Melko lailla tasan 10 vuotta sitten tapasimme Minnamarian ja Marja-Liisan kanssa näissä samoissa merkeissä. Juhlajulkaisua varten tarvittiin kuulla näiden perustajajäsenien mietteitä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kasvusta ja kehityksestä senhetkisiin mittoihin. Nyt 10 vuotta myöhemmin tilanne on sama: missä yhdistys on nyt, mitä on saatu aikaan ja mitä vielä halutaan tavoitella?
Kokoonnumme jälleen Ommaiskortteerissa, tällä kertaa Isokatu 47:ssä. Ommaiskortteeri on nykyään auki joka arkipäivä klo 10-14, jolloin sinne voi tulla piipahtamaan, hakemaan tietoa tai tapaamaan yhdistyksen henkilökuntaa. Ommaiskortteeri on helposti saavutettavissa, sillä tilat ovat katutasossa ja esteettömät kaikille tulijoille. Siellä järjestetään monenlaisia tilaisuuksia sekä ryhmätoimintaa. Esimerkkinä voisi mainita ohjelmalliset Ommaiskahvila-tilaisuudet joka toinen keskiviikko, joihin voi tulla hakemaan tietoa, keskustelemaan, virkistäytymään, kahvittelemaan ja tapaamaan muita omaishoitajia.
Ommaiskortteeri nykyisellään muistuttaa sitä Hyvän olon keskusta, josta Marja-Liisa ja Minnamaria haaveilivat 10 vuotta sitten – keskusta, jossa omaishoitaja voisi rentoutua sekä saada tukea ja tietoa elämäänsä varten. Siellä myös eri hankkeiden kehittämät toimintamuodot toimisivat, viihtyisää kahvilaa unohtamatta. Toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen ja vastaava perhetoiminnan kehittäjä Marja-Liisa Kuukasjärvi iloitsevat kauniista, valoisista tiloista, joissa tämänkaltaista toimintaa on mahdollista toteuttaa. Voimanaisia ilahduttaa myös yhdistyksen STEA:lta saama yleisavustus, jonka Oulun seudun omaishoitajat ry on saanut ensimmäisenä omaishoitajien paikallisyhdistyksenä Suomessa. Tämä tuo turvaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuudelle, joka on aikaisemmin ollut liikaakin kehittämishankkeiden rahoituksen varassa. Yhdistys on toiminnallaan pystynyt osoittamaan, että aikaansaannokset ovat olleet pysyviä ja hyviä. Yleisavustuksen myöntäminen on merkittävä asia yhdistyksen perustoiminnan rahoituksen kannalta, joka järjestömaailmassa on aina haastava ja jatkuvasti huolta tuottava asia.
Pohdimme yhdessä merkittävimpiä kehitysaskeleita viimeisen 10 vuoden ajalta. Marja-Liisa ja Minnamaria nostavat esille kaksi 5-vuotista kehittämishanketta vuosina 2012-2016: Ihimisen Lähelle ja Etäomaispuoti. Alueellista toimintaa pystyttiin vahvistamaan ja tuomaan esille etäomaishoivailmiötä. 5-vuotisiin hankkeisiin ei nykyään juuri myönnetä rahoituksia, mikä tekee näistä hankkeista harvinaisia. Yhdistyksen työntekijämäärä oli vuosina 2014-16 suurimmillaan: 12 henkilöä. Sillä työntekijämäärällä ehdittiin olla monessa mukana. Ihimisen Lähelle –toiminnalle myönnetyn toiminta-avustuksen (2017-2019) turvin yhdistys näkyy Oulun lisäksi voimakkaasti myös ympäristökunnissa, missä järjestetään Ommaiskahvilatoimintaa, infotilaisuuksia ja koulutusta omaishoitajille.
Entiset omaishoitajat ovat vahvasti mukana yhdistyksen toiminnassa Vertaisvoimaa-hankkeen toiminnan tuloksena. He muodostavat vapaaehtoistoimijoiden ydinjoukon ja entisiä omaishoitajia tuetaan aktiivisesti Katse huomiseen –kerhossa sekä myös Elämäniloa-kursseilla. Kurssimallia on myyty liki kymmenelle järjestäjätaholle. Vapaaehtoistoiminta kaikkinensa on monipuolistunut ja vahvistunut viime vuosina.
