Oulun seudun sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Mira Takkinen kävi Ommaiskortteerin Ommaiskahvilassa keskiviikkona 3.10.2018 kertomassa sosiaalipäivystyksestä ja sen tehtävistä. Tilaisuudessa saimme paljon uutta tietoa ja keskustelu Takkisen kanssa oli vilkasta.
Oulun sosiaalipäivystys kuuluu Hyvinvointipalveluiden alle. Heidän toimistonsa sijaitsee OYSin yhteispäivystyksen yhteydessä, jossa päivystävä työpari on aina lähtö- ja toimintavalmiudessa. Päivystyksessä työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Virka-ajan ulkopuolella – iltaisin, öisin ja viikonloppuisin – päivystysalueeseen kuuluu Oulun lisäksi Hailuoto, Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki ja Muhos.
Sosiaalipäivystyksen asiakaslinja on auki vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri.
Asiakaskäyntien aikana työntekijät eivät vastaa puhelimeen, jotta he voivat keskittyä asiakkaaseen ja käsillä olevan asian hoitamiseen. Hätäkeskus saa työntekijöihin kuitenkin aina yhteyden virkalinjan kautta radiopuhelimella.
Suurin osa sosiaalipäivystyksen tehtävistä liittyy lastensuojeluun. Sosiaalipäivystys hoitaa kuitenkin kaikenlaisia akuutteja tilanteita. “Siinä tilanteessa, kun ei saa ketään kiinni, soittakaa meille sosiaalipäivystykseen” kehottaa Takkinen. Hän painottaa, että “mitään asiaa ei jätetä hoitamatta”. Sosiaalipäivystäjän työ on kotikäyntejä, kymmenien puheluiden soittamista, asiakkaan ohjaamista, asioiden järjestämistä, kokonaisuuden hallitsemista. Omaishoitaja voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen esimerkiksi silloin, jos hän sairastuu äkillisesti virka-ajan ulkopuolella ja tarvitsee hoidettavalleen hoitopaikan sairaalassa olon ajaksi. Silloin sosiaalipäivystys järjestää hoitopaikan ja huolehtii, että hoidettava ei jää yksin kotiin, mikäli hän ei siellä itsekseen pärjää. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen muistuttaa, että tämä koskee kaikkia omaishoitajia, myös heitä, joilla ei ole virallista omaishoitosopimusta ja rohkaisee omaishoitajia olemaan yhteydessä sosiaalipäivystykseen tarpeen vaatiessa.
Kiireettömissä tilanteissa kuka tahansa ammattilainen tai yksityishenkilö voi verkossa ilmaista huolensa ihmisestä, joka näyttää tarvitsevan apua. Sosiaalipäivystys käy läpi kaikki verkossa tehdyt lastensuojelu- ja huoli-ilmoitukset. Takkisen mielestä Oulussa käytössä oleva sähköinen ilmoitus on siksi hyvä, että niissä ilmoittaja voi omin sanoin kertoa huolensa, eikä ilmoituksen kirjaaminen ole työntekijän tulkinnan varassa. Ilmoituksen jälkeen vastuu avun tarpeen arvioinnista siirtyy ammattilaiselle. Sosiaalihuoltolaissa on määrätty, että arviointi on aloitettava viipymättä sen jälkeen, kun asia on tullut viranomaisen tietoon.
Ilmoituksen voi tehdä lapsesta, vanhuksesta tai muusta kuntalaisesta. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta tai arjessa selviytymisestä. Ilmoituksen perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat, millaista apua kyseisen henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. Joskus arvioinnissa selviää, ettei tarvetta palveluille tai esimerkiksi lastensuojelun asiakkuudelle ole. Silloin asian käsittely päättyy. Ilmoitus tai yhteydenotto voi kuitenkin olla ovi palvelujen saamiselle, paras asia, mitä hankalassa tilanteessa voi tapahtua. Ilmoitus kannattaa tehdä jo varhaisessa vaiheessa, jotta siihen voidaan vaikuttaa ennen kriisiytymistä. Tuen tarpeen arviointi tekee tilanteen näkyväksi ammattiauttajille ja on ensiaskel tilanteen helpottumiseksi..
Oulussa ilmoituksia/sähköisiä lomakkeita on kolme:
- Lastensuojeluilmoitus: Alle 18-vuotiaasta lapsesta
- Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta, puhekielessä huoli-ilmoitus: Muusta kuin lapsesta, esimerkiksi vanhuksesta
- Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi: Itsestään tai perheestään. Yhteydenottolomakkeen voi täyttää myös yhdessä ammattilaisen, esimerkiksi diakoniatyöntekijän, kanssa.
| Sosiaalipäivystys
p. 044 703 6235 Mikäli sosiaalipäivystys ei pysty vastaamaan, soita 112. Kiireettömän ilmoituksen tai yhteydenottopyynnön voit tehdä osoitteessa www.ouka.fi/huoli. |
Kirjoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä:
- Oulun seudullinen sosiaalipäivystys
- Sosiaalihuoltolaki
- Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Mira Takkisen esitys Ommaiskortteerin Ommaiskahvilassa 3.10.2018
Kirjoittaja on harjoittelija Oulun seudun omaishoitajayhdistyksessä:
Olen Sarah Tuomaala, tuleva sosionomi (AMK). Tein yhdistyksessä viimeisen harjoitteluani syksyllä 2018 ja tutustuin kaikkeen yhdistyksen toimintaan kahvinkeitosta hankesuunnitteluun. Yhdistyksessä ollessani olen oivaltanut, miten tärkeää kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehdä töitä koko perheen kanssa. Jokaisella asiakkaalla on perhe, ystävä tai läheinen, joka tulee ottaa huomioon. Harjoittelu yhdistyksessä oli minulle äärimmäisen tärkeä kokemus. Yhdistys tekee arvokasta työtä!
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Hyvinvointia arkeen
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia. Continue reading→
Pidä huolta aivoistasi
Omaishoitajat hoitavat omaistaan tai läheistään hyvin intensiivisesti, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle. Kuulostaako tutulta? Omasta itsestään huolehtiminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää, että on voimavaroja hoitaa myös toista ja nauttia elämästä. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→
Merkityksellistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Yhdistyksemme järjestämät tapahtumat ja ryhmätoiminnat tarjoavat mahdollisuuden merkitykselliseen toimintaan, yhteisöllisyyden kokemiseen ja vertaistukeen, joka on monella tapaa korvaamatonta omaishoitajan arjessa. Toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä mukaan toimintaamme ja kokisi yhteisöllisyyden, vertaistuen ja merkityksellisen tekemisen hyödyt. Continue reading→