Kun aloitin harjoitteluni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä, oli järjestötyö minulle aivan vierasta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ”Apua! Mitä ihmettä järjestöissä tehdään?” Ajatus pyöri epämääräisesti siinä, että joudunkohan harjoitteluni ajan kirjoittelemaan raportteja. Nyt jälkeenpäin mietin huvittuneena omia mielikuviani järjestötyöstä. Miksi olin sellaista edes ajatellut? Vaikka minulla on työkokemusta muutamia vuosia vanhustyöstä sekä koulutukseni puolesta näkemystä erilaisista asioista, on jotenkin järjestöpuoli jäänyt minulle tuntemattomaksi. En ole osannut ajatella miten paljon järjestöillä on erilaista toimintaa – ja myöskin annettavaa juuri minulle.