Erityinen vanhemmuus voi hiipiä elämään vähitellen tai tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta pyöräyttäen arjen nurin kurin. Se ei kysele, otatko tämän tehtävän vastaan, vaan siihen on vain sopeuduttava. Erityinen vanhemmuus laittaa rooleja, rutiineja ja ajankäyttöä uuteen järjestykseen. Elämä voi supistua kodin ja palveluiden välille. Huoli lapsen kehityksestä ja arjen kuormittavuus voivat syödä ilon elämästä.
Mitä sinulle kuuluu?
Huomaatko, millaisia rooleja sinulla on arjessasi? Vai onko arki niin kiireistä ja kuormittavaa, ettet ole ehtinyt edes ajatella? Onko minuutesi hukkunut arjen huiskeeseen? Sinä vain reippaasti puurrat menemään, koska täytyy vain jaksaa. Nyt on sinun hetkesi. Pysähdytään miettimään, kuka sinä oikein olet kaikkien arkisten rooliesi alla.
Meillä jokaisella on useita rooleja elämässämme, esimerkiksi vanhempi, omaishoitaja, harrastaja ja ystävä. Niiden sisälläkin on monia eri rooleja. Rooli tarkoittaa sitä, että käyttäydymme tavoilla, joita meiltä odotetaan tietyissä rooleissa. Roolien, kuten erityisen vanhemmuuden ja työelämän, yhteensovittaminen sekä omat ja muiden odotukset rooleista voivat tuntua uuvuttavilta.
Tuntuuko sinusta, ettei sinulla ole aikaa mihinkään muuhun, kun muiden tarpeista huolehtiminen täyttää kaiken aikasi? Jotkin roolit, kuten omaishoitajan rooli, voivat tuntua kuormittavilta ja muita rooleja estäviltä. Kun yrittää vaan selviytyä päivästä toiseen, voi aivan kuin kadottaa itsensä. Ehkä tunnet, että minä joka ennen olin taitava leipomaan ja aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä tai rakastin matkustamista, elän nykyään vain muita palvellen. Oletko pohtinut tai onko sinulta kysytty, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Mitä sinä osaat? Pystytkö tai annatko itselleni lupaa tehdä asioita, joista nautit? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Voisit kirjoittaa itsellesi kirjeen näistä asioista.
Saat olla muutakin kuin omaishoitaja
Muista, että sinä olet tärkeä. Sinulla on lupa olla muutakin kuin vanhempi ja omaishoitaja. Hyvää mieltä tuottavien asioiden tekeminen saa mielihyvähormonit liikkeelle. Ne ovat esimerkiksi hyvä rakennusaine ihmisten väliselle luottamukselle ja läheisyydelle, ne auttavat saavuttamaan tavoitteita ja kestämään kipua. Ne siis tekevät elämästä mielekkäämmän. Sama reaktio on auringon säteilyllä. Se lisää serotoniinin tuotantoa ja hyvän olon tunnetta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoasi mihinkään, ota itsellesi pari minuuttia päivässä kotipihallasi ja anna auringon helliä.
Oletko koskaan ajatellut, mitä hyvää erityislapsen vanhemmuus on tuonut? Se opettaa elämään hetkessä ja olemaan kiitollinen pienistä asioista. Elämä on tässä ja nyt, mennään eteenpäin hetki kerrallaan ja keskitytään olennaiseen. Kun on sattunut monenlaista, asioita ei enää pidä itsestäänselvyyksinä. Erityislapsen kanssa eläminen kasvattaa kärsivällisyyttä, ennakointikykyä, suunnitelmallisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja suvaitsevaisuutta. Selviytyminen elämän haasteista lisää itseluottamusta ja itsetuntemusta.
Voit sanoa itsellesi: ”Minä selvisin, olen vahvempi kuin luulin.” Kun tiedostaa omia voimavarojaan, pystyy hyödyntämään niitä myös muissa rooleissa, esimerkiksi työntekijänä. Sinulla on uskomattoman paljon vahvuuksia ja sinusta on vaikka mihin!
Kaarina Haukipuro
perhetoiminnan kehittäjä
Lähteet:
Pähkinänsärkijät 2018. Parisuhde, vanhemmuus ja ero erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheissä. Raportti erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille suunnatusta kyselystä. Ensi- ja turvakotien liiton tiedote.
Vehmanen, Mari 2021. Mielihyvähormoneilla on tärkeä tehtävä – Hormonien määrää kehossa voi lisätä pienilläkin asioilla. Super, hoitoalan ammattilaisten verkkolehti.
Yamada, Takashi; Taylor, Renée R. & Kielhofner, Gary 2017. The Person—Specific Concepts of Human Occupation: Theory and Application. Fifth edition, 1
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly? Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö. Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista. Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle. Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Yhteistyötä tarvitaan – terveisiä kansalaisjärjestöakatemiasta
Osallistuimme 7.11 Oulun alueelliseen kansalaisjärjestöakatemiaan Oulun kaupungintalolla. Tilaisuus järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tilaisuuden tavoitteena oli järjestöyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyössä yli hallinto- ja sektorirajojen Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun kaupungissa. Tilaisuudessa oli mukana toimijoita järjestöistä, kunnista ja Pohteen hyvinvointialueelta. Continue reading→
Kyläkummi tuo iloa omaishoitoperheen arkeen
Viljo soittaa ovikelloa ja Elsa avaa oven hymyillen. On se hetki viikosta, kun koittaa Elsan oma hetki. Hän pitää kuukausittain lakisääteiset vapaansa, mutta ne eivät mahdollista hänen jokaviikkoista harrastustaan. Erno tunnistaa tutun äänen ja hymyilee, kun kuulee juttukaverinsa saapuvan. Vaikka jalat eivät pelaa, kädetkin toimivat huonosti ja muistikin on huonontunut, tunnistaa hän tutun äänen. Viljo kokee tärkeäksi auttaa omaishoitoperhettä, sillä hän on itsekin ollut aiemmin samankaltaisessa tilanteessa. Continue reading→
Osallistu toimintamme kehittämiseen!
Sairaanhoitajaopiskelijat Kajaanin ammattikorkeakoulusta tekevät opinnäytetyötä jonka tavoitteena on selvittää, millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa, jotta Oulun seudun omaishoitajat ry voisi kehittää palveluitaan entistä paremmin. Toivomme, että voisitte jakaa meille arvokasta tietoa vastaamalla oheiseen kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä, emmekä kerää mitään henkilötietoja. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaishoitajien tarpeita. Käy vastaamassa kyselyyn (Webropolin nettisivut)! Continue reading→
Turvallisen tilan periaatteet
Olemme Oulun seudun omaishoitajat ry:n tapahtumissa yhdessä vastuussa siitä, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo kaikessa toiminnassa. Tätä varten olemme luoneet seitsemän turvallisemman tilan periaatetta ja ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Osallistumalla sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi olla osa yhteisöä omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä, huomioi toisia ja saa tukea häiritsevään käytökseen puuttumisessa. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Continue reading→
Hyvinvoiva perhe – ajatuksia bussimatkalta
Ajatukseni kulkevat Hyvinvoiva perhe -toimintaan, joka Oulun seudun omaishoitajat ry:llä, tuoreella työpaikallani, on alkamassa vuosien tauon jälkeen erityislapsiperheille. Iloiset uutiset STEA:n myöntämästä pysyvästä rahoituksesta mahdollistavat toiminnan uudelleenkäynnistämisen uudella innolla ja suunnitelmilla tänä syksynä. Continue reading→