1. 75 % omaistaan hoitavista oli tyytyväisiä yhdistyksen tekemään edunvalvontatyöhön
Edunvalvontatyöryhmä jatkoi työtään ja vuoden aikana tehtiin yhdistyksen edunvalvonta-toimintaa jäsenistölle näkyväksi. Jäsenkyselyssä kysyttiin jäsenistöltä ajatuksia edunvalvontatyön laatuun liittyen. Heistä, joita edunvalvonta oli jollain tavalla koskettanut, 75 % oli tyytyväisiä yhdistyksen tekemään edunvalvontatyöhön. Edunvalvontatyötä tehtiin näkyväksi jäsenistölle myös Kortteeriuutisten kautta; jokaisessa Kortteeriuutisten numerossa kerrottiin edunvalvontatyöryhmän työstä ja roolista, sekä yhdistyksen tekemän edunvalvontatyön erilaisista muodoista.
2. Vapaaehtoistoiminnan kokonaistuntimäärä oli yhteensä 929 tuntia!
Mukaan toimintaan tuli 8 uutta vapaaehtoista. Yhteensä vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 45 henkilöä, joista 9 oli hallituksen jäsentä. Näistä 45 henkilöstä 7 oli miehiä ja 38 naisia. Vapaaehtoisten keski-ikä oli 55 vuotta ja vapaaehtoiset tekivät vapaaehtoistoimintaa yhteensä 529 tuntia. Lisäksi hallituksen jäsenet tekivät 400 tuntia vapaaehtoistoimintaa, jolloin vapaaehtoistoiminnan kokonaistuntimäärä nousee 929 tuntiin.
3. Asiantuntijoina mukana 13 eri verkostossa tai organisaatiossa
Yhdistyksen työntekijöitä oli kutsuttuna lukuisiin eri työryhmiin ja verkostoihin, joissa tehtiin aktiivisesti vaikuttamistyötä omaishoitajien parhaaksi. Omaishoitajien viestiä vietiin eteenpäin muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liiton Työn ja omaishoivan yhteensovittamisen työryhmässä, sekä Vanhustyön Keskusliiton liittovaltuustossa. Yhteistyöpalavereja eri kumppaneiden kanssa pidettiin yhteensä 142 kertaa.
4. Erilaiset omaishoitajaryhmät kokoontuivat yhteensä 185 kertaa
Vuoden aikana Ommaiskortteerissa kokoontui viikoittain monenlaisia omaishoitajien, sekä omaishoitajien ja hoidettavien yhteisiä vertaisryhmiä. Omaishoitajille tutuiksi tulivat niin Ystäväpiiritoiminta, Logo Art, Mindfulness kuin Satuhierontakin. Lisäksi eri puolilla Oulua kokoontui omaishoitajien kuntosaliryhmiä yhteensä 180 kertaa.
5. Tietoa ja tukea jaettiin Ommaiskortteerissa 833 henkilölle
Vuoden aikana soittoja Omaishoitajien palvelevaan puhelimeen, kotikäyntejä ja omaishoitajien sovittuja ohjaus- ja neuvontatapaamisia oli yhteensä 221 kertaa. Ommaiskortteeriin järjestösihteerille tuli 137 puhelua ja kävijöitä Ommaiskortteerissa oli yhteensä 475.
Lisää numeroita löytyy uusimman Kortteeriuutisten pääkirjoituksesta ja vuosikertomuksesta.
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa.Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt.Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo.Continue reading→
Erityismuskarissa voi kokea yhdenvertaisuutta
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. ”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.”Continue reading→