishoitajana useita vuosia. Hän kertoo seuraavaa:
Heti kun huomasin, että Liisalla taitaa olla joku vakavampi muistiongelma, vein hänet lääkäriin ja siitä päästiin pian jatkotutkimuksiin. Kun Alzheimerin tauti varmistui, päätin huolehtia vaimosta loppuun asti. Se tuntui jotenkin kunniatehtävältä vuosikymmenien yhteiselon jälkeen.Continue reading→