12 tahtoa – ajatuksia omaishoitajuudesta, velvollisuuksista ja päihteiden käytöstä

Oulun seudun omaishoitajat ry, Joensuun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry toteuttavat yhteisen 12 tahtoa – kampanjan vuonna 2018, jolloin yhdistykset täyttävät 20 vuotta. Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkymätön näkyväksi – kertoa suoraan ja mutkattomasti mittaamattoman tärkeästä työstä. Kuukausittain julkaistaan uusi omaishoitajan tahto eli näkökulma, joka valottaa omaishoidon arkea ja paikallisten omaishoitoyhdistysten työtä. Lokakuun tahtona on velvollisuus.

Minkälaisia velvollisuuksia omaishoitajan rooli tuo tullessaan?

Omaishoitajan velvollisuudet tuovat mukanaan monenlaisia kielteisiäkin tunteita, joiden käsittely voi olla vaikeaa. Uupuminen, unettomuus ja stressi ovat monelle omaishoitajalle arkipäivää. Esimerkiksi vertaistuki, oma vapaa-aika ja harrastuksiin osallistuminen ovat keinoja, joiden avulla omaishoitaja voi vaalia omaa hyvinvointiaan ja ehkäistä uupumusta. Pieni osa omaishoitajista kuitenkin kokee löytävänsä päihteistä ainoan helpotuksen vaikeisiin tilanteisiin, toteaa Omaishoitajaliiton Kuppi nurin – hankkeen suunnittelija Christa Ahonen. Hankkeessa pyritään tunnustamaan ja tunnistamaan päihteidenkäyttö omaishoitoperheissä sekä tarjoamaan perheille heidän tarvitsemaansa tukea.

Omaishoitoperheissä päihteidenkäyttäjä voi olla joko omaishoitaja tai hoidettava läheinen. Ahosen mukaan tilanteet, joissa päihteitä käyttää omaishoitaja, ovat vaikeampia tunnistaa. Kuppi nurin – hanketta varten tehdystä kyselytutkimuksesta nousi ilmi, että alkoholin liikakäyttöä esiintyi kyselyyn vastanneista 3 %:lla naisomaishoitajista ja 5 %:lla miesomaishoitajista. Alkoholista löydettiin kyselyn mukaan apua esim. ahdistuksen lievittämiseen tai nukahtamisen ongelmiin. Kotihoidon työntekijöille teetetyn kyselyn mukaan omaishoitajan liiallinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa omaishoitoperheessä huolta, turvattomuutta ja pelkoa hoidettavalle sekä hoidettavan hoidon laiminlyöntiä. Kyselyyn vastanneista kotihoidon työntekijöistä 36 % oli kohdannut työssään omaishoitajia, jotka käyttivät kohtuutta runsaammin alkoholia.

Kyselyn mukaan alkoholin liikakäyttö on harvinaista myös hoidettavien kohdalla. Omaishoitajien vastausten perusteella liikakäyttöä esiintyi 0 %:lla naishoidettavista ja 5 %:lla mieshoidettavista. Liiallinen alkoholin käyttö lisää omaishoitajan huolta sekä hoidettavan hoivan ja avun tarvetta. Kyselyyn vastanneista kotihoidon työntekijöistä 30 % oli kohdannut työssään omaishoidettavia, jotka käyttivät alkoholia runsaammin kuin kohtuudella. Kotihoidon työntekijät olivat havainneet, että omaishoidettavan liiallinen alkoholinkäyttö lisäsi mm. omaishoitajan väsymistä mutta myös henkisen ja/tai fyysisen väkivallan riskiä. Päihdeongelma aiheuttaa siis merkittäviä ongelmia ja haasteita jo valmiiksi kuormittuneessa omaishoitoperheiden arjessa, minkä vuoksi perheiden tulisi saada heidän tarvitsemaansa tuki ja apu. Tilanteissa, joissa hoidettavan päihteiden käyttö on riistäytynyt käsistä, omaishoitaja voi kokea velvollisuudekseen vaieta asiasta.

