Tämänhetkinen maailmantilanne on ottanut ohjat ja arki, sekä loma, on muuttaneet muotoaan. Ilojen ja inhimillisten kohtaamisten piiri on saanut uuden mittakaavan oman lähiperheen ympärille. On ollut jopa yllättävää huomata, kuinka onnellinen olen oman perheeni ympäröimänä. Perusyksikköni on kaikki mitä tarvitsen.
Elämän päivittäiset ilot koostuu omien tyttärien hassutteluista. Nuorin hurmaa raivokkaan räiskyvällä luonteellaan ja mitä uskomattomimmilla sutkautuksillaan. Keskimmäisen TikTok-tanssahtelu, jumppailu ja loppumaton energia värittää tasaisena valuvia päiviä. Vanhin teinaroi kuulokkeet korvillaan totuttuun tapaan mutta lähtee jo mieluusti metsälenkkikaveriksi koiraa juoksuttelemaan. Teppo-terrieri saa hellyyttä koko porukalta enemmän kuin vuoden tarpeisiin.
Ja entäs sitten oma sohvakaverini..? Koko yhteisen historian ajan on parisuhdeaika ollut kortilla. Nyt on toisin. Eletään yhdessä, yhteistä, läheistä ja kiireetöntä arkea. Jutellaan päivittäin WhatsApp-viestien sijaan, ja illat nyhjötetään sylikkäin sohvannurkassa. Kliseisen idyllistä, mutta meidän ikiomaa elämää juuri nyt, ja juuri tässä.
Vanhempina roolimme ovat vaihtuneet. Itselläni on työt jatkuneet ja miehellä puolestaan tyhjeni kalenteri korona-rajoitusten myötä. Hektinen kevät vaihtuikin kotiopettajan ja kotivanhemman rooliin. Oma olotilani on ihmeellisen kevyt, kun aikataulutettavana on vain omat työpäivät, ja kaikki muu aika on varattu perheelle ja yhdessäololle. Ei minuuttiaikatauluja arki-illoille harrastuskuljetusten merkeissä. Viikonlopputalkoot, varainkeruut, turnaukset ja kisamatkat tuntuvat jo hyvin kaukaisilta. Tämä pakollinen pysähtyminen on tehnyt minulle, ja meille perheenä, hyvää. Ollaan opittu taas toisemme ja saatu tämä erikoinen ajanjakso arjessamme toimimaan.
Vallitseva tilanne on antanut aikaa löytää ajatuksistaan ihmisiä menneiden vuosien poluilta, jotka jatkuva kiire on sysännyt prioriteettilistalta syrjään. On tullut muisteltua paikkoja missä on asuttu, missä on toiveissa vielä käydä, ja mikä tärkeintä – nähdä taas niitä ihmisiä jotka vuosien varrella ovat, kukin tavallaan, tulleet ja olleet perheellemme läheisiä. Ja taas sammaloitumattoman kiven vieriessä jääneet matkojen päähän, mutta ainiaaksi sydämiin. Heistä jokaisesta olen kiitollinen ja toivon, että joku päivä suunnitelmat toteutuvat, pääsemme matkustamaan ja heitä tapaamaan. Siteet noihin – välillä lyhyenkin aikajakson – ystäviin ovat ja pysyvät, vaikka etäisyydet ovat pitkiä, aikaa on kulunut ja yhteydenpito hiipunut. Ensimmäinen hymy ja halaus jälleen tavatessa, pyyhkii tuon kaiken pois. Niin kuin aikaa, ja etäisyyttä, ei olisi välillä ollutkaan.
Tähän hetkeen voin toivoa vain terveyttä kaikille kanssaihmisille, lähellä ja kaukana, tutuille ja tuntemattomille. Elämämme epävarmuuden aika on tuonut varmasti myös huolta ja surua moneen kotiin, ja niissä tilanteissa olemme täällä toisiamme varten. Yhdessä tästäkin selvitään. Pian jo aurinko paistaa.
Toivoa ja iloa kevääseen
Piritta Kukkonen
Kärppä Ladies Instagram
Kärppä Ladies Facebook
Yhdistyksen viestintätyöryhmä on pyytänyt vuoden teemasta ”Iloa ja inhimillisiä kohtaamisia” vieraskynäkirjoituksia blogiin, joita julkaistaan vuoden kuluessa. Vieraskynäkirjoitusten sarjaan kirjoittanutta pyydetään haastamaan seuraava kirjoittaja. Piritan haastoi mukaan Timo Rautio. Piritta haastoi mukaan Laura Wimmer-Savikon. Tulemme vuoden mittaan julkaisemaan myös haastettujen kirjoittajien blogitekstejä!
Omaishoitajan vapaapäivät – tärkeä osa jaksamista ja hyvinvointia
Omaishoitajalla, joka on tehnyt virallisen omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on oikeus lakisääteisiin vapaisiin. Vapaita kertyy kaksi vuorokautta kuukaudessa, jos hoito on säännöllistä tai kolme vuorokautta, jos hoito on päivittäistä tai ympärivuorokautista. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan oman palveluohjaajan kanssa.Continue reading→
Omaishoito uudistuvassa yhteiskunnassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Omaishoito on ollut jo pitkään tärkeä osa hoivan kokonaisuutta, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Mutta millaiselta omaishoidon tulevaisuus näyttää? Continue reading→
Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Haluaisitko sinä olla yksi yhdistyksemme vapaaehtoisista? Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan, koska haluaa auttaa muita. Mikä sinun motiivisi voisi olla? Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, saat itsellesi hyvää ja positiivista mieltä, kuulut yhteisöön, tapaat uusia ihmisiä ja saat paljon uusia kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmisen hyvinvointia.Continue reading→
RAKKAUS – Kuinka vahvistaa rakkautta erityisessä arjessa?
Erityisessä arjessa parisuhde joutuu herkästi taka-alalle, sillä aikaa ja voimia tarvitaan paljon lasten kanssa toimimiseen. Rakkauden vaaliminen parisuhteessa on kuitenkin sellainen sampo, josta voi ammentaa runsaasti hyvää raskaaseenkin arkeen. Kuinka sitten hoitaa ja syventää rakkautta erityisen arjen keskellä? Millainen on parisuhderakkauden sampo, rikkauksia parisuhteeseen tekevä mylly?Continue reading→
ERO – Perhe pysyy, vaikka parisuhde päättyy. Mistä eron hetkellä avaimet uuteen alkuun?
Ero on aina haastava elämänmuutos, mutta erityislapsiperheessä se tuo mukanaan erityisiä haasteita ja tarpeita, jotka vaativat huolellista harkintaa ja monenlaista tukea. Vaikka päättyvä parisuhde on raskas kaikille osapuolille, erityislapsen vanhempina kohdatut haasteet voivat olla moninkertaisia. Yksi tärkeimmistä asioista, joihin on hyvä keskittyä eroprosessin aikana, on ymmärrys ja yhteistyö.Continue reading→
ARKI – Resilienssi erityisessä arjessa
Erityinen arki tarvitsee yhdeksi työkalukseen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua stressaavaan kokemukseen tai muuhun kohtaamaansa tapahtumaan tai muutokseen. Se onkin muutosten ja haasteiden kanssa toimeen tulemista.Continue reading→
Tukea ja tietoa hyvässä hengessä
Vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa. Aikamoinen suoritus! Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Happi polttaa ravintoaineet solutasolla energiaksi. Kaikki ihmiset hengittävät omalla tavallaan, ja tilannetekijätkin vaikuttavat siihen, miten henki kulkee.Continue reading→
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Koetko, että sinulla tai läheiselläsi on turvallinen olo kotona? Ikäihmisten kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joista harvoin puhutaan. Kokemukset kaltoinkohtelusta voivat jäädä piiloon, sillä ikääntynyt ei välttämättä itse pysty tai halua kertoa kokemastaan seurauksien pelon ja häpeän vuoksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos oma tai läheisen käytös huolettaa, kannattaa siitä kertoa ammattilaisille, joita kohtaa, kuten kotihoidon työntekijälle tai omaishoidon palveluohjaajalle.Continue reading→
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. Yhteistyö vaatii aikaa, sopimista ja luottamuksen rakentamista. On tärkeää panostaa yhteisen ymmärryksen luomiseen: mitä yhteistyöllä tavoitellaan, mitkä ovat sen pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ja miten tieto kulkee osapuolten välillä. Yhteistyön on oltava molemminpuolisesti hyödyllistä, jotta kumpikin osapuoli kokee sen mielekkääksi. On hienoa huomata, kuinka kumppanimme näkevät yhdistyksemme merkityksen ja roolin yhteiskunnassa. Continue reading→
Hyvinvointia arkeen
Jokaisen meidän omannäköinen arki koostuu sopivasta määrästä lepoa sekä mielekästä toimintaa. Arki pitää kuitenkin väistämättä sisällään tilanteita, joissa tarvitsemme ajan- ja stressihallintaa sekä rentoutumista. Tapaamiset auttoivat ryhmäläisiä tunnistamaan omaa arkea kuormittavia tekijöitä sekä keinoja ja tilanteita, jotka auttavat lisäämään hyvinvointia.Continue reading→