Tutkimus: Koronan vaikutukset omaishoitajien jaksamiseen

Jaksamisen kokemus on yksilöllinen

Omaishoitajuus on raskasta työtä, kun huolehditaan läheisestään ympärivuorokautisesti. Arki väistämättä muuttuu, kun puolisosta tulee omaishoitaja. Silloin kun huolehditaan toisesta kokonaisvaltaisesti, saattaa omat tarpeet ja hyvinvointi jäädä huomiotta ja uupuminen voi yllättää. Omaishoitajista yhä useampi on jo itsekin iäkäs, jolloin riski uupumiselle kasvaa. Hyvinvointia edistää riittävä uni, hyvä ravinto ja hyvä kunto. Hyvinvointia edistää myös kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa sekä mahdollisuus harrastaa kodin ulkopuolella. Laki määrittää omaishoitajille 2–3 vapaapäivää kuukaudessa.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää korona-ajan vaikutuksia omaishoitajien jaksamiseen ja tavoitteena oli tuottaa tietoa selviytymiskeinoista, jonka avulla omaishoitajat ovat oman kokemuksensa perusteella jaksaneet korona-aikana. Opinnäytetyömme on toteutettu yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ry:n Tukena muutoksessa -hankkeen kanssa ja tutkimukseen osallistui viisi omaishoitajaa heidän hankkeestaan.

Kuinka omaishoitajat selviytyivät korona-ajasta

Tutkimuksessa käytimme laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, johon lisäsimme fenomenologisen tutkimusotteen vahvistamaan tutkimustamme. Fenomenologia tutkii kokemuksen ja merkityksen käsitteitä ja tutkimukseen valituilla tulee olla samankaltaisia kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä. Meidän opinnäytetyössämme tämä näkyy omaishoitajuutena ja heidän kokemuksinaan korona-ajasta.

Omaishoitajat kokivat korona-ajan vaikeuttaneen heidän arkeansa; päivätoiminta ja vuorohoito loppuivat, kun omaishoitajan vapaapäivät peruuntuivat. Kauppaan ja kirjastoon ei päässyt. Tämä aiheutti eristettynä olon tunnetta ja tunteen, kuinka elämä pysähtyi. Oma jaksaminen oli koetuksella, kun oltiin kaksin hoidettavan kanssa. Oma kunto ja sairaudet pahenivat, arki tuntui raskaalle, avustajakin sairastui. Muistisairaan ymmärtämättömyys tilanteesta toi lisähaastetta arkeen.

Yhteiskunnan apu, elämää kannattelevat myönteiset asiat, arkeen saatu apu sekä vertaistuki nousivat omaishoitajien keskeisimmiksi selviytymiskeinoiksi korona-aikana. Oma positiivinen elämänasenne ja luottavainen mieli sekä hoidettavan hyvinvointi kannattelivat raskaan arjen keskellä. Lähiomaisten kauppa-apu ja arjen apu auttoi selviytymisessä. Vertaistuen merkitys ystävien ja omaishoitajaystävän puheluiden muodossa koettiin voimaannuttavana, sekä Omaishoitoyhdistykseltä saatu puhelinsoitto auttoi jaksamaan arjessa. Myös yhteiskunnan apu auttoi, kun omaishoidon vapaat jälleen mahdollistivat vuorohoidon, päivätoiminnan ja henkilökohtaisen avustajan käynnit.

Tukiverkoston tärkeys korostui korona-aikana. Tutkimuksen mukaan tukiverkostoon kuului lapset ja muut lähiomaiset, ystävät, naapurit, henkilökohtainen avustaja sekä terapeutti. Puhelinsoitot Omaishoitoyhdistykseltä, Muistiyhdistykseltä sekä Oulun kaupungin puolesta soittaneelta omaishoitajalta koettiin vertaistukena. Osa mainitsi tukiverkostonsa olevan hatara, eivätkä olleet saaneet minkäänlaista apua tai tukea.

Tutkimuksestamme tuli ilmi, kuinka lisätuelle olisi koettu tarvetta, konkreettista apua arkeen ja yöajalle sekä henkistä tukea säännöllisen keskusteluavun muodossa. Seurakunnan vanhustyöntekijän yhteydenottoa oli odotettu.

Johtopäätökset

Tutkimuksestamme saatujen tulosten mukaan omaishoitajien arki muuttui korona-ajan myötä entistä haasteellisemmaksi. Omaishoitajat eivät saaneet pitää lakisääteisiä omaishoidon vapaitaan, jonka vuoksi heidän hyvinvointinsa ja jaksamisensa oli koetuksella. Korona-aika aaltoili ja epävarmuus koettiin raskaaksi. Yhteiskunnan avun katkeaminen vaikeutti selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Koska apua ei ollut mahdollista saada, omaishoitajat paikkasivat palvelujärjestelmän puutteita oman jaksamisen kustannuksella. Omaishoitajilla on tahtoa hoitaa läheistään mahdollisimman pitkään. Säännöllisellä keskusteluavulla tuettaisiin omaishoitajien henkistä jaksamista sekä pystyttäisiin tarttumaan ajoissa mahdollisiin palvelutarpeen muutoksiin.

Geronomiopiskelijat: Riikka Niemelä ja Piia Valppu

Voit lukea opinnäytetyön osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311203 (Theseus – ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa).

Posted in Ajan hermolla, Omaishoito, Vieraskynä and tagged , , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.