”Vaikka ei olisikaan erityistä, musiikki yleensä rauhoittaa ja tuo paljon arkeen”, sanoo erityismuskarissa lastensa kanssa käynyt Anne Ristikari.
Hän on huomannut musiikin rauhoittavan lapsiaan. Kun he laittavat musiikkia soimaan kotona, lapset keskittyvät kuuntelemaan sitä. Perhe kuuntelee musiikkia esimerkiksi autossa. Sen vie Annen mukaan ajatuksia muualle.
Anne ja Jarmo Ristikari ovat olleet kuusi vuotta mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n järjestämässä muskaritoiminnassa lastensa Nuutin ja Neean kanssa. Vanhemmat iloitsevat siitä, että koko perhe on saanut siitä harrastuksen. He ovat kokeilleet perinteistä muskaria, mutta kokevat, että erityismuskariin on helpompi mennä. Tänä vuonna juhlitaan Oulun seudun omaishoitajat ry:n erityismusiikkiryhmien 10-vuotista taivalta.
Musiikki on ilmaisukeino
Vanhempien mukaan Nuutista huomaa, että hän tykkää olla muskarissa. Musiikki on Nuutille ilmaisukeino, kun ei ole sanoja. Nuutti tykkää musiikista, ja sitä käytetään esikoulussa esimerkiksi WC-toimintojen harjoittelemisessa. Musiikin kuunteleminen on lisääntynyt perheessä muskarin myötä. YouTube on perheessä kovalla käytöllä.
”Musiikki on tämän myötä tullut mukaan arkeen jokapäiväiseen elämään. Nuutti jaksaa nykyään keskittyä enemmän musiikkijuttuun”, iloitsee Anne.
Muskareiden ohjaajat Mari ja Timo Rautio saavat kehuja vanhemmilta. He huomioivat lapset yksilöllisesti ja kehuvat heitä. Mari ottaa lauluihin mukaan tukiviittomia. Anne kertoo, että muskarissa on useita samoja lauluja ja niitä toistetaan, joten lapsen on helppoa pysyä mukana.
”Nuutti on innostunut ja seuraa tosi tarkasti, mitä milloinkin tehdään. Vaikka Nuutti ei tuota puhetta, hän tunnistaa lauluja ja osaa toimia niissä”, kertoo Anne.
Voimaa lasten ilosta
Vanhemmilla on positiivisia kokemuksia muskarista. Annesta on hienoa nähdä lasten innostus, ja muskareiden säännöllisyys on hänen mielestään hyvä asia. Jarmo lisää, että muskarista on tullut osa arkea.
”Ne katkaisee arki-iltoja, kivaa harrastusta. Antaa voimaa, kun näkee, miten iloisia lapset on muskarista lähtiessä.”
Muskari on Nuutin ainoa harrastus. Neea käy lisäksi erityislasten partiotoiminnassa. Vanhempien mukaan Nuutilla ei ole mahdollisuutta mennä iänmukaiseen harrastukseen, sillä hän tarvitsee aikuisen tukea. Annen mukaan erityismuskarissa lapsi saa olla oma itsensä.
Vertaistuen merkitys on tärkeä Ristikareille. Annen kokemuksen mukaan heidän perheelleen sopivia vertaisryhmiä ei ole kovin paljon. Jarmo kertoo, että he ovat käyneet jonkin verran Pohjois-Suomen alueen Downin syndrooma -lasten perheiden tapaamisissa. Anne haluaa kannustaa erityislasten vanhempia hakeutumaan tilaisuuksiin, joissa he näkevät muita erityislapsiperheitä.
”Näkee muita perheitä, joilla on erityislapsi, niin kokee yhdenvertaisuutta. Tulee semmoinen olo, että ei ole yksin, on muita jotka on samassa tilanteessa. Oikeastaan ainoastaan ne tietää, minkälaista arkea itse elää.”
Teksti: Kaarina Haukipuro
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt. Continue reading→
Musakerhossa parasta ovat rummuttaminen, laulaminen ja ohjaajat
Musiikkiharrastus on Lumi-Marian viikon kohokohta. Hän katsoo kalenterista etukäteen, minä päivänä hän pääsee musakerhoon. Mukavaa asiaa odottaessa on hyvä harjoitella samalla kalenterin ja ajankulun hahmottamista. Lumi-Marian mielestä musakerhossa parasta on rummuttaminen, laulaminen sekä Mari ja Timo. Continue reading→
Rautiot tuovat iloa erityisen arjen keskelle
Mari ja Timo Rautio kertovat työnsä merkityksen vahvistuvan nähdessään lasten riemun. Lapset saattavat tulla musiikkiryhmiin paikalle väsyneenä, mutta ovat lähtiessään täynnä energiaa. Mieleenpainuvia hetkiä ovat Marille ja Timolle ne, kun sekä lapset että vanhemmat ovat aidosti läsnä. Musiikkiharrastus on yhdistänyt erityislasten vanhempia. Timo kuvailee, että vaikka maailmassa on paljon ikäviä asioita, mikään ei ole sillä hetkellä leikkiä ja laulamista tärkeämpää. Continue reading→
Tule meille töihin perhetoiminnan ohjaajaksi!
Haemme perhetoiminnan ohjaajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Hyvinvoiva perhe-toimintaamme. Tarkoituksena on erityislapsiperheiden vapaa-ajan, osallisuuden ja arjen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä vanhemmuuden ja omaishoitajuuden tukeminen. Hae rohkeasti 19.5. mennessä! Continue reading→