Lapsiperheet on saatu mukaan yhdistyksen toiminnan piiriin Hyvinvoiva Perhe HYPE-hankkeen myötä. Viimeisten vuosien aikana on tehty paljon työtä, jotta ihmisten tietoisuus omaishoitajuuden monimuotoisuudesta kasvaisi. Lapsiperhetoimintaa tullaan jatkossa tukemaan myös erityislapsiperhetyön avulla, sillä pian starttaa Erityistä Energiaa -hanke (2017-2020) STEAn rahoittamana. Tarve erityislapsiperhetyöhön on noussut vahvasti näkyviin yhdistyksen toiminnassa. On havaittu selkeä tarve kohdennettuun tukeen myös niille erityislapsiperheille, jotka eivät saa omaishoidontukea.
Imagoa ja visuaalista ilmettä on uudistettu helpommin lähestyttäväksi, iloiseksi ja positiiviseksi, mistä on saatu runsaasti kiitosta. Yhdistys on myös lähtenyt mukaan some-maailmaan ja sen kautta tavoittanut uusia ihmisiä. FB-sivuilla on yli 800 tykkääjää.
Yksi merkittävimmistä kehitysaskelista viime vuosina on ollut yhteistyön syntyminen Oulun kaupungin kanssa omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellisen toimintatavan muodossa, tämäkin kehittämishankkeen tuloksena. Malli muodostuu Ommaisraati-keskustelutilaisuuksista sekä omaishoidon yhteistyöfoorumeista. Ommaisraati-keskustelutilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki omaistaan hoitavat ja ajankohtaisista omaishoidon asioista kiinnostuneet, omaishoitajien parissa työtä tekevät ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä luottamushenkilöt. Terveiset keskustelujen annista viedään aina tiedoksi Omaishoidon yhteistyöfoorumiin eli Oulun kaupungin päättäjille omaishoidon kehittämiseksi. Yhdistystä muistettiin Oikeusministeriön jakamalla Demokratiapalkinnon kunniamaininnalla kehitetyn toimintamallin johdosta. Minnamaria ja Marja-Liisa haluavat erityisesti kiittää laajoja yhteistyöverkostoja ja lukuisia yhteistyökumppaneita. ”Verkostomme ovat laajat ja todellinen voimavara yhdistykselle. Yhdessä saamme aikaan enemmän, kun kaikilla on sama tahto tehdä hyvää”, painottavat naiset. Tässä yhteydessä on mainittava myös loistavat ja innostuneet työntekijät, hallitus ja vapaaehtoiset, jotka kaikki ovat vuosien varrella olleet yhdistyksen toiminnan kantava voima.
Sote-uudistuksen myötä edessä on uusia haasteita. Marja-Liisa ja Minnamaria kokevat, että odotukset järjestöjä kohtaan ovat kasvaneet. Järjestöjen odotetaan kehittyvän palveluntarjoajina. Palvelumuotoilusta Oulun seudun omaishoitajat ry:llä on jo kokemusta. Omatoimi-hankkeen tuloksena syntyi Kotikuntoutusmalli, ja vuonna 2008 perustettu Hilipakka Palvelut Oy myi kotikuntoutuspalveluaan Oulun kaupungille vuosien ajan. Hilipakka myytiin ensin osittain ODL:lle, joka osti sen kokonaan 2014. Kotikuntoutusmalli on edelleen käytössä ja kaupunki ostaa palvelua nykyään ODL:ltä.
Tästä on hyvä jatkaa. Yhdistys on mukana maakunnallisessa omaishoidon kehittämistiimissä ainoana Pohjois-Pohjanmaan järjestöedustajana. Sillä on mahdollisuus vaikuttaa, toimia ja ottaa oma paikkansa myös mahdollisesti palveluntarjoajana. Ommaiskortteeria omaishoitajien Hyvän olon keskuksena tulee laajentaa. Siellä voisi olla mukana esimerkiksi eri alojen palveluyrittäjiä. Marja-Liisa ja Minnamaria uskovat, että kotiin vietävillä kotona asumista tukevilla palveluilla on merkittävä rooli tulevaisuudessa. Työtä tehdään edelleen omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä.