Hoivatien kotikuntoutus on tarkoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa omaishoitotyön sopimuksen tehneille omaishoitajille ja hoidettaville. Sen tavoitteena on edistää toimintakykyä, hyvinvointia ja kotona jaksamista mahdollisimman pitkään. Kotikäynneillä selvitetään fyysistä jaksamista kuntomittauksilla, testataan muistia ja mielialaa. Testitulosten perusteella annetaan yksilöllistä opastusta arjessa selviytymiseen.
Kuntoutusjakson aikana huolehditaan kotiin tarvittavat apuvälineet, tukimuodot, etuudet ja muut palvelut. Jakson aikana kerrotaan hyödyllistä tietoa muun muassa Oulun alueen palveluista sekä Oulun seudun omaishoitajat ry:n toiminnasta.
– Teemme tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Omaishoitokeskuksen palveluohjauksen kanssa. Pidämme pari kertaa vuodessa suunnittelukokouksen, ja toimimme käsiparina kentällä. Kotikuntoutuksen työntekijät käyvät lähes päivittäin vuoropuhelua palvelunohjaajien kanssa asiakkaan tilanteesta, Hoivatien kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan palveluesimies Sami Juutinen toteaa.
Kotikuntoutuksen palvelualueena on tällä hetkellä Oulun kaupungin alue, mutta tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa toimintaa koko hyvinvointialueelle. Jokaisella kotikuntoutusohjaajalla on omat asiakasperheensä. Työntekijällä on päivässä korkeintaan 3 asiakasperhettä, jotta heillä olisi riittävästi aikaa asioiden hoitamiseen ja keskusteluun.
– Kriteerinä kotikuntoutusjaksolle on virallinen omaishoitajuus hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi omaishoitajan ja/tai omaishoidettavan tulee olla 65-vuotias, ellei kyseessä ole varhainen muistisairaus. Palvelujakso kestää noin 11 kuukautta, jonka aikana tehdään kuusi kotikäyntiä omaishoitoperheeseen, Juutinen kertoo.
Sekä omaishoitajalle että omaishoidettavalle tehdään samat toimintakyvyn arviointiin liittyvät testit, ja tavoitteena on, että jakson loppuessa omaishoitaja jaksaa entistä paremmin ja perheellä on palvelut kunnossa. Tavoitteet on asetettu yksilöllisesti kummankin asiakkaan kanssa. Osa työskentelyä ovat haastattelut ja havainnointi, fyysisen suorituskyvyn arviointi, kaatumisvaaran arviointi, muisti- ja mielialatestit sekä tarvittaessa muun muassa ravitsemukseen liittyvä arviointi.
Juutinen muistuttaa, että kaikki perheet ovat erilaisia, ja siksi on kiinnitettävä huomiota erilaisiin asioihin. Tällaisia ovat muun muassa fyysiset harjoitteet, joita varten tehdään hyvät suunnitelmat jumppaohjelmineen tai sosiaaliset seikat eli miten omaishoitaja pääsee omiin harrastuksiin ja saa vapaa-aikaa. Myös apuvälineet ovat yksi arkea helpottava iso tekijä.
– Jos apuvälineasiat eivät ole kunnossa, pyydämme siitä arviota. Jaksolla saamme järjestettyä esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvät asiat, haemme Kelan kuntoutuskursseja tai järjestämme fysioterapiajaksoja. Isossa roolissa on myös yhdistystoiminta.
Kotikuntoutuksen tulokset erinomaisia
– Kun virallinen omaishoitajuus alkaa, olisi tärkeää saada perheelle heti tukea, koska uutta asiaa ja palveluita tulee niin paljon, Juutinen toteaa.
Työntekijä etsii omaishoitoperhettä hyödyttävää tietoa ja auttaa tarvittaessa omaishoidontukiasioissa tai palvelusuunnitelman päivittämisessä. Omaishoitajastatuksen saanut on oikeutettu omaishoitajapalkkion lisäksi erilaisiin palveluihin, tukiin ja etuuksiin, vapaisiin, kuntoutuskursseihin ja kotikuntoutukseen.
Omaishoitajalle kuuluu lakisääteinen 2–3 vapaapäivää kuukaudessa. Vapaan järjestämiseen on paljon erilaisia vaihtoehtoja. Hyvinvointialueella on vuorohoitopaikkoja, jonne hoidettava voi mennä ympärivuorokautiseen hoitoon. Omaishoitajan vapaan palvelusetelillä voi ostaa hyvinvointialueen hyväksymältä yritykseltä työntekijän tuuraamaan kotiin.
– Yksi mahdollisuus omaishoitajan vapaan järjestämiseksi on Hoivatien päivätoiminta. Nykyään on myös perhehoitopaikkoja, eli yksityiset henkilöt työskentelevät perhehoitajina, ja he ottavat kotiinsa hoidettavia omaishoitajan vapaiden ajaksi. Lisäksi perhehoitaja on mahdollista saada myös omaishoitoperheen kotiin tuuraamaan. Läheisen tuurauspalkkion avulla voi esimerkiksi lapsi, tai joku muu omaishoidettavan hyväksymä henkilö, sijaistaa omaishoitajaa, Juutinen kertoo.
Kotikuntoutusjakso on yleensä kertaluontoinen yhdelle perheelle, mutta palvelu on harkinnanvarainen. Lähes vuoden mittainen kuntoutus on pitkä jakso, mutta sillä on merkittävä vaikutus vointiin ja kuntoon. Kuntoutusjaksolla tavoitteena on, että sekä omaishoitajan että hoidettavan hyvinvointi lisääntyy, ja että kotona on turvallista olla.
– Testitulosten ja asiakaspalautteiden perusteella omaishoitajat pärjäävät läheisensä kanssa pidempään kotona, mikä on kaikkien kannalta toivottu tulos kotikuntoutuksesta, Juutinen pohtii ja jatkaa:
– Tavoitteen saavuttamisen arviointiin käytetään GAS-menetelmää, ja sen perusteella suurin osa asiakkaista on päässyt tai ylittänyt tavoitteensa. Palautteista käy ilmi, että kotikuntoutusta pidetään hyvänä ja tärkeänä: mieliala on kohentunut, kotiasumisen aika on pidentynyt ja palvelut ovat saatavilla. Toimintakykyyn voidaan vaikuttaa positiivisesti hyvin iäkkäilläkin henkilöillä. Laitospaikkoja on entistä vähemmän tarjolla ja ikääntyneet halutaan hoitaa kotona mahdollisimman pitkään. Kotikuntoutuksella saadaan kustannuksia pienennettyä elämänlaadusta tinkimättä, Juutinen toteaa.
Lisätietoja sinulle antaa:
Palveluvastaava Sami Juutinen
p. 040 522 8472