Ahonen esitteli hanketta ja johti keskustelua päihteiden käytöstä Oulun seudun omaishoitajat ry:n Ommaiskahvilassa, jossa esille nousi myös päihdeongelman puheeksi ottaminen. Kenellä on velvollisuus puuttua? Kuppi nurin – kyselyn mukaan vähemmistö omaishoitajista oli hakenut itselleen tukea perheessä esiintyvän päihdeongelman takia. Kyselyssä nousi ilmi, että avun hakemista estää mm. osaamattomuus, syyllisyyden tunne ja häpeä. Omaishoitajat myös kokivat, että heiltä kysytään liian harvoin päihteiden käytöstä. Kulttuurissamme päihdeongelmista vaietaan niihin liittyvän häpeän vuoksi ja myös ammattilaisille päihdeongelmat vaikuttavat olevan edelleen eräänlainen tabu. ”Puheeksiotosta on pitkässä juoksussa enemmän hyötyä kuin haittaa” rohkaisee Ahonen. Kuitenkin omaishoitajat ovat kohdanneet myös tilanteita, joissa esimerkiksi omaishoidon tuki on lakkautettu omaishoitajan päihteiden käytön takia. Kuppi nurin – hankkeessa pyritään lisäämään omaishoitoperheiden päihdeongelmiin liittyvää tietoisuutta tuomalla asia myös julkiseen keskusteluun. Jos voisimme ottaa asian rohkeasti puheeksi lähimmäisen kanssa heti, kun havaitsemme riskit ongelmille, olisiko meillä enemmän keinoja ja mahdollisuuksia tukea päihdeongelmien kanssa painivia omaishoitoperheitä? Tätä mieltä on Ahonen, joka toteaa ennaltaehkäisyn olevan paras keino puuttua päihdeongelmaan: ”Ei päästettäisi ihmisiä uupumaan”.

Mielekäs ja merkityksellinen arki on edellytys omaishoitajan hyvinvoinnille

Olen neljännen vuoden toimintaterapiaopiskelija Sara Heikkilä ja olen alkusyksyn ajan saanut olla mukana Oulun seudun omaishoitajat ry:n toiminnassa harjoittelijana. Harjoittelun aikana olen useaan otteeseen pysähtynyt miettimään omaishoitajuutta ja sen merkityksellisyyttä. Millä tavalla tunne velvollisuudesta näyttäytyy omaishoitajan arjessa?

Meillä jokaisella on rooleja, jotka muovaavat identiteettiämme. Nämä roolit tuovat mukanaan velvollisuuksia, jotka ohjaavat meitä toimimaan arjessa tietyllä tavalla. Luomme mielessämme yhteyksiä siihen, miten hyvä puoliso tai työntekijä käyttäytyy. Kun arkeen astuu omaishoitajan rooli, voivat monet muut elämän tärkeät roolit jäädä taka-alalle. Velvollisuus pitää rakkaasta ihmisestä huolta on usein niin itsestään selvää, ettei hoitajan rooliin ryhtymistä pysähdytä edes harkitsemaan. Velvollisuudentunto voi johtaa tilanteeseen, jossa omaishoitaja kokee, että hänen kuuluu selvitä tilanteesta yksin. Omaisen hoitaminen kotona voi usein olla yksinäistä, jolloin riskinä on sekä omaishoitajan että hoidettavan eristäytyminen ja sosiaalisten roolien kaventuminen. Jos omaishoitajan rooli velvoittaa omaishoitajan sitoutumaan kotiin, mahdollisuudet harrastuksille ja vapaa-ajan vietolle voivat olla lähes olemattomat.

Merkittävä elämänmuutos on aina kriisi ihmisen elämässä, jota varten meillä on erilaisia selviytymiskeinoja. Jollekin sopiva keino voi olla harrastukseen uppoutuminen tai vertaistukiryhmään osallistuminen. Toiselle läheisten ihmisten tuki auttaa sopeutumaan muutokseen. Jos voimavarat ja tuki ovat vähissä, omaishoitaja voi kokea ainoan avun haasteelliseen tilanteeseen löytyvän päihteistä. Näissä tilanteissa voimme jälleen kysyä kysymyksen, kenellä on velvollisuus tukea omaishoitajaa kriisin keskellä?  Merkittävää omaishoitajan jaksamiselle on, että omaishoitaja kykenee löytämään tasapainoa eri elämän roolien välille. Omaishoitaja-identiteetti muodostuu usein vähitellen ja tärkeänä tukena tässä prosessissa voi olla toisilta omaishoitajilta saatu vertaistuki. Vertaisilta saatu tuki voi auttaa omaishoitajaksi tunnistautumista, mitä pidetään tärkeänä askeleena omaishoitaja-identiteetin muodostumiselle.

Usein omaishoitajuuteen liitetään käsite terve itsekkyys. Terveesti itsekäs omaishoitaja voi kokea velvollisuudekseen huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Joskus onkin tarpeen pysähtyä miettimään myös sitä, millaisia velvollisuuksia meillä on itseämme kohtaan. Parhaimmillaan omaishoitajan rooli voidaan kokea tärkeänä voimavarana, sillä kokemus merkityksellisen työn tekemisestä tuo iloa arkeen ja on merkittävä tekijä ihmisen toiminnallisessa identiteetissä. Jos omaishoitaja saisi tarvittavan tuen tehdä myös hänelle itselleen merkityksellisiä ja tärkeitä asioita arjessa, voisiko omaishoitajuuskin olla silloin antoisampaa?

 

Toimintaterapeuttiopiskelija Sara Heikkilä, Oulun seudun omaishoitajat ry

 

Tässä tekstissä on hyödynnetty seuraavia lähteitä:

  • Kuppi nurin – hankkeen suunnittelijan Christa Ahosen haastattelu ja esitys Oulun seudun omaishoitajat ry:n Ommaiskahvilassa 19.9.2018.
  • Kuppi nurin – hanke. Mitä teemme ja miksi? Elina Koponen, koordinaattori ja Christa Ahonen, suunnittelija, Omaishoitajaliitto ry. Seminaarimateriaali, Omaishoito ja päihteet -seminaari, Raahe 17.5.2018.
  • Missä vaiheessa joku kysyy miten sinä jaksat? Omaishoitajien kokemuksia arjesta. Pitkäniitty, Tanja 2017. Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Persson, D., Erlansson L-K., Eklund, M. & Iwarsson, S. 2001. Value dimensions, meaning, and complexity in human occupation—a tentative structure for analysis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 8, 7–18.
  • Christiansen, C.H. 1999. Defining Lives: Occupation as Identity: An Essay on Competence, Coherence, and the Creation of Meaning. The American Journal of Occupational Therapy 53 (6), 547-558.

Kuppi nurin – hankkeessa mm. kootaan ja levitetään tutkimus- ja kokemustietoa päihdeongelman kanssa elävien omaishoitoperheiden elämäntilanteesta ja tuen tarpeista sekä kehitetään omaishoitoperheitä tukevia järjestölähtöisiä toiminnan ja osallistumisen muotoja.

Lisätietoa hankkeesta löydät Omaishoitajaliiton sivuilta osoitteesta: https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/liiton-toimintamuodot/kuppi-nurin-hanke/

Apua ja tukea omaan tai läheisesi päihteidenkäyttöön saat tarvittaessa esimerkiksi A-klinikan sivuilta https://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/kunnalliset-hoitopaikat-paikkakunnittain/oulu tai Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n palvelevasta puhelimesta 0800 900 45.

Posted in Ajan hermolla, Omaishoito, Vieraskynä